Esseen tekijät:

Aaron Siljander ja Toni Ryöppy

Johdanto
1. Läpinäkyvä raha
2. Likainen kulta

Huhtikuu 2020
Proakatemia
Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Nykypäivänä yrityksen läpinäkyvyys on todella suuressa arvossa. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota ostoksiinsa ja tuotteiden valmistukseen liittyviin prosesseihin ja raaka-aineisiin. Halusimme tutustua enemmän tähän nousevaan trendiin. Valitsimme aiheeksemme kaksi eri jaksoa Netflixin dokumenttisarjasta: Likainen raha. Molemmissa jaksoissa suuressa roolissa oli huumekauppa ja rahanpesu. Oletettavasti työntekijät, saatikaan asiakkaat, eivät tienneet yritysten tekemisistä. Tiedätkö sinä, mitä pankkisi tekee tai mikä on tuotteidesi todellinen alkuperä?

Läpinäkyvä raha

”Monissa yrityksissä on vallalla syvään juurtunut salailun kulttuuri. Tietoa ei jaeta johdon ulkopuolelle tai yksikköjen välillä ilman erityistä syytä. Salailu on niin arkipäiväistä, ettei sitä enää edes huomata, kirjoittaa Aalto-yliopiston strategian professori Henri Schildt.” (Talouselämä 2016)
Mikä tähän salailuun on aikoinaan johtanut? Netflixin dokumenttisarjassa, Likainen raha, tutkitaan suuria yrityksiä, joiden toiminnassa on havaittu ei niin rehellisiä peliliikkeitä. Keskitymme tässä esseessä yrityksen läpinäkyvyyteen ja sen merkitykseen 2020-luvulla.

Likaisen rahan jaksossa neljä, käydään läpi Hongkon and Shanghai Banking Corporation, eli HSBC:n, skandaalia vuodelta 2012. HSBC todettiin syylliseksi neljään rikokseen, joista yksi huume kartellien rahanpesu. Pankki sai 1 256 miljardin dollarin sakot, eikä ketään vangittu. Oikeudessa pankin toimitusjohtaja sekä johtava lakimies myönsivät pankin osallisuuden rikoksiin.

Dokumentissa mainittiin meksikolaisnuorten tienaavan huumeita salakuljettamalla noin 3 000 Yhdysvaltain dollaria per kuljetus, mikä on enemmän kuin he voisivat tienata puolessa vuodessa tehden rehellistä työtä.
Mitä yrityksen läpinäkyvyys tarkoittaa ja onko sillä oikeasti merkitystä?

”Läpinäkyvyyttä tarvitaan, jotta työnhakijat tietävät mihin ovat tulossa ja minkälaista työtä on tarjolla, kertoo DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck Tunnon lanseeraustilaisuudessa pidetyssä paneelikeskustelussa.
Scandicin myyntijohtaja Antti Karjalainen lisää, että läpinäkyvä toiminta luo työntekijöille myös merkityksellisyyden kokemuksen työstään, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen.
Läpinäkyvyyden lisääntyminen tuo myös välttämättömäksi sen, että työnantajabrändiä rakennetaan aitoudella.
Työnantajabrändin tulee pohjautua aitoon todellisuuteen, mutta tällöin myös yrityksen kulttuurin oltava sellainen, että se kestää päivänvaloa, kommentoi Vilhelmiina.” (Vuori 2019)

Kun työnantajabrändiä luodaan, sitä on vaikea ”väärentää”. Työntekijät ovat ne, jotka luovat työnantajabrändin nimenomaan elämällä sitä. Yrityksen läpinäkyvyys on mielestäni avoimuutta yrityksen toiminnasta. Tällöin asiakaskin tietää edes hieman, mistä maksaa. Työpaikkaa hakiessaan työntekijän on helppo löytää tietoa yrityksestä sekä sen toiminnasta.

”Helsingissä järjestettiin eilen keskiviikkona Vuoden työnantajabrändi 2020 -tilaisuus, jossa palkittiin yrityksiä niiden nykyisten ja entisten työntekijöiden Tunto-palvelussa antamien arvioiden perusteella. Menestyneimpänä työnantaja- brändinä yli 250 henkeä työllistävien yritysten sarjassa palkittiin Gofore.” (Palokangas 2020).
”Menestyksemme tekijöitä ovat läpinäkyvyys, yhteisöllisyys ja luottamus ja se, että vältetään turhien rajojen asettamista”, sanoi Anni Roinila Goforelta.” (Palokangas 2020).

Selvästi läpinäkyvyydellä on merkitystä. Evisionissa pyrimme jatkuvasti parantamaan läpinäkyvyyttä projektitiimien kesken sekä asiakkaille. Tiimioppimismallissa tiedon jako tiimin sisällä tulisi ihanne tilanteessa olla saumatonta sekä pyyteetöntä. Tiimimme jakautuminen kolmeen projektiin aiheutti alussa hieman ongelmia tiimien välisessä viestinnässä. Osa tiimiläisistämme koki kolmeen tiimiin jakautumisen rikkovan ison tiimin kuvan. Projektitiimien välillä olemme pyrkineet jakamaan oppeja tiimioppimismallin mukaan.

Evisionin Verkkotallissa keskitytään nimenomaan avoimuuteen asiakkaan kanssa työskennellessä. Viestiminen hoidetaan maanläheisellä sekä ymmärrettävälle kielellä, jotta asiakas oikeasti ymmärtää, mitä hän on ostamassa. Verkkotallissa Google-mainonta asiakkaille mainonta suoritetaan asiakkaan oman Google Ads-tilin kautta, joten asiakas näkee kaiken, mitä hänen tilillään tehdään. Palkkio työstä on ainoa, mitä asiakas maksaa Verkkotallille. Mainosbudjetti asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa tai luvalla, heidän mainos tililleen. Useat mainostajat eivät tällä hetkellä toimi näin. Asiakas saattaa maksaa 1500 euroa Google kampanjasta, mutta hänellä ei ole tietoa oikeasta summasta, joka mainontaan menee.

Likainen kulta

Likainen raha dokumenttisarjan toisen tuotantokauden jaksossa kolme, jo ensimmäisistä puhutuista sanoista heräsi vahva mielikuva. Sanat kuuluivat jokseenkin seuraavasti: ”Olet ehkä kuullut huumeista? Mutta entä kullasta? Rahanpesua, seksikauppaa, murhia, kaikki sen kauniin metallin takia.”

Miten nämä liittyvät toisiinsa? Kultaa on kaikkialla ja kaikessa, se on kiehtonut ja houkuttanut ihmisiä kautta aikojen, mutta mitä kulta on oikeasti ja mistä se tulee? Haluammeko edes tietää?
Sitä kuitenkin esiintyy muun muassa elektroniikkateollisuudessa, hammaslääketieteessä jopa ruoissa ja totta kai koruteollisuudessa.

Kullan alkuperään ei puututa mielestäni sen takia, koska itse kulta ei ole vakava tai samankaltainen aihe kuin esimerkiksi huumeet. Kukaan ei näe miten kulta voisi tehdä vahinkoa itse ympäristölle tai muulle yleisölle. Kun vahinko ei kohdistu suoraan asianomaiseen tai ympärillä oleviin ihmisiin, ei siitä myöskään välitetä tai huomioida sitä. Huumeiden vaikutuksen taas voi nähdä konkreettisesti huumeidenkäyttäjässä, kun taas kaunista kultakorua kantavaa henkilöä ei voi eikä osata tuomita, koska kullan alkuperää on mahdotonta tietää kuluttajana, kun edes korun myyjäkään ei sitä välttämättä tiedä.

Yhdysvaltoihin saapuu tonneittain kultaa joka viikko ja sitä on saapunut 35 miljardin dollarin edestä viime kymmenen vuoden aikana. Puhumme verikullasta, jota louhitaan Perun tai Venezuelan viidakoissa. Ja juuri tätä Yhdysvaltoihin sulattamoille saapuvaa kultaa myydään ja jaetaan ympäri maailmaa ruokkien markkinoita, taloutta ja loputonta kysyntää tässä ylikulutuksen kuluttajien maailmassa.

Dokumentissa pääosassa olevaa henkilöä Juan Ortegaa joka on entinen Vero- ja tulliasiamies Kolumbiasta, oli yritetty sala-murhata sen takia, että hän alkoi tutkia kultaan liittyvää korruptiota ja sen koko liikeketjua. Pian he huomasivatkin, että Yhdysvalloista saapuva rahavirta oli valtava ja saivat selville, että näin huumekauppiaat pesevät rahojaan. Salamurhan suunnittelun hän sai selville siten että Kolumbialainen oikeusministeri kertoivat hänelle, että vaikutusvaltaiset rikolliset olivat keränneet 3 miljoonaa dollaria hänen salamurhaansa varten. Huumekauppiaat olivat tappaneet jo osan hänen collegoistaan. Sen seurauksena lähti pakoon Yhdysvaltoihin.

Miten huumekauppiaat pesevät rahansa pähkinänkuoressa? He eivät voi viedä käteistä rahaa pankkiin koska siitä heräisi lain mukaan väistämätön kysymys pankilla mistä he ovat saaneet moisen summan ja todennäköisesti ilmoittaisivat viranomaisille.

Huumekauppiaat keräävät kaiken huumeista saadun rahan yhteen diilereiltä, vievät sen Miamiin ja lennättävät sieltä rahat Peruun, jossa he ostavat raakaa kultaa. Sitten he perustavat peiteyhtiön ja tällöin peiteyhtiö omistaa käteisellä ostetun rahan verran kultaa, leikitään vaikka noin 100 miljoonan dollarin edestä. Sitten he soittavat Yhdysvaltoihin Miamiin jalostamolle, joka ostaa kultaa Perusta. Lain mukaan on kuitenkin kysyttävä rahanpesun estämiseksi kysymyksiä. Kullan toimittajalta kysytään: ”onko kulta laittomasti hankittua?” He vastaavat ”ei” ja kaupat tehdään. Miamin jalostamo siirtää rahat valeyhtiön tilille ja homma on sillä selvä. That simple.

Joissakin maissa rahanpesusta johtuvan viedyn kullan määrä kattoi jopa miltein koko maan viennin. Miljardeja dollareita.
Kokaiini -> Käteinen -> Kulta -> Pankki = ”Laillista pestyä rahaa”

Kaivostyöläiset tekevät työtään vain elättääkseen perheensä ja saavat tästä vain minimaalista palkkaa noin 50-60 solia päivässä, (1 dollari on noin 3,5 solia). He eivät tiedä paremmasta tai pakokeinoa tilanteesta. Ja samalla kullanhuuhtomisprosessissa he altistuvat elohopealle, jota käytetään kullan erotteluun, jossa kärsivät myös vakavasti ympäristö, eläimet ja syntymättömät lapset. Tämän lisäksi kartellit ja mafia keräävät heiltä veroa, jotta he voivat jatkaa työtään ja elää rauhassa, jos he eivät maksa, heidät tapetaan. Kulta tuo heille rahaa, mutta paljon ongelmia samalla. Tämä on kuitenkin heille useimmiten ainoa rahanlähde, jolla he voivat elättää perheensä.

Yksi yöntekijän kuukaudessa kaivama kullan keskiarvo paino on 1757 g = 75 185 dollaria Yhdysvaltojen markkinoiden mukaan.

Kaivostyöntekijän kuukausipalkka on noin 400 dollaria, jossa näemme todellista vääryyttä. Heidän, kuukausipalkka on murto osa kullan todellisesta arvosta. Tähän sopiikin hyvin nykypäivän sanonta, rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.

Yhdysvaltain rahapaja jolle sulattamot myyvät valtavia määriä kultaa, kieltäytyivät haastattelusta.
Dokumentissa haastatellun entisen yhden suurimman sulattamon hankintapäällikön mukaan kaikki Etelä-Amerikasta tullut kulta on likaista kultaa.

Dokumentissa toinen haastateltu liittovaltion virkamies tiesi kaikista näistä ongelmista muttei voinut myöntää niitä, laillisista syistä.

Dokumentissa haastateltujen henkilöiden mukaan kenen henkilöllisyys oli salattu, monet poliitikot omistavat laittomia kultakaivoksia. Toki tämä on aivan ilmiselvää muttei asialle voi tehdä oikeastaan mitään ilman vedenpitäviä todisteita.
Näkymätöntä ei voi tehdä näkymättömäksi vain, jos kuvittelee ettei sitä ole.

Ongelmana on se, että kaikki uskottelevat itselleen ”kaikki muutkin tekevät sitä” vaikka se on väärin, mikä ei todellakaan oikeuta tekemään sitä. Se tekee siitä yleistä ja samalla tuo turvallisuudentunteen, se on jo itseään kohtaan petos uskotella jonkin väärän olevan oikein vain sillä oikeutuksella, että toinenkin tekee niin. Ihminen on aina ollut ahne ja aina tulee olemaan. Tässä tapauksessa ne suurimmat rikolliset ovat ne poliitikot ja virkamiehet ketkä katsovat toimintaa läpi sormien omien etujen mukaisesti. Miten nykyhetken maailmassa kaikki tämä toiminta voi olla edes mahdollista? Poliittiset ja myös lakijärjestelmät rupeavat olemaan niin monimutkaisia ymmärtää, että Matti Meikäläisen on niitä hyvin vaikea ymmärtää.

Siitä pääsemmekin kysymykseen miksi Venezuela, yksi maailman huonoiten toimiva ekonomia tuottaa niin suuria määriä kultaa, mutta maan talous on itsessään pilalla ja rahan arvo on kirjaimellisesti mitätön. Siihen on vain yksi selitys ja se on korkeimman valtiotason korruptio, ihmisen ahneus on rajatonta ja oman ylenpalttisen hyvinvoinnin eteen jotkin ovat valmiita saamaan miljoonat kärsimään. Venezuelan inflaatio on niin paha, että rahalla ei kirjaimellisesti ole enää mitään arvoa, setelit ovat vain paperia. Kaupan hylly ammottavat tyhjyyttä koska jokapäiväisistä elintarvikkeista ja tavaroista on tullut arvokkainta valuuttaa.

Lähteet:

Netflix dokumenttisarja: Likainen raha, kausi 1 jakso 4 – Kartellien pankki (katsottu 24.3.2020)
Netflix dokumenttisarja: Likainen raha, kausi 2 jakso 3 – Likainen kulta (katsottu 27.3.2020)

https://www.talouselama.fi/uutiset/yritysten-syyta-paasta-irti-salailun-kulttuurista/b38a9b68-8c4d-3fe3-ac92-e9d940fc4fd3 (luettu 27.3.2020)

https://www.monstercafe.fi/lapinakyva-tyoelama-uhka-vai-mahdollisuus-brandille/ (luettu 27.3.2020)