Tampere
22 May, Sunday
6° C

Proakatemian esseepankki

Pysyvä rakkauden tila



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rakkaus haltuun
Emilia Vuorisalmi
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Osallistuin kuluneella viikolla Tampereen Tradenomiopiskelijoiden järjestämään Hyvinvoiva Tradenomi –seminaariin, jossa puhujina olivat Joni Jaakkola sekä Emilia Vuorisalmi. Seuraan Vuorisalmea aktiivisesti sosiaalisen median puolella ja olen löytänyt rauhaa sekä inspiraatiota hänen sisällöstään. Näin kävi myös seminaarissa hänen puheenvuoronsa aikana. Vuorisalmen puheenvuoro käsitteli rakkauden reseptiä, jolla saavutetaan rakkauden kiintymystila, joka koetaan usein parisuhteissa alkuhuuman jälkeen. Tässä seesteisen kiintymyksen tilaksi kutsutussa vaiheessa olennaista on hyvä, turvallinen sekä rauhallinen olo, jonka mahdollistavat kolme tasaisesti virtaavaa rakkaushormonia. Inspiroiduin Vuorisalmen puheenvuorosta, sillä rakkauden tila parisuhteen ulkopuolella on vieras, mutta parhaimmillaan pysyvä asia. Parisuhteethan voivat loppua, mutta matka oman, hyvinvoivan, itsensä kanssa ei. Pysyvä rakkauden tila kuvaa mielestäni osuvasti itsestä huolehtimisen ja rakastamisen mahdollisuuksia. Se voi parhaimmillaan johtaa rakkauden tunteeseen, jota tavoitellaan usein jopa epätoivoisestikin muilta ihmisiltä. 

Rakkauden tilan kolme hormonia 

Mitä ovat kestävän rakkauden tilan hormonit? Niin sanottuja rakkaushormoneja ovat innostava dopamiini, seesteinen serotoniini ja yhdistävä oksitosiini. Tiivistettynä dopamiini pitää meidät liikkeessä ja innostaa, serotoniini ohjaa meitä kohti turvaa sekä arvostusta, kun taas oksitosiini yhdistää meitä muihin ja auttaa tuntemaan esimerkiksi myötätuntoa tuntemattomia ihmisiä kohtaan. (Vuorisalmi 2020, 7%.) Miten lisätä näitä kolmea hormonia tasaisesti ja päästä kyseiseen tilaan oman itsensä kanssa, oli sitten parisuhteessa tai ei? 

Dopamiini 

“Dopamiini saa meidät kokemaan, että olemme elossa!” (Vuorisalmi 2020, 9%). Dopamiini on halun molekyyli, joka innostaa ja ohjaa meitä kohti uutta tai jotakin määränpäätä, esimerkiksi kilpailun voittoa.  Aivojen palkkiojärjestelmä perustuu dopamiiniin ja sytyttää meissä motivaation, joka ohjaa meitä kohti päämääräämme ja palkkiota. Kun saavutamme määränpään, opioidit valtaavat aivomme ja olo on hyvä ja tuntuu, kuin leijuisit ilmassa. Tätä dopamiinijärjestelmää voi aktivoida nopeilla lähteillä, kuten päihteillä, ruoalla tai sosiaalisella medialla. Nopeat dopamiinin lähteet eivät kuitenkaan auta saavuttamaan pitkäkestoista rakkauden tilaa, vaan nopean dopamiinipiikin jälkeen usein myös lasku on kova ja nopea. Kestävämpi tapa saavuttaa dopamiinitaso, on pysähtyä kolmen lähteen, merkityksellisyyden, luovuuden ja unelmien, pariin.  

Vuorisalmi (2020, 13%) tiivistää, että “merkityksellinen elämä vaatii rehellisyyttä”. Pitää pystyä pysähtymään ja tunnistamaan asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä ja tuovat iloa. Merkityksellisyys saa jo itse matkan tuntumaan tärkeältä pelkän maalin ja lopussa häämöttävän palkinnon lisäksi. Päästäksesi sisään merkityksellisyyteen, pohdi, mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä ja miten merkityksellisyys toteutuu arjessasi. 

Toinen kestävä lähde dopamiinille on luovuus. Arjen suorittaminen ja rutiinit ankkuroivat meidät autopilotilla toimimiseen. Pystyäksemme olemaan luovia autopilotti on kytkettävä pois päältä. Kävele eri reittiä kouluun, tee erilainen aamupala. Dopamiinia syntyy luovuudessa, jota ei ole vain yhtä oikeanlaista, joten tärkeintä onkin löytää itselleen sopiva tapa olla luova. Luovuuteen kuuluu vaihtoehtojen pohtiminen, uuden kokeileminen ja ideoiden saaminen sekä toteuttaminen. Asioiden yhdistäminen tai jatkojalostaminen.  Pohdi, miten voisit lisätä luovuuttasi arkeesi sekä ympärillesi. (Vuorisalmi 2020, 15&-20%.) 

Kolmas dopamiinin lähde on unelmat. Unelmat toimivat karttana perille ja niillä on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Unelmakartta on hyvä työkalu omien unelmien havainnollistamiseen. Unelmakarttaa tehtäessä on hyvä tiedostaa myös tunne, jota kaipaa ja josta haaveilee. Unelmakartta auttaa kirkastamaan itselle merkityksellisiä asioita sekä pitämään niitä mielen päällä, vaikkakin tiedostamattamme. Unelmointi yhdistää merkityksellisyyttä ja luovuutta ja dopamiini virtaa tasaisesti. (Vuorisalmi 2020, 20%-22%.) 

Serotoniini 

Ennen esseen kirjoittamista tein testin, olenko enemmän dopamiini- vai serotoniinivoittoinen, vaikka tiesin vastauksen jo ennen testin tekemistä: olen serotoniinivoittoinen. Testin vastauksen mukaan serotoniinivoittoinen henkilö nauttii turvallisuuden tunteesta ja rutiineista, sekä on todennäköisesti huolellisempi, tunnollisempi ja mukavuudenhaluisempi. Bingo! 

Vuorisalmi kuvaa kirjassaan, että serotoniini, eli niin sanottu tyytyväisyyshormoni, säätelee toimintaamme ja mielialaamme. Serotoniinin virratessa olomme on levollinen ja rauhallinen. Tunnemme olomme turvalliseksi.  

Kestäviä lähteitä tälle hormonille ovat turvallisuus, järjestys ja arvostus. Järjestystä on helppo luoda ympärilleen esimerkiksi siivoamalla työpisteen, makuuhuoneen tai koko kodin. Laittamalla esineitä paikkoihin, jotka tuovat meille iloa, tai vaihtoehtoisesti tyhjentämällä hyllyt ja tasot turhista esineistä. (Vuorisalmi 2020, 24%.) Ympäristön järjestyksen lisäksi oman mielen järjestys on tärkeä. Jos elät autopilotilla ja jatkuvassa kiireen tunnussa, ovat aivosikin koukussa tunteeseen, sillä tila on tuttu ja siitä syystä turvallinen. Tapa rauhoittaa omaa mieltä on esimerkiksi meditaatio, joka auttaa aivojen lohkoja rauhoittumaan, ruokkii luovuutta sekä laajentaa näkemään metsää puilta. Oman mielen järjestystä voi luoda myös esimerkiksi pitkän kävelyn avulla tai kirjoittamalla iltaisin mieltä painavat asiat paperille. (Hyvinvoiva tradenomi –seminaari 2021.) 

Turvallisuuden tunnetta ja samalla oman mielemme järjestystä syö traumat, eli pelkojälkemme, joita ei ole käsitelty. Emme saa luotua järjestystä mieleemme tai turvaa ympärillemme, sillä olemme kyvyttömiä tai haluttomia manageroimaan pelkojamme. Pelkojäljet, niin sanotun jäävuoren pohja, ovat usein syntyneet lapsuudessa. Emme välttämättä tiedosta niitä, mutta reagoimme niihin vahvasti. Lapsuudessa tapahtuneiden asioiden ei tarvitse olla suuria vaikuttaakseen meihin ja estääkseen meitä saavuttamasta kestävää serotoniinin tasoa. Pelon tunne, joka syntyy mantelitumakkeessa voi herkästi rikkoa serotoniinin tuottaman levollisuuden. Mantelitumake suojelee meitä vaaroilta, ja kerää tästä syystä tietoa ympäristöstä, niin näkö-, kuulo-, tunto-, ja hajuaistein. Havaitessaan vaaran tunteen, mantelitumake laukaisee pelkoreaktion, joka saa aikaan stressijärjestelmän, johon reagoimme taistelemalla, pakenemalla tai jähmettymällä. (2020, 26%-28%.) 

Pelon tunteen keskellä on vaikea löytää turvaa tai järjestystä, jotka ovat serotoniinin kestäviä lähteitä. Pelon keskellä voi myös olla mahdoton löytää arvostusta itseään kohtaan. Näistä syistä pelkojäljet ovat suurin este kestävän serotoniinin lähteen tiellä, sillä ne vaikuttavat meihin kokonaisvaltaisesti, vaikkemme sitä välttämättä tiedostakaan. Kun pelkojäljet saa selätettyä ja käsiteltyä, on mahdollista saavuttaa tasainen serotoniinin taso luomalla järjestystä ympärillensä, joka osaltaan lisää turvallisuutta. Kolmas kestävä tapa lisätä serotoniinin tasoa on arvostaa itseään. Pysähdy välillä miettimään itseäsi lintuperspektiivistä: miten ahkera olet, miten hienosti tsemppaat muita ja olet muiden tukena. (Hyvinvoiva tradenomi –seminaari 2021.) 

Oksitosiini 

Oksitosiini on hormoni, joka vahvistaa luottamusta ja kiintymistä ihmisten välillä. Sitä syntyy, kun tunnemme olevamme lähellä ihmisiä. Sen lähteitä voivat olla fyysinen kosketus, katsekontakti, ajatuksen voima, esimerkiksi viesti ystävältä tai ylipäätänsä ihmisten kanssa kohtaamiset. Tärkeintä on pohtia, miten kokee itse olevansa kosketuksissa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Läsnäolo on yksi tärkeä oksitosiini lähde. Vuorisalmen (2020, 50%) tapoja, joilla lisätä kosketusta arjessa: ruohikolla makaaminen, uiminen tai saunominen, halaus tai silmiin katsominen. 

Tapa, jolla voi lisätä oksitosiinitasoa on kiitollisuus ja sen harjoittaminen. Autopilotilla, eli usein kiireen keskellä kuljettaessa kiitollisuus unohtuu ja surkastuu aivan kuten lihaksetkin ilman harjoittelua. Kiitollisuutta on kuitenkin mahdollisuus harjoitella. Kun on pienistäkin asioista kiitollinen, lihas kehittyy, ja kiitollisuuden aiheita alkaa ilmestymään jatkuvalla syötöllä. (Hyvinvoiva tradenomi –seminaari 2021.) Helppo harjoitus, jota itse hyödynnän kiitollisuuden lisäämisessä, on päivän aikana kolmen kiitollisuuden aiheen listaaminen. Usein teemme tämän vielä ystäväni kanssa yhdessä, eli lähetämme toisillemme viestillä päivän kolme kiitollisuuden aihetta. Näin myös vastapuoli saa muistutuksen aiheesta ja pysähtyy pohtimaan kulunutta päivää. Vuorisalmi nosti puheenvuorossaan esiin, että kiitollisuutta harjoitettaessa, kiitollisuuden tunne kasvaa ja kiitollisuuden aiheita alkaa ilmestymään jatkuvalla syötöllä. Tämä, jos mikä lisää oksitosiinitasoa.  

Mitä teen itse saavuttaakseni kolmen rakkaushormonin tasapainon? 

Niin kuin testikin jo kertoi, olen enemmän serotoniinivoittoinen ihminen. Dopamiininhakuisuus on itselle hieman vierasta, pidänhän tutusta ja turvallisesta. Nopeita lähteitä dopamiinille löytyy useita, koukuttava tv-sarja tai somen selaus. Ne eivät kuitenkaan pidä yllä dopamiinitasoa, joten on tärkeämpi keskittyä kestäviin ja pitkäkestoisiin lähteisiin. Koen, että itselle tärkeintä ja mielekkäintä, on rikkoa tuttua ja turvallista arkea, joka lisää luovuutta, joka puolestaan lisää dopamiinia. Kytken siis välillä autopilotin pois päältä ja antaudun uudelle ja jännittävälle, jopa epämukavuusalueelle. Se kehittää myös minua itseäni, sillä vaikka mukavuusalueella on hyvä olla, ei se kehitä minua itseäni. Dopamiinin tavoittelun lisäksi otan arkeeni taas kiinteäksi osaksi kiitollisuuden harjoittamisen, joka myös lisääntyy, kun kytken autopilotin pois päältä. Näin ehdin havainnoida ympäristöäni aivan eri tavalla.  

Kiitos siis autopilotti, mutta nyt on aika ottaa ohjat taas omiin käsiin! 

 

Lähteet: 

DocEmilia. Testaa oletko dopamiini- vai serotoniinivoittoinen. Luettu 15.10.2021. https://docemilia.com/oletko-dopamiinivoittoinen-vai-serotoniinivoittoinen/olet-serotoniinivoittoinen/  

Hyvinvoiva tradenomi –seminaari 2021. 

Vuorisalmi, E. 2020. Rakkaus haltuun. WSOY. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close