Tampere
30 Jan, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Puolustuspuhe (erityis)herkkyydestä



Kirjoittanut: Sanna Hampinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Erityisherkkä ihminen
Elaine Aron
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Itkupilli, herkkänahkainen, tunteellinen, heikko. Herkkyys ei ole vahva sana, ja se on pitkään nähty heikkoutena. Moni siitä mieleen kumpuava adjektiivi saa helposti negatiivisen sävytteen. Kulttuurimme kelkka on kuitenkin alkanut vähitellen kääntymään. Googlaamalla esiin pomppaa tekstejä, joissa käsitellään herkkyyttä voimavarana, rikkautena, hyveenä ja jopa perustana todelliselle voimalle. Olen kuullut myös sanottavan, että herkkä johtaja on hyvä johtaja. Käännetäänpäs tämänkin esseen ensimmäiset neljä sanaa otsikon ohjaamana näin; rohkeasti tunteitaan näyttävä, aistillinen, voimakkaasti tunteva, vahva.

Herkkyys on nähty aika kauan piirteenä, joka tulisi kitkeä pärjäämisen tieltä. Monet herkäksi itsensä kokevat ovat todennäköisesti jossain elämänsä vaiheessa pyrkineet työntämään piirrettä sivuun, tukahduttamaan sen tai kamppailleet kipuillen väärinymmärrysten keskellä. Ovatpa jotkut jopa voineet kasvattaa kovan kuoren herkän sisimpänsä ympärille suojaksi maailman kovuutta vastaan. Kenelle tahansa on raskasta, jos luonteenpiirteeseen on kohdistettu toistuvasti jotakin negatiivista. Koska herkät ihmiset tyypillisesti tuntevat jo muutenkin vahvasti, on tällaisen vastaanottaminen heille astetta painavampaa. Herkät kuulevat usein olevansa liikaa jotain; liian tunteellisia, varovaisia tai ujoja – yksinkertaisesti vaan liian herkkiä. Yhteiskunta ei ole päästänyt meitä helpolla.

Milloin se alussa mainittu kulttuurin kelkka sitten alkoi kääntymään? 2000-luvulla tunnustettiin sellainen juttu kuin ERITYISherkkyys. Hahaa! Hei te sieluttomat suorittajat, me saatiin oma ”persoonallisuustyyppi” ja nyt me ollaankin erityisiä! Meitä on alettu ymmärtää ja tää ei ookaan pelkkä vika ja rasite ja… (*liikuttumista*)

No niin, otetaanpas uusiksi. Erityisherkkä eli HSP eli highly sensitive person. Erityisherkkyys ei virallisesti ole tunnustettu persoonallisuustyyppi vaan ennemminkin temperamentti- tai ominaispiirre. Puhutaan synnynnäisestä hermojärjestelmän herkkyydestä, jossa aivot käsittelevät saamaansa aistitietoa poikkeuksellisen perinpohjaisesti. Huh, eikö kuulostakin raskaalta. Erityisherkkyyttä paljon tutkinut psykologian tohtori Elaine Aron kuitenkin kirjoittaa, että piirre voi olla myös elämän varrella opittu, useimmiten kyseessä on kuitenkin synnynnäinen piirre. Kasvatus, ympäristö, kokemukset ja muut yksilölliset piirteet vaikuttavat herkkyyden kehittymiseen ja ilmentymiseen. Todennäköisesti kaikissa ihmisissä on annos herkkyyttä, mutta sen määrä ja ilmeneminen vain vaihtelee.

Erityisherkkyys voi ilmetä aisti- ja tunneherkkyytenä sekä hermoston reaktiivisuutena. Erityisherkkä reagoikin helposti ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Aistihavainnot ja kokemukset ikään kuin kertaantuvat – hyvässä ja pahassa. Tämä tarkoittaa, että tunteet koetaan suunnilleen potenssiin 10 eli intensiteetti ja kyky tuntea on aikalailla omaa luokkaansa. Herkän vahvat tuntemukset voivat kohdistua eri asioihin; itseä, toisia ja/tai ympäristöä kohtaan. Erityisherkkyyden piirteet voidaan jaotella vielä seuraavasti:

  • Emotionaalisuus
  • Vivahteiden taju
  • Ärsykeherkkyys
  • Syvällisyys

Ihminen voi olla erityisherkkä ilman, että hänellä ilmenee näitä kaikkia herkkyyden piirteitä. Erityisherkissä ihmisissä on muutenkin paljon eroavaisuuksia, sillä he voivat yhtä hyvin olla introvertteja, ekstroverttejä tai jotain siltä ja väliltä. Puhumattakaan muista ilmenevistä luonteenpiirteistä ja temperamentin eroista.

Mutta avataanpa vielä hieman pelkkien listojen rakentamisen sijaan, vaikka ne kivoja ovatkin. Syvällisyys ja herkkyys itseä kohtaan ilmenee tyypillisesti rikkaana sisäisenä maailmana ja vahvana yhteytenä omiin tunteisiin, tuntemuksiin ja ajatuksiin. Erityisherkillä on taipumusta pohtia ja käsitellä asioita laajasti ja perinpohjaisesti. Olen ihan muutaman kerran rysäyttänyt itseni jäämässä jumiin yksinkertaisten päätösten äärellä tai huomannut olevani hillittömän huono sivuuttamaan jotakin ajatusta tai tunnetta. Rasittavaa itselle ja kanssaeläjille, mutta siedettävissä ja kehitettävissä. Kykenen ainakin näkemään asioiden monet puolet ja reflektoimaan tunteitani. Pohtiva syvällisyys on eduksi itsetuntemuksen rakentamisessa, joskin sen viemänä on mahdollista upota niinkin syviin vesiin, että ajattelun ajattelu on vienyt jonnekin identiteettikriisin aallonpohjalle. Vaikka syvään päätyyn pulahtaminen on helppoa ja iho on ohut ikäville tunteille, antaa rikas tunne-elämä mahdollisuuden löytää sykähdyttävää iloa pienistä asioita, rakastaa aivan pohjattomasti ja liikuttua syvästi. Olin vastoittain Happoradion konsertissa ja yli puolet ajasta pidättelin itkua, koska kappaleet olivat yksinkertaisesti niin koskettavia kaikessa kauneudessaan tai surullisuudessaan. Hetken päästä oli yhtä helppoa nauraa hersyvästi Aki Tykin osuville heitoille.

Herkän emotionaalisuus ei (välttämättä) suinkaan rajoitu pelkästään itseä kohtaan. Kun emotionaalisuuteen yhdistetään herkkyys toisia kohtaan voidaan saada aikaan pesusieni-efekti. Erityisherkkä kykenee tuntemaan muiden tunteita kuin omiaan, vähän niin kuin imemään niitä itseensä. Herkät ovatkin tavallisesti empatiakykyisiä, myötätuntoisia ja tarkkanäköisiä. Tarkan havainnointikyvyn ansiosta muiden mielialat tai vallitseva ilmapiiri ei jää huomaamatta ja aistimatta, vaikka se vain leijuisi hiljaa ilmassa. Tämä on taito ja rasite. Alituinen ja alitajuntainen tarkkailu ja havainnointi sekä muiden tunteiden tunnistaminen ja tunteminen on uuvuttavaa. Kuten intuitionkin – kuudes aisti – myös tämän kyvyn kanssa voi tehdä virhetulkintoja omien kokemusten ja olettamuksien pohjalta. Havainto toisen muuttuneesta vireystilasta tai mielialasta osuu lähes aina oikeaan, mutta syiden pohdinnassa (ja niitähän muuten pohditaan) mennään välillä metsään. Toisaalta tämä taito auttaa ymmärtämään ja lukemaan ihmisiä. Jos olet päässyt puhumaan erityisherkän kanssa enemmän kuin pinnallisia kuulumisia, olet luultavasti kokenut tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saaneesi sylillisen myötätuntoa ja empatiaa. Herkkä näkee helposti pinnan alle eikä hänelle juuri tarvitse selitellä itseään. Samaan aikaan hämmentävää ja vapauttavaa.

Aistitietoa siis käsitellään huolellisesti ja vivahteita tiedostetaan paremmin kuin hyvin. Nämä liittyvät oikeastaan herkkyyteen niin itseä kuin muita sekä ympäristöä kohtaan ja ovat pohjana intuitiolle ja juurikin tarkkanäköisyydelle. Erityisherkkä kerää ympäristöstä ja muista ihmisistä yksityiskohtaista mikrotason tietoa huomaamattaan ja yhdistelee sitä ehjäksi kokonaisuudeksi. Ympäristön tarkka aistiminen ja havainnointi liittyy myös selviytymiseen ja henkiin jäämiseen. Herkkyyttä on havaittu muissakin eläimissä kuin ihmisissä. Erityisherkkä huomaa todennäköisemmin, jos jokin on pielessä tai aistii ennalta uhkaavan tilanteen. Pienet yksityiskohdat eivät tyypillisesti jää huomaamatta ja herkät ovatkin usein tarkkoja ja huolellisia. Niin ja tunnollisia. Olen ehkä muutaman kerran kuullut sanat “ota rennommin”, ja niin kyllä pitäisikin. Tätäkin esseetä on viilattu monta kertaa, vaikka ei alun perin pitänyt.

Ärsykeherkkyys ilmenee kuormittumisena ympäristön erilaisista ärsykkeistä, kuten melusta, vahvoista hajuista, kirkkaista valoista tai kovista äänistä. Herkillä on taipumusta reagoida myös kehon sisältä tuleviin ärsykkeisiin voimakkaasti ja jotkut kokevat helposti kipua. Ihmisjoukot ja hälinä voivat aiheuttaa virittyneisyyttä tai jopa uupumuksen tunnetta. Ärsykeherkkyyttä voisikin kutsua myös kuormittumisherkkyydeksi. Koen itse aika ajoin tarvetta pysähtyä ja päästä hiljaisuuteen rauhoittumaan mieluiten yksin, jotta saan akkuni ladattua kunnolla. Tätä esseetä kirjoittaessani olen melko väsynyt, mutta samaan aikaan nautin kodin rauhasta ja hiljaisuudesta. Tällaisena päivänä oli virhe mennä työskentelemään koulun hälinään.

”Onnittelut, tervetuloa joukkoon – sinulle tulee vaikea elämä!”, totesi Sylvi-Sanni Manninen herkkyyttä tutkittuaan. Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen psykologian tohtori ja pääsi selvästi jäljille. Tämän terveisen voisin ehkä osoittaa läheisimmilleni, jotka aika ajoin saavat ihmetellä milloin nauru- ja itkukohtauksia vaihtuvin aihein. Mutta toisaalta, eihän elämä koskaan helppoa ole ollut, joten sama ottaa siitä vielä vähän enemmän irti herkkyyden kaikkine ilmenevine vivahteineen. Vaikka syvällisenä ihmisenä maailmantuska painaakin joskus harteilla ja tunteet menevät vuoristorataa, saan tuntea myös elämisen sietämätöntä keveyttä ja kokea aitoa iloa arkisista asioista – herkän on helppoo olla onnellinen. En siteeraa Olavi Uusivirtaa enempää, vaan palaan vielä Happoradioon, joka laulaa ikävästä näin:

“Ikävä on vuotava taakka
Se ajassa kevenee
Kunhan kannat sen perille saakka”

Herkkyyskin on taakka, mutta kun siihen tutustuu ja hyväksyy sen itsessään, se kevenee ja kääntyy monenlaiseksi vahvuudeksi. Anna sen vuotaa kaikkialle, ei siitä kukaan rikki mene. Silottaahan aallotkin aina lopulta rosoisimmatkin kivet.

Joten, jos koet olevasi erityisherkkä tai herkkä: Onnittelut, tervetuloa joukkoon – sinulle tulee vivahteikas elämä!

 

Lähteet:

Kuva: Alexa, Pixabay

Aron, E.  2013. Erityisherkkä ihminen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Brander, J. 2018. Herkkyys on voimavara! Muista nämä herkkyyden 10 upeaa puolta. Kotiliesi. https://kotiliesi.fi/terveys/herkkyys-voimavara-muista-nama-herkkyyden-10-upeaa-puolta/

Heiskanen, H. 2020. Rakastatko herkkyyttäsi? – Erityisherkkyys voimavaraksi. Origonova.
https://heliheiskanen.fi/rakastatko-herkkyyttasi-erityisherkkyys-voimavaraksi/

Preston, N. 2017. 24 Signs of a Highly Sensitive Person. Psychology Today.
https://www.psychologytoday.com/us/blog/communication-success/201711/24-signs-highly-sensitive-person

Vuorinen, M. 2021. Herkkyys on parhaimmillaan rikkaus ja pahimmillaan rasite – miten se vaikuttaa sinun elämääsi? Terve.fi.
https://www.terve.fi/artikkelit/herkkyys-on-rikkaus-ja-rasite

3. vuoden fysioterapeuttiopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close