Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Psyykkinen vahvuus



Kirjoittanut: Iida Oikarinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Suoritustilanteet saattava välillä olla todella jännittäviä. Suurin osa, ellei jopa kaikki ole joskus vaativissa tilanteissa epäilleet itseään, sekä kykyjään. Pelko on primitiivinen perustunne, joka ajoittain estää meitä tekemästä asioita. Jarmo Liukkosen kirjassa Psyykkinen Vahvuus käsitellään mielen taitoja, joihin liittyy erilaisia harjoituksia. Liukkonen esittelee kirjassaan mm. viisi avainta psyykkiseen vahvuuteen.

  1. Itseluottamus

Mitä itseluottamus on?

  • Menestymisen perusta
  • Optimismia
  • Tervettä ylpeyttä
  • Varmuuden kokemista
  • Omiin kykyihin luottamista
  • Ominaisuus, jota voi kehittää
  • Ehjä persoonallisuuden kulmakivi

Itseluottamusta usein pidetään synnynnäisenä ominaisuutena, mutta sitä todella voi kehittää. Itseluottamus on varmuuden kokemusta, uskoa omiin kykyihin, sekä luottamusta siihen, että yritykset tuottavat tulosta. Itseluottamus on tervettä ylpeyttä, joka ohjaa meitä olemaan optimistisia. Taipumusta uskoa omaan menestykseen, sekä onnistumiseen. On jopa sanottu, että itseluottamus on tärkein tekijä menestykseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kokisi olevansa parempi tai luulisi itsestään liikoja.

Itseluottamus vaihtelee tilanteiden mukaan. Joissain tilanteissa, kun meillä on tarpeeksi kokemusta asiasta tai olemme saaneet hyvää palautetta, voimme luottaa itseemme, että osaamme tämän kyllä. Pahimmassa tapauksessa, mikäli itseluottamuksemme kärsii, on vaikeampi motivoitua ja lähteä oppimaan uutta. Itseluottamus rakentuu tunteelle olla pätevä. Itseluottamukselle eri elämän osa-alueilla luo pohjan myönteinen itsensä arvostaminen. Esimerkiksi kun saamme jotain itsellemme tärkeää aikaiseksi, itseluottamuksemme kasvaa. Uusissa tilanteissa ja uuden oppimisessa onkin erittäin tärkeää saada palautetta.

  1. Motivaatio

Motivaation ilmenemismuodot

  • Intensiivisyys
  • Pysyvyys
  • Aktivaation valinta
  • Suoritustulos

Käyttäytymisessämme motivaatiolla on tehtäviä kaksi. Motivaatio toimii energian lähteenä, se saa meidät toimimaan tietyllä tavalla. Se innostaa meitä kerta toisensa jälkeen. Motivaatio myös ohjaa käyttäytymistämme. Tarkastellessa motivaatiota, voimme kysyä ”miksi?”. Miksi toimimme tietyllä tavalla, miksi osallistumme tai jätämme osallistumatta esimerkiksi johonkin toimintaan? Miksi panostamme johonkin asiaan? Motivaatio saa meidän toimimaan intensiivisesti. Meillä jokaisella on omat kokemuksemme motivaatiosta ja se on tietoisesti, sekä tiedostamatta usein läsnä. Mielestäni mielenkiintoista oli se, miten onnistumista kuvattiin kirjassa. Mikäli onnistumisen mahdollisuus on pieni, onnistumisen arvo on tällöin mielettömän suuri.

Kirjassa kerrottiin, että lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän meitä johtaa sisäinen motivaatio, sitä voimakkaampaa motivaatio on. Sisäisestä motivaatiosta kumpuaa tekemisen ilo, sekä suorituksesta nauttiminen. Ulkoisessa motivaatiossa sitoutuminen on vähäisempää. Ulkoisessa motivaatiossa motivaation lähteenä toimii usein esimerkiksi muiden odotukset, jonka takia asioita tehdään.

  1. Vireystila

Hurmiotilassa, transsissa tai flow-tilassa tapahtuvat huippusuoritukset. Parhaassa mahdollisessa vireystilassa on helppo olla luova. Kirjassa on kuvattu huippu urheilijoita, muusikoita ja taiteilijoita, heidän parhaita suorituksia. Niistä on löydetty yhteisiä piirteitä. Piirteet olivat mm. rauhoittuneisuus, fyysinen rentouden tunne, syvä keskittyminen, itseluottamus ja energinen tunne. On tärkeää arvioida mieltä ennen suoritusta. Tämä on kiinnostavaa, sillä huomaan arvioivani vireystilaani joskus aivan liikaa. Toisinaan taas aivan liian vähän. Tästä olisi hyvä tehdä kirjan takaa löytyvät tehtävät!

  1. Keskittyneisyys

Keskittymistä heikentäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi

  • Liian korkea vireystila tai väsymys
  • Epävarmuus ja jännitys
  • Uusi ympäristö
  • Keskittyminen vääriin tai epäolennaisiin asioihin
  • Melu tai valaistus

Keskittyminen on opeteltavissa oleva taito ja vireystilalla on vaikutus keskittymiseen. Voisin kuitenkin omaan kokemukseeni peilata, että motivaatiolla voisi olla myös osaa keskittyneisyyteen. Olen nimittäin itse huomannut, että vaikka vireystilani ei olisi enää paras mahdollinen, saatan silti pystyä keskittymään johonkin asiaan aivan todella hyvin. Nämä tuntemukset minulla on esimerkiksi innovoinneista. Matildan kanssa jäimme väsäämään vielä uutta esitystä seuraavalle aamulle Canvalla, vaikka edellinen oli jo tehty. Emme olleet aikaisempaan PowePointiin ollenkaan tyytyväisiä. PowePointia tehdessä meillä oli mielestäni vielä oikein hyvä vireystila, kello taisi olla noin 18 silloin. Motivaatiota ei kai siinä vaiheessa löytynyt tarpeeksi? Totesimme, että emme halua esitellä huonosti tehtyä PowerPointia, joka ei visuaalisesta ollut mielestämme paras. Aloimme noin kello 22 tekemään Canvalla uutta. Vireystilamme tuskin oli enää yhtä hyvä, mutta motivaatiota senkin edestä. Näillä kaikilla viidellä avaimella psyykkiseen vahvuuteen on varmasti linkki toisiinsa. Mikäli jokin rakoilee, se vaikuttaa toiseen. Täytyy olla balanssi.

  1. Rentous

Reaktioita rentoutumisessa

  • Lihasten lämpötila kohoaa ja lihasjännitys vähenee
  • Oivallukset lisääntyvät
  • Keskittyminen paranee
  • Mielihyvää tuottavat hormonit lisääntyvät
  • Sähköinen aktiviteetti aivoissa laskee

Miten ikinä pyrimmekään rentoutumaan, oli se metsässä kävely tai meditointi, pyrimme samaan. Vaikutus on muutos hermojärjestelyn säätelyssä. Rentoutumisen tarkoitus on alentaa aktiivisuutta, sekä tietoisuutta. Olen tätä esseetä kirjoittaessa vanhempieni luona. Olen aina pystynyt rentoutumaan täällä, paremmin kuin kotona. Nykyään, kun täältä löytyy myös juuri kolme kuukautta täyttänyt pieni koiran pentu, olen huomannut entistä suuremman vaikutuksen täällä käydessäni maanantaisin. Viikonloput tuntuvat hyvällä tavalla kestävän ikuisuuden, sillä saatan vain häsätä koiran kanssa koko päivän huomaamattani katsovani telkkaria, tekemättä töitä tai räpläämättä puhelinta. Ne ovat sellaisia asioita, mitä arjessani teen suhteellisen paljon. Täällä ei ole ihmeellisempiä aikatauluja ja saatan viettää ulkona kolme tuntia päivästä tuijottaen, kun koira ihmettelee risuja tai lunta. Huomaan tätä esseetä kirjoittaessani, etten ole kiinnittänyt kirjassa oleviin viiteen pointtiin koskaan täysin huomiotani. Nyt kun puran ajatukseni tähän, huomaan, että näille asioille voisi yksi kerrallaan antaa vieläkin enemmän aikaa. En ole pyrkinyt kehittämään näitä viittä asiaa koskaan tietoisesti. Korkeintaan yhtä kerrallaan.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close