Tampere
26 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Puhujan essee



Kirjoittanut: Tatu Arminen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Loista Puhujana
Kirja stand up -komiikasta
Oili Valkila
Andre Wickström
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Puhujan essee

 

Kirjoitin esseen esiintymisestä, joka paneutui non-verbaaliseen viestintään. Tämä essee pohtii puolestaan puhumista.

Luin Oili Valkilan kirjan: Loista Puhujana sekä stand up -koomikko Andre Wickströmin kirjan stand up -komiikasta.

Valkila tuo kirjansa johdannossa esille suomalaisen puhekulttuurin. Hänen mielestään suomalaisilla on yleisesti käsitys, ettei me olla hyviä puhujia. Valkilan mielestä motivoivia ja innostavia puhujia on Suomessa harmillisen vähän. Hänen mielestään suomalaiset kokevat, että puhujan tarvitsee ansaita esiintymisensä tiedolla ja taidolla. Kokeilemisen ja epäonnistumisen kulttuuria suomalaiset eivät ruoki kovin vahvasti. Erittäin innostunut henkilö voidaan kokea helposti harkitsemattomaksi ja lapselliseksi.

Valkila on pitkän toimittajauran tehnyt vuorovaikutuksen ja viestinnän kouluttaja, puhuja ja kirjoittaja. Hän uskoo, että ylläkuvatun taustalla on pelko hylätyksi tulemisesta. Hänen lukuisista puheviestinnän kursseista ehdottomasti suosituin on esiintymispelko ja siitä poispääsy.

Koen, että itse puhumisen ei tarvitse olla ihmeellistä ollakseen inspiroivaa ja hienoa. Kun päästää omassa puheessaan persoonansa valoilleen, luulen, että lopputulos on paras.

Suomi saattaa olla rationaalinen insinöörimäinen kansa, joka nojaa asiantuntemukseen. Mutta myynnillä ja markkinoinnilla viedään innovaatiot eteenpäin. Myynti ja markkinointi vaativat puheviestintää ja heittäytymiskykyä. Vaikka suomalaisen itseilmaisun repertuaari on hillitympi, kuin esimerkiksi etelä-eurooppalaisella, niin kyllä sillä saa ihmisen hämmentymään, nauramaan, pysähtymään, innostumaan tai vakuuttumaan.

Suomessa on erilaisia konsepteja, jotka ovat saaneet kansamme esiintymään ja arvostamaan esiintymistä. Esimerkiksi 80-luvulla Suomeen rantautuneessa karaokessa kuka tahansa ihminen saattoi nousta lavalle kohtaamaan esiintymisen jännityksen ja ihanuuden. Se antoi mahdollisuuden heittäytyä, eikä karaokessa odoteta täydellisyyttä. Ne ensimmäiset kerrat lavalla voivat olla esiintymiskipinän kannalta äärimmäisen tärkeitä. Karaoken anti on esiintymiskynnyksen madaltaminen, vaikka se ei suoranaisesti harjoitakaan puhumisen taitoa.

Stand up -komiikasta suomalaiset myös nauttivat. Stand up komiikasta ei ole tehty liian monimutkaista. Monesti lavalla on vain koomikko, mikki ja mikkiteline. Toki täytyy osata esiintyä, mutta puhumisen taito on oleellisessa roolissa showssa. Hauskat äänenpainot, temmon vaihtelut puheessa, imitaatiot ja selkeä äänen käyttö ovat varmasti oleellisessa roolissa.

Proakatemialla tuttuja ovat Pecha Kucha esitykset sekä erilaiset bisnesideoiden pitsaukset. 2000 luvun alkupuolella nämä konseptit löysivät myös suomalaisten mieleen. Uskon, että näissä molemmissa tavoissa esiintyä on suomalaiselle puhumiselle hedelmällisiä teemoja. Ei tarvitse jaaritella turhan kauan. On hyvä olla asiantuntijuutta aiheesta, jotta osaa tiivistää puheensa. Lisäksi kyseiset konseptit ja niiden rakenteet ovat aika selkeästi hahmotettavissa.

Yleisesti koen, että olemme kansakuntana epätietoisesti luoneet kulttuuria, joka ei ole hedelmällistä loistavalle puhumiselle. Kynnykset ovat kasvaneet. Kun ajattelemme, ettemme voi tai ettemme osaa, tuskin teemme. Tuskin astumme esiin häissä pitämään spontaania puhetta suoraan sydämestä. Tuskin kilistämme maljaa organisaation pikkujouluissa. Tuskin laulamme lempikappaleemme kaveriporukan illanistujaisissa. Onneksi kuitenkin suunta on muuttumaan päin. Myös, niin kuin yllä mainitsin, on suomalaiset löytäneet erilaisia väyliä nauttia puhumisesta, sekä puhua. Meillä on kaikki kyvyt puhua hyvin. Se ei vaadi muuta kuin kokeilemista.

Mistä hyvä puhe koostuu? Käydään läpi lyhyesti pääteemoja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka puheesi ulosanti on kiinnostavaa ja kuunneltavaa. Pääteemoja ovat: Tavoitteen asettaminen, yleisön analysointi ja tunnistaminen, sisältöä, puheen rakenne, äänen käyttö, ensi -ja kokonaisvaikutelman luominen sekä jännityksen hallinta.

Tavoitteeseen on vaikea päästä, jos sellaista ei ole. Tavoite mielessä on parempi suunnitella koko esitys. Tavoite voi olla kaksipuolinen. Yleinen tavoite voi olla esimerkiksi viihdyttää, informoida, motivoida tai esimerkiksi vaikuttaa heidän toimintaan tai ajatteluun. Täsmällisempi tavoitteesi voi olla hyvin tarkka. Esimerkiksi minut valitaan tiettyyn tehtävään, yleisö ostaa palveluani x-määrän, muutamme työyhteisen pelisääntöjä uuteen suuntaan. On hyvä myös miettiä, mitä tunnetta toivot yleisön tuntevan esityksen loputtua, eli mikä tunne heille jää mieleen. Eri tehokeinoja voi pyrkiä käyttämään tavoitteiden täyttymisen suuntaan. Tunteen ohjaavat toimintaan. Esityksen asiasisällöllä voit vakuuttaa ihmisiä ja ulosannillasi vedota heidän tunteisiinsa.

Yleisön kannattaa tutustua jo ennen esitystä, jos se on mahdollista. Myös esityksen aikana kannattaa tutkailla, miten he reagoivat erilaisiin argumentteihin ja sinuun. Yleisö on joukko erilaisesti ajattelevia ja kokevia yksilöitä. Silti voi pohtia yleisön profiilia ja taustaa, sekä kontekstia ,eli esiintymistilannetta. Minkä ikäisiä ihmisiä he ovat, yhdistääkö heitä jokin yhteinen tausta, esimerkiksi työtausta. Onko tilaisuus virallinen. Onko he tuttujasi, läheisiäsi, vai vieraita ihmisiä. Nämä kaikki seikat vaikuttavat siihen, millä tavoin puhut. Lapsille kannattaa artikuloida yleisesti helpommalla sanastolla. Vanhoille ihmisille ei kannata ehkä käyttää nykynuorison slangia. Virallisessa tilaisuudessa, voi käyttää huumoria, mutta suosittelen käyttämään sitä hyvän maun rajoissa, ja hieman. Liiallinen huumori voi viedä huomion asiasisällöstä, jota kuitenkin yleisö varmaan tarvitsee vakuuttuakseen jostain.

Puheen sisältö on laaja juttu. Onneksi sitäkin voi pilkkoa pienemmäksi. Jos puheellasi on jonkin sortin otsikko, mieti se ihmeelliseksi ja kiinnostusta herättäväksi. Puheen aihe kannattaa tarkentaa itsellesi ja miksei myös yleisölle. Esimerkiksi puhe autoilusta voi lähteä mihin stratosfääreihin tahansa, kun taas sähköautoilun akkuteknologian kehitys 2010-luvulla antaa, jotain raameja ja punaisen langan puheelle. Sisältöä miettiessä kannattaa miettiä etukäteen, missä kohtaa eläytyä näin ja missä kohtaa puhuttelen yleisöä näin, missä kohtaa kysyn tämän kysymyksen heiltä ja esimerkiksi missä kohtaa vaihdan mielenkiintoisesti äänenpainoa.

Argumentointi voi olla tärkeää puheessa. Toki riippuu, mistä puhutaan, että paljonko sinun tarvitsee perustella itseäsi. Argumentoinnissa on hyvä muistaa, ettei se olisi yksipuolesta. Kaksipuolisessa argumentoinnissa kerrot asiastasi faktoja syväluotaavasti ja myös muista näkökulmista, kuin omasta. Kannattaa kysyä ja haastatella myös yleisön ajatuksia aiheesta.

Puheen ja kielen eri tehokeinoilla vahvistetaan viestisi kulkua ihmisten mieleen ja välitetään tunnetta. Mielikuvilla ja vertauksilla autat aiheen konkretisoitumaan ja luot tuntemuksia aiheen ympärille. Termit, sanat ja kielenkäyttö ovat oleellisessa asemassa siinä minkälaisen mielikuvan ja tunteen aiheen ympärille asetat. Voi miettiä eri ilmauksista, että voisiko tässä kontekstissa ilmaista asian sopivammin ja tehokkaammin. Retoristen kysymysten avulla voit ohjailla yleisöä olemaan samaa mieltä kanssasi: ”Mikä on tärkeämpää, kuin pienten yrittäjien helpottaminen kasvuhakuisuudessa?” Esimerkeillä voi luoda uskottavuutta ja havainnollistaa asiaa. Huumorin avulla pitää yleisön virkeänä ja luo positiivista ilmapiiriä yleisöön. Huumorin kanssa kannattaa kuitenkin käyttää pelisilmää, kuten aiemmin mainitsin. Tarinat, liiotellut tarinat ja erilaiset leikit yhdistettynä puheeseen ovat myös sympaattinen tapa liittää muistikuvia aiheeseen.

Puheen rakenne on henkari, johon ripustat eri osa-alueet puheestasi. Rakenteen suunnitelulla voi luoda hyvän johdonmukaisen etenemisen esitykseen. Asiat johtavat toiseen loogisesti. Rakenteen ei tarvitse aina edetä kronologisesti, eli ajassa etenevinä. Rakenne voi olla prosessimainen: alku-keskikohta-loppu. Rakenne voi olla: väite-todistelu-johtopäätös. Rakenne voi olla: tilanteen esittely-syy tilanteelle-parannusehdotus argumentteineen-toimintakehotus. Vaihtoehtoja on monia.

Äänen käyttöön voi myös kiinnittää hiemän huomiota. On hyvä tajuta, ettei huonoja ääniä lähtökohtaisesti ole. Äänen käyttö voi puolestaan olla kehnompaa. Tässä muutamia huomioita äänen käytöstä. Ennen esitystä voi hieman lämmitellä. Haukottelu avaa lihaksia kasvojen alueella. Voit myös hyräillä rauhallisesti eri korkeuksilta ääniä. Hengityksen tasaaminen rauhallisella hengittelyllä myös auttaa aloittamista.

Puhuessasi voit vaihdella äänen korkeuksia eri intonaatioin. Esimerkiksi voit korostaa joitain tärkeitä sanoja, toteamuksia tai yleisön puhutteluja.

Puheen vauhti ja tempo kannattaa pitää rauhallisena ja jopa korostetun rauhallisena. Helposti huomaamatta puhutaan liian hätäisesti ja nopeasti.

Rauhallisuudesta puheen ollen, on hyvä muistaa hengittää. Sen kun unohtaa, on ääni heikompi ja nopeasti alkaa heikottamaan. Mitä nopeampaa puhuu, niin sen vaikeampaa hengittämisestä tekee. Tämän olen todennut laulamisessa myös.

Monet seikat vaikuttavat hyvään puhumiseen. Tärkeintä puhuessakin on olla oma itsensä, vaikka kliseiseltä kuulostaakin. Omana itsenä on helpoin ja vapain olla. Karisma tulee mukana, kun pitää mielessä ylläkuvattuja seikkoja. Puhumista on vaikea oppia pelkän teorian perusteella. Kannattaa hakeutua tilanteisiin, joissa pääset puhumaan.

Karismaattisilla puhujilla on monesti jokin oma, persoonallinen juttunsa, joilla he erottuvat muista. Mainittakoon pari Valkilan kirjassa esitettyä suomalaista puhujaa.

Riitta Saarikangas on suomalainen yrittäjä, jonka päätuote on puhuminen. Hän kouluttaa ja luennoi yrityksensä Zulia Oy:n kautta. Hän on oppinut hyvin monipuolisesti viestintää eri ammateissa, kun on toiminut muun muassa pankkivirkailijana, sihteerinä, markkinointipäällikkönä, tiedottajana ja toimitusjohtajana.

Valkila mainitsee, että Saarikangas puhuu vain arvojensa mukaisesti. Saarikangas puhuu muun muassa työstä, yrittäjyydestä, suomalaisuudesta ja äiteydestä. Saarikankaan oma motto on: ”Elämässä pitää kantaa vastuu omista tunteistaan, työstä, lapsista, olemassaolosta. Jos vastuuta kannettaisiin enemmän, monet asiat olisivat paremmin!”

Mato Valtonen puolestaan luottaa hulluuteen. Näin ilmaisee Valkila Mato Valtosesta, joka on suomalainen muusikko, elokuvanäyttelijä, yrittäjä ja puhuja. Hän oli muusikkona tunnettu muun muassa räväkän huumoriyhtye Sleepy Sleepersin ja rock-yhtyeen Leningrad Cowboysin keulahahmona. Sleepersiä on syytetty muun muassa täydellisestä mauttomuudesta, mutta yhtyeen ja Valtosen tempuille on sytytty Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Matoa pidetään rohkeana kansan miehenä. Hänen tyylinsä on olla ennennäkemätön. Kun Matolta kysyttiin, kuinka hän keksii hulluja ideoita ja kuinka hän sai mm. kansainvälistettyä Leningrad Cowboys yhtyeen, joutui hän pysähtyä miettimään asiaa. Hän huomasi nopeasti, että hän osaa avautua innovatiivisuudestaan tuntikausiksi. Kysyntää erilaisiin yrityksiin löytyi, ja näin avautui uusi ura hänelle myös puhujana..

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close