Kupla puhkeaa. Se on huijausta. Ostajat päätyvät maksajiksi.

Paljon liikkuu pelottelevia kommentteja uusimmasta teknologiatrendistä, kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista. Blockchain teknologiaan perustuva valuutta esiteltiin jo 2009, mutta sen suosio on räjähtänyt nousuun tänä vuonna. Vuoden 2017 aikana sen arvo on kasvanut jo yli 1600% (Coindesk tilastot). Aiheesta puhutaan paljon, erityisesti varoittelevaan sävyyn, ja se minusta kryptovaluutoissa on kiinnostavaa. Miksi se herättää niin paljon varautuneisuutta ja jopa pelkoa, ja miksi dollari ja euro ei aiheuta samanlaista pelkoa? Suurin osa mediasta, ystävistäni sekä perheestäni suositteli pysytellä kaukana Bitcoinista.

Joten päätin ostaa.

Tässä esseessä käyn läpi ensiostajan kokemuksia ja tämänhetkistä markkinatilaa vertaamalla omia kokemuksia eri artikkeleihin, tilastoihin ja videoihin. Aiheesta on kirjoitettu kirjoja, mm. “The Age of Cryptocurrency: How Bitcoin and the Blockchain Are Challenging the Global Economic Order”, jota suositeltiin minulle, mutta jota en saanut käsiini. Toisaalta kirja on kirjoitettu vuosi sitten, jolloin viimekuukausien kasvusta ei ollut tietoakaan, joten artikkelit ovat siinä suhteessa hyvä tiedonlähde.

Grafiikka 1. Bitcoinin hinnan kehitys heinä-joulukuussa 2017

En ole blockchain asiantuntija, mutta ymmärrän, että sen ytimessä on lisätä kansalaisten uskoa niin toisiinsa, kansan ja valtion välille, valuuttaan ja kaupantekoon hajauttamalla valta kaikille digitaalisessa verkostossa oleville. Se mahdollistaa datan, tiedon tai vaikka rahan siirtämisen henkilöltä A henkilölle B ilman välikäsiä Kryptovaluutat toimii itsenäisinä verkostoina, eikä kukaan kontrolloi niitä (IFTF Youtube video). Tätä käytetään niin sitä vastaan, kuin sen puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että valuutta on altis rankoille kurssimuutoksille (grafiikka 1) sekä hyökkäyksille, joita on myös tapahtunut (The Guardian 7.12.). Mutta yhtälailla ymmärrän toisen puolen tarinasta, että fiat-rahaa kontrolloivat tahot ovat väärinkäytöksellään menettäneet luottamuksen kontrollista. Kreikan luhistuminen johtui ahneudesta, jonka nykyinen rahajärjestelmä mahdollistaa. 2016 Intian hallinto päätti poistaa 500 ja 1000 rupian setelit varoittamatta, jolla oli massiivisia vaikutuksia maan talouteen. Rahaa painetaan niin suurella vauhdilla, että valtioiden velkamittareiden kasvua on jopa surkuhupaisaa seurata. Mutta olemmeko me soikeita näille väärinkäytöille tai onko niistä tullut niin arkipäivää, ettei toiminnasta enää välitetä? Luottaako kansalaiset nykyiseen kapitalismiin ja taloushallintoon niin kauan, kunnes se suistuu lopullisesti tieltään? Miksi Bitcoin herättää niin paljon tunteita, mutta meidän nykyinen rahajärjestelmä ei?

Grafiikka 2. Kryptovaluuttojen kupla suhteessa Dot com kuplaan

Markkinat perustuvat lähtökohtaisesti kysyntään ja tarjontaan, mutta se ei yksin riitä. Markkinoista riippumatta ei riitä, että minä uskon johonkin tuotteeseen tai järjestelmään. Kyse on siitä, että uskonko minä, että muut uskovat, että sillä on arvoa. Tämän jälkeen kyse on siitä, toteutuuko ne odotukset ja tuottaako kohde todellista arvoa. Kryptovaluuttoja on jo satoja erilaisia, ja niillä on kaikilla erilaisia teoreettisia käytännön sovelluksia, mutta sitä, mikä niistä tulee menestymään pitkällä tähtäimellä ja tulee valtavirran käyttöön ei pysty vielä sanomaan. Tilanteesta tekee mielenkiintoisen myös, että vasta murto osa maailman väestöstä on kuullut kryptovaluutoista, ja vielä pienempi osa on sijoittanut niihin. Vuonna 2017 tehdyssä Cambridgen tutkimuksessa todettiin, että aktiivisia käyttäjiä on tällä hetkellä 2,9-5,8 miljoonaa, joka noin 0.6 promillea niistä, joilla on pankkitili (61% maailman väestöstä v.2015). Tämä synnyttää uusia ajatuksia ja kuulostaa sekä houkuttelevalta että vaaralliselta. Tämä tarkoittaa, että suhteellisen pieni ihmismäärä on saanut nostettua Bitcoinin arvon taivaisiin kiinnostuksellaan ja perässä tulevat massat ovat tällä hetkellä kovan mediamyllytyksen armoilla. Tämä netistä löytämäni grafiikka (grafiikka 2, tekijä ei tiedossa, mutta luvut täsmää) havainnollistaa kryptovaluuttojen kuplaa dot com kuplaan, eli internetteknologian ja –palveluiden kuplaan vuosituhannen vaihteessa, johon kryptovaluuttojen kehitystä usein verrataan. Grafiikan mukaan kryptovaluuttojen yhteiskehitys on vielä leikkirahaa internetbuumin kehitykseen, joka vahvistaisi teoriaa siitä, että olemme vasta alussa, ja isot rahat ovat vasta matkalla markkinoille. Nyt kryptovaluuttojen markkina-arvo on n. 517 miljoonaa dollaria. Grafiikka kolme, jonka tekijä ei myöskään ole tiedossa, kuvastaa markkinoiden kehittymistä ja sen eri vaiheita. Se, miten grafiikat 1,2 ja 3 ovat korrelaatiossa on lukijan arvioitavissa. Saattaa esimerkiksi olla, että valuutat eivät kestä hypeä ja romahtavat, ja nousevat sitten uudestaan maltillisemmin, kun aika on oikea ja teknologiat kehittyneet. Proakatemialla Teemu Pinomäki kertoi pajassaan, että jos blockchainia ja internettiä vertaa, olemme nyt siinä vaiheessa teknologiaa, missä internetistä tehtiin ensimmäisiä prototyyppejä.

Grafiikka 3. Investoinnin vaiheet

Markkinoihin vaikuttaa myös paljon vaikutusvaltaisten henkilöiden mielipiteet, ja uskon, ettei kaikilla vaikuttajilla ole vain kansalaisten paras mielessään. Jos rikkaalla sijoittajalla on rahat kiinni perinteisissä sijoitusinstrumenteissa, on hänen etujen mukaista yrittää pitää usko niihin korkealla. Kysyin äidiltäni, minkälaisen kuvan viimeviikkojen uutisointi Bitcoinista hänelle antaa. Lama-ajan ja muut viimevuosikymmenten suurimmat talousjysäykset muistaen häntä samalla huvittaa ja pelottaa uudet teknologiat. Hän on myös vakuuttunut siitä, että Bitcoinin on kupla ja arvo tulee romahtamaan. Hän kuitenkin myöntää, ettei tiedä miten kryptovaluutat toimii. Tämä kertoo median vaikutuksesta. Nykyvaluutat tai maailmantalous ei toisaalta herätä tunteita tai huolia, vaikka siitä ne monet kriisit viime vuosikymmeninä on osaltaan johtunut. Toki pankkialan säännöstely on tiukentunut 2008 laman jälkeen, mutta fiat valuuttojen perusrakenteet ovat samat kuin ennenkin.

Bitcoineihin tutustuminen on hankalaa, koska tietoa on hyvin rajallisesti, ja se on hyvin jakautunutta ja latautunutta. Sitä joko ollaan hyvin paljon vastaan, tai sitten uskotaan kasvun kantavan korkealle. Uutisoinnissa on mielestäni keskitytty myös liikaa valuutan uhkiin tekemättä perusasioita selväksi. Mihin kryptovaluutat perustuu, ja minkälaista käytännön arvoa niillä voisi olla. Tässä kohtaa mainitsemani kirja voisi olla erittäin hyvä tiedonlähde, koska se pureutuu nimenomaan blockchain teknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Uutisoinnin laatu kertoo mielestäni siitä kulttuurista, jossa nyt elämme. Jos aihe on tarpeeksi mehukas, siitä kannattaa kirjoittaa mahdollisimman räväkästi välittämättä seuraamuksista.

Ostin Bitcoineja suomalaisesta Coinmotion palvelusta 10.12. jolloin monien mukaan suuren romahduksen olisi jo pitänyt tulla. Olen sijoittajana melko maltillinen, enkä koskaan sijoita enempää kuin minulla on varaa menettää. Kurssit ovat siitä lähtien nousseet n. 20%, ja ovat vakaantuneet hieman. Ehkä minua onnistaa, ehkä ei, mutta ainakin on hienoa olla osa oman aikakautemme ehkä mullistavinta talousliikettä.

Lähteet:

• https://www.jbs.cam.ac.uk/fileadmin/user_upload/research/centres/alternative-finance/downloads/2017-global-cryptocurrency-benchmarking-study.pdf
• https://letstalkpayments.com/39-of-the-worlds-population-does-not-have-a-bank-account/
• https://www.forbes.com/sites/johnwasik/2017/09/06/why-you-should-worry-about-a-bitcoin-crypto-bubble/#66efc4fe5130
• https://www.theguardian.com/technology/2017/dec/07/bitcoin-64m-cryptocurrency-stolen-hack-attack-marketplace-nicehash-passwords
• https://en.wikipedia.org/wiki/2016_Indian_banknote_demonetisation
• https://www.hs.fi/talous/art-2000005366636.html
• https://www.hs.fi/talous/art-2000005485450.html
• https://www.coindesk.com/price/
• https://youtu.be/r43LhSUUGTQ
• https://www.buybitcoinworldwide.com/trading/
• https://coinmarketcap.com/charts/