Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Puhallus yhteen hiileen



Kirjoittanut: Kasper Sinkkonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yhteispeli
Juhani Tamminen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 

Viime vuoden loppupuolella meidät pinkut jaettiin tiimeihin, joissa tulemme työskentelemään seuraavat kolme vuotta. Alkuvuodesta 2022 tiimimme on keskittynyt lähinnä siihen, että tiimiyritys saadaan perustettua ja yrityksen alkutaipaleella olevat asiat hoidettua. Tiimimme sisällä olemme jakaneet erilaisia tehtäviä osa-alueittain eri henkilöiden hoidettavaksi ja nyt onkin hyvä aika taas palautella mieliin yhteispelin voimaa. Käsittelen tässä esseessä sitä, kuinka yhteen hiileen puhaltaminen ja yhdessä tekeminen voimaannuttaa ja sen avulla erilaisten asioiden ja tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa. Tiimiyrityksenä olemme jokainen yksilö vastuussa siitä, että yrityksemme Roiman yhteiset asiat tehdään sovittuihin aikatauluihin mennessä. Vaikka paljon on yhteisiä asioita hoidettavana, on kaikkien vastuulla myöskin henkilökohtaiset aikataulut sekä tavoitteet.  

Entinen jääkiekkoilija Juhani Tamminen kertoo kirjassaan yhteispelin voimasta ja siitä, kuinka urheilumaailman toimintatapoja ja asenteita tulisi hyödyntää myös työelämässä. Itse koen, että etenkin joukkueurheilussa on paljon hyviä ajatuksia, joita hyödyntää työelämässä, etenkin tiimiyrityksessä. Olkoon kyseessä jääkiekko joukkue tai Proakatemian tiimiyritys, porukkaan mahtuu ihmisiä erilaisilla menneisyyksillä, erilaisilla luonteenpiirteillä ja erilaisilla tulevaisuuden suunnitelmilla. Toimivaan kommunikaatioon ja tekemiseen tarvitaan paljon työtä etenkin matkan alkutaipaleella. Tiimini Roiman kohdalla se tarkoitti sitä, että aluksi 20 melkein tuntematonta ihmistä muodosti oman tiimin ja samaan aikaan oman tiimiyrityksen. Jo matkan alkumetreillä tiimillämme oli kova vauhti ja innostus päällä. Päätimme kuitenkin hiljentää hieman vauhtia ja keskittyä ryhmän tiimiytymiseen. Erilaisten aktiviteettien ja toiminnan seurauksena tutustuimme tiimiläisiimme paremmin ja luottamusta tiimin sisällä alettiin rakentamaan.  

 

Jokaisella tiimiläisellä on oma roolinsa  

Pitää kuitenkin muistaa, että urheilujoukkue sekä tiimiyritys koostuu yksilöistä. Jokainen tiimiläinen on erilainen ja jokainen tiimiläinen tuo oman kortensa kekoon omalla tavallaan. Roolit ovat erilaisia, kaikilla on vastuu siitä, että asiat hoidetaan, mitkä ollaan sovittu. Tämä vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa itsensä johtamista ja sen harjoittelua. Tamminen avaa sitä, kuinka hän on aina uuden kauden alussa valmistanut pelaajiaan ja puhunut heille “sinun omasta sisäisestä joukkueestasi” (Tamminen 2014, 30). 

Kaikki tiimipelaaminen lähtee siitä, että osaat johtaa itseäsi. Joudut ottamaan vastuuta omasta elämästäsi ja siitä, minkälaisen matkan haluat kulkea. Jokainen meistä haluaa olla voittaja ja jokaiselle se voi tarkoittaa eri asioita. Jos haluaa voittaa, täytyy testata omia rajojaan ja täytyy olla halu kehittää itseään. Kun tämä ajatus on vahvana jokaisella yksilöllä, on mahdollista rakentaa toimiva ja hyvä tiimi. 

Meidän tiimissämme erilaisuus näkyy vahvasti. Tiimimme koostuu eri ikäisistä ihmisistä erilaisilla kokemuksilla varustettuina. Tämä huomattiin loppuvuodesta 2021, kun teimme Belbin- testin, jossa selvitettiin jokaisen luonteenpiirteitä etenkin ryhmätyöskentelyn osalta. Meidän tiimissämme korostui etenkin luovat persoonat. Huomasimme yhteisen matkamme alkumetreillä sen, että tiimissämme on liian vähän ihmisiä, jotka saattavat ideat käytäntöön ja sitä kautta finaaliin. Asiat junnasivat paikallaan ja muutaman tiimiläisen täsmällisyys ja muiden tiimiläisten pieni prässääminen tuotti tulosta, ja asioita alkoi tapahtumaan. Tämän asian kanssa tulemme varmasti vielä kerran, jos toisenkin kamppailemaan, mutta näissä tilanteissa korostuu juuri itsensä johtaminen ja kehittämisen halu. Jokainen voi oppia toiselta ihmiseltä uusia asioita ja se onkin ryhmässä työskentelyssä mielestäni yksi suurimmista rikkauksista. 

Tamminen pelkistää yhteispelin kolmeen yksinkertaiseen periaatteeseen:  

  • Jokaisen panos on yhtä tärkeä- roolit ovat erilaisia
  • Auta muita! 
  • Ole valmis tinkimään vähän omastasi yhteisen edun nimissä! (Tamminen, J. 2014. 13) 

Hiukan ehdinkin jo avaamaan Roiman alkutaipaleesta ja siitä, kuinka meillä yrityksen asioita on alettu hoitamaan. Olemme jakautuneet pienempiin ryhmiin tiimimme sisällä ja alkaneet hoitamaan esimerkiksi talousasioita sekä myyntiin ja markkinointiin liittyviä asioita. Jokainen on yksilö ja jokaisella meillä on omia huolia murheita ja turhia toiveita. Jokaisella on henkilökohtainen elämänsä Proakatemian ulkopuolella ja jokaisen tiimiläisen panos saattaa vaihdella eri ajanjaksoittain. Tammisen ensimmäistä periaatetta, kun tarkastelee Roiman kohdalla, on se vahvasti nähtävillä. Vaikka kaikki tiimiläiset eivät aina olisi mukana täydellä panoksellaan, on heidänkin panoksensa tärkeä tiimin toimivuuden kannalta. Kaikki tekemättä jättäminen tarkoittaa lisää töitä toiselle tiimiläiselle. Sama toimii toistepäin, kaikki auttaminen auttaa tiimiä ja kokonaisuutta. Kaikki eivät voi työstää samaa asiaa eteenpäin, eri asiat vievät enemmän aikaa kuin toiset, silti kaikki pakolliset työt on hoidettava, ja siksi jokaisen panos ja rooli vie tiimiä eteenpäin ja sitä kautta on yhtä tärkeä. Toisaalta en kaikissa tilanteissa henkilökohtaisesti allekirjoita Tammisen ensimmäistä väitettä, sillä jos töitä on paljon ja joku tiimiläinen ei ota vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta, ei mielestäni silloin hänen panoksensa, mikä saattaa olla olematon, ole yhtä tärkeä, kuin muiden, jotka hoitavat tunnollisesti asioita eteenpäin. Silti ajattelen, että ihmisinä kaikki tiimiläiset ovat yhtä tärkeitä ja aina samalla viivalla, sillä jos näin ei ole, se vaikuttaa tiimin ilmapiiriin ja sitä kautta asioiden hoitamiseen ja tiimihenkeen negatiivisesti. 

Toisten tiimiläisten auttaminen on tietenkin yhteispelissä avainasemassa. Raskasta on kulkea matkaa, jos auttavia käsipareja ei löytyisi. Meidänkin tiimissämme osaamista löytyy monelta osa-alueelta ja on ollut hienoa nähdä, kuinka tietyn osa-alueen osaajat ovat auttaneet toisia ja edenneet yhdessä kohti tavoitteita. Toisten auttaminen rakentaa tiimihenkeä, luottamusta ja se myös opettaa. Yhdessä tekemisessä toiselta tiimiläiseltä voi saada oppeja, mitä ei välttämättä oppisi, jos toinen ei olisi tarjoutunut auttamaan. Jos joku tiimiläisen tarjoaa minulle apua, tulee minulle itselleni ainakin olo, että minusta välitetään ja minun asiani myöskin kiinnostavat muita. Auttaminen kertoo, että oikeasti välität ja arvostat toista ihmistä ja siten on todella tärkeää, kun on kyse yhteispelistä! 

Välittäminen tiimistä näkyy myös siinä, että ollaan valmiita karsimaan hieman omasta ajasta tiimin yhteisen edun nimissä. Toimiva yhteispeli vaatii jokaiselta pientä joustavuutta ja asennetta siitä, että omalla tiimillä on merkitystä. “Minä-tauti” on hyvän tiimin suurin vihollinen. Minä-tauti tarkoittaa sitä, että omaa minää nostetaan tai se pääsee nousemaan tiimin tai joukkueen yläpuolelle. (Tamminen, J. 2014. 25) Itse koen, että minä-tauti tappaa tiimin suurimman potentiaalin, sillä jos yksikin tiimiläinen kokee omat asiansa tärkeämmiksi kuin muiden ja ajaa vain omaa etuaan, ei silloin tiimi ole yhtenäinen ja vaarana on myöskin minä-taudin tarttuminen. Jos kaikki ajattelevat tiimin tärkeydestä ja mahdollisuuksista yhdessä tekemisestä positiivisena asiana, on tiimillä mahdollisuus onnistua ja nähdä omin silmin yhteispelin voima. 

 Itse ajattelin ennen kuin pääsin edes Proakatemialle, että nyt on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ja päällimmäisenä mielessä oli hienot liikeideat, mutta silloin en vielä osannut odottaa sitä, kuinka iso merkitys tulevalla tiimillä oikeasti on. Nyt kun aikaa on kulunut kohta kolme kuukautta oman tiimini kanssa, ovat ajatukseni hieman muuttuneet. Tiimillä on äärettömän iso merkitys esimerkiksi arjen mielekkyyteen. Hyvien ihmisten ympäröimänä koen suurta iloa siitä, että saan joka päivä viettää aikaa heidän kanssaan, kehitellä ideoita tulevista projektista ja olla mukana rakentamassa tiimiä, jossa riittää roimasti naurua ja yhdessä tekemisen meininkiä. Ajatus siitä, että kaikki mitä teemme, on yhdessä saavutettua kuulostaa todella hienolta ja sellaiselta, mitä en ennen Proakatemiaa välttämättä niin paljoa ajatellut.  

 

Hyvä yhteishenki 

Mielestäni tiimiyrityksemme kohdalla tärkeimmistä asioista on se, että kaikilla tiimiläisillämme on hyvä olla yhdessä. Ilon ja surun aiheet voidaan tuoda tiimissämme esille. Avoimuus, rehellisyys ja luottamus rakentaa tiimimme toimivuutta ja yhteishenkeä. Olemme tiiminä keskustelleet hieman palautteen antamisen kulttuurista ja siitä, kuinka tärkeää olisi saada ja myöskin antaa tiimiläisille palautetta. Palautetta pitäisi muistaa antaa tarpeeksi usein niin onnistumisista sekä kehittämisen kohteista. Uskon, että kaikki palaute hitsaa tiimiä yhteen ja sen avulla pystyisimme kehittymään niin yksilöinä, että tiiminä.  

Tamminen antaa vinkiksi toisten selkien takana hyvän puhumisen (Tamminen, J. 2014. 106). Valitettavasti monesti kuulee enemmän sitä, että puhutaan toisen selän takana pahaa. Se, että puhuttaisiin toisen selän takana ennemmin hyvää, kuin pahaa, toisi tiimiin positiivista energiaa, joka edesauttaisi tiimin kehitystä, toisin kuin toisen selän takana pahaa puhuminen.  

Keinoja hyvän yhteishengen luomiselle on monia, mutta uskon, että jokaisella tiimiyrityksellä ja urheilujoukkueella on omat tapansa, joilla kehittää yhteispeliä parempaan suuntaan. Kehitykselle on aina tilaa, kun puhutaan yhteishengestä. Mielestäni ei ole olemassa niin hyvää tiimiä tai joukkuetta, jossa ei voisi parantaa yhteishenkeä. Kehitys ja yhteishengen luominen vie monesti aikaa, mutta uskon että seuraukset ovat kaiken työn ja ajan arvoista. Tärkeintä on, että jokainen tiimin jäsen puhaltaa yhteen ja samaan hiileen! 

Lähteet:

Tamminen, J. 2014. Yhteispeli. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Auditorium.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close