Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Miisa's pic

Quarantine diaries



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Olen viettänyt kuluneen viikon sängyn pohjalla kipeänä, ottaen ainoat askeleet makuuhuone-keittiö-olohuone-akselilla. Yllättävä sairastuminen pakottikin siis pysähtymään jo ennen pääsiäislomaa, vaikka suunnitelmat olivat aivan toisenlaiset. Hetken oli ehtinytkin jo tuntua siltä, että lautasella oli taas liikaa asioita. Oli bisnesleaderin hommat, kääpätoiminnan kehittäminen, akatemian johtoryhmä, uusi aluevaltaus uuden projektin kanssa ja kaiken kukkuraksi vielä koko yhteisölle Proakatemiapäivän järjestäminen. Henkilökohtaisessa elämässä autoin avopuolisoani miettimään yhteishakuun liittyviä asioita ja samalla yritin organisoida pääsiäisloman reissua ulkomaille. Vähemmästäkin alkaa siis ajatus puuroutua ja jaksaminen olla kortilla.  

Olen lähtökohtaisesti hyvä aikatauluttamaan asioita, mutta huomaan usein melkein huomaamattani haalivani liikaa asioita lautaselleni. Miksi? Olen niin pirun tunnollinen. Jos vastuita jaettaessa muiden kädet eivät nouse heti, olen heti toteamassa voivani hoitaa asian kuin asian. Tiedän myös aina, että kun hoidan asian itse, niin ainakin se tulee tehdyksi, eikä energiaani kulu delegoimiseen. Olen harmillisen usein huomannut, että avunpyytäminenkin on hankalaa, sillä usein vastaukset ovat ”anteeksi, mutta nyt ei ehdi”. Pöh, kumma juttu että minä silti ehdin. Tällaisista tilanteista suivaantuneena on melkein nopeampi vain hoitaa homma kuin homma, kuin kysellä usealta eri ihmiseltä apua ja törmätä aina vastaukseen ”nyt ei ehdi”. 

Törmäsin tunnollisuuteni kuormaan taas maanantaina, kun olo oli niin kaamea, että makaaminenkin tuntui epämukavalta. Silti mietin viimeiseen asti, josko kuitenkin tsemppaisin hetkeksi ja osallistuisin Proakatemian alumnin pitämään sparraushetkeen, jonka olin itse järjestänyt. Onneksi muut tuntevat minut ja osaavat sanoa, milloin on aika levätä ja laskea tunnollisuuden viitta harteiltani. En siis osallistunut palaveriin, vaan kömmin peittojen alle ja nukuin muutaman tunnin Buranan voimin.  

Onnistuin kuitenkin viikon aikana myös yllättämään itse itseni: pyysin kolmelta eri henkilöltä apua arjen pyörittämiseen. Pyysin apua kaupassa käymiseen, kirpputoripöydän siistimiseen ja sen purkamiseen (mikä tuuri ottaakin kirpputori juuri sille ajalle, kun kotoa ei ole pienintäkään mahdollisuutta poistua). Haluan yleensä olla vahva ja itsenäinen, tehdä asiat alusta loppuun itse. Inhoan pyytää apua, sillä koen vaivaavani ihmisiä. Siksi yllätin itse itseni, kun myönnyin helpostikin pyytämään apua muilta. Liekö taustalla hyvä syy pyytää apua (lue: korona) vai niin vankat ja hyvät ihmissuhteet, että avun pyytäminen ja sen antaminen on jo kirjoitettu sisään ystävyyteen. Oli miten oli, kiitos auttajien, pystyin itse keskittymään lepoon.  

Ja voi kuule, miten alkukankeuden jälkeen keskityinkin lepäämiseen. Viiden lepopäivän saldona onkin: kaksi Wolt -kotiinkuljetusta, pussillinen syötyjä omenoita ja veriappelsiineja, kaksi luettua kirjaa, yksi kirjoitettu essee, lukuisia hetkiä tunteita kuumentavaa Mario Karttia, yksi peli Menolippua, kaksi elokuvaa ja monen monta tuntia nukkumista, lepäilyä ja Scrabblen pelaamista. Ja lepoviikon aikana olohuonekin sisustettiin uudelleen vain kerran!

Parasta levossa onkin ollut aika. Aikaa mukaville, erilaisille asioille ja kaikenlaisille ajatuksille. Olen ennenkin kirjoittanut tylsyydestä ja sen tärkeydestä luovuudelle ja kirkkaille ajatuksille, ja nyt tuntuukin, että kroppa on taas valmiimpi tuleviin koitoksiin, lukuun ottamatta tulevan neljän päivän kävelyretkiä ympäri Lontoota, sillä viikon makoilun jälkeen voi askel olla hieman heikko. Huomenna suuntaankin siis hakemaan inspiraatiota ja energiaa Lontoon vilinästä, jonka jälkeen orientoidun innolla kevään viimeisiin kouluviikkoihin ja hetkiin bisnesleaderinä ja pääkääpänä.  

Toivottavasti sinäkin löydät aikaa levätä ja löydät sopivia keinoja kirkastaa ajatuksia vielä ennen viimeisiä puristuksia. Aurinkoista viikonloppua ja ihanaa pääsiäistä! 

With love, Miisa

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close