Tampere
22 Feb, Thursday
0° C

Proakatemian esseepankki

Psykologisen turvallisuuden merkitys tiimityöskentelyssä



Kirjoittanut: Satu Turunen - tiimistä Kaaos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rohkea organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy
Nina Rinne
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Olemme alkuvuodesta käynnistäneet tiimiämme KAAOS Projects Osk ja yhtenä kevään tärkeimmistä nostoista tiimimme kanssa on noussut psykologinen turvallisuus. Koen, että varsinkin näin kansainvälisessä tiimiyrityksessä aiheen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Kun tiimin jäsenet ovat monista erilaisista kulttuureista ja taustoista, ei voida olettaa mitään. Se mikä saattaa jollekin olla arkipäiväinen ja tuttu tapa toimia, voi toiselle olla kummallista ja jopa epämieluisaa.

 

Yleisesti ottaen tieto psykologisen turvallisuuden tärkeydestä tiimityöskentelyssä on yhä enemmän tiedostetumpaa ja ymmärrettyä, kun aikaisemmin. Avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen tiimissä vaatii jatkuvaa huomioimista sekä työtä jokaiselta tiimin jäseneltä. Sen ei voi olettaa syntyvän itsestään, vaan siihen täytyy sitoutua ja pyrkiä vaikuttamaan sen rakentumiseen koko tiimin kesken.

 

MITÄ PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS SITTEN TARKOITTAA?

 

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on tunne ja kokemus siitä, että he voivat jakaa uusia ideoita, keskeneräisiä ajatuksia, esittää kysymyksiä, pyytää apua, varmistaa asioita, haastaa toisiaan sekä kertoa epäonnistumisistaan ilman pelkoa siitä, että heidät nolataan, heitä rangaistaan tai että he joutuvat arvostelun kohteeksi. Yleisesti kun kysytään, miltä psykologinen turvallisuus tuntuu, sen kerrotaan tuntuvan arvostuksen kokemisen tunteena ja tunteena, että muut tiimin jäsenet ajattelevat heistä hyvää, eikä kenenkään kykyjä lähdetä kyseenalaistamaan. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa sen, että kaikilla tiimin jäsenillä on turvallinen ympäristö ilmaista ajatuksiaan, tulla kuulluksi, sekä hyväksytyksi sellaisena kuin he ovat. Positiivisia kokemuksia rakentamalla tiimin jäsenet ovat valmiimpia tukemaan toisiaan tarvittaessa. (Rinne, 2021, 31.)

 

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa olet halunnut kysyä jotain, mutta jättänyt sen kysymättä ajatellen, että muut jo ymmärsivät asian? Tämä on yleistä ryhmätilanteissa ja tätä kutsutaan vaikutelman hallitsemiseksi. Jokainen tällainen hetki, kun jätämme jotain kysymättä ja hiljennämme itsemme, aiheuttaa menetettyjä oppimismahdollisuuksissa. Tämä ei ole pelkästään meiltä pois, vaan se voi vaikuttaa koko tiimiin. Yleisesti voidaan olettaa, että paremmat tiimit tekevät vähemmän virheitä, vaikka todellisuudessa asia saattavat näkyä täysin toisinpäin. Parhaissa tiimeissä vallitsee avoimuuden kulttuuri ja niissä uskalletaan tuoda virheitä rohkeasti esille. Tiimeissä, joissa virheitä ei uskalleta tuoda esille samoin tavoin saattaa vallita uskomus, että yksittäisen tiimin jäsenen virheet käännettäisiin häntä vastaan.  Vain avoimesti esiin tuoduista virheistä voimme oppia ja tehdä tarpeen vaatiessa korjaavia toimenpiteitä. Virheiden piilottelulla menetämme oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Avoimuus edellyttää tiimin kesken koettua psykologista turvallisuutta. (Rinne, 2021, 31–32.)

 

Psykologisesti turvallisissa tiimeissä yksilöt voivat olla omia itsejään, he voivat ilmaista mielipiteensä ja tehdä virheitä ilman pelkoa tuomitsemisesta tai rangaistuksesta. Tämä mahdollistaa myös avoimen ja rehellisen viestinnän, yhteistyön ja innovoinnin tiimeissä. Seuraavilla keinoilla pystymme vahvistamaan psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä:

 

  1. Avoin viestintä. Tiimin jäsenenä voit rohkaista myös muita tiimin jäseniä ilmaisemaan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Anna jokaiselle mahdollisuus puhua ja ilmaista mielipiteensä.

 

  1. Selkeät peruslinjat. Luokaa selkeät säännöt ja odotukset kommunikaatiolle, jotta tiimin jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi. Kannusta myös muita kunnioittamaan toisten mielipiteitä ja välttämään keskeyttämistä.

 

  1. Anna palautetta. Anna positiivista palautetta, kun tiimin jäsenet jakavat ajatuksiaan ja ideoitaan. Tämä auttaa luomaan luottamusta ja lisäämään psykologista turvallisuutta.

 

  1. Oppimisen kulttuurin edistäminen. Kannusta tiimin jäseniä kokeilemaan, olemaan luovia ja ottamaan riskejä. Korosta, että epäonnistumiset ovat luonnollinen osa oppimisprosessia ja juhlikaa niitä tiiminä osana oppimismahdollisuuksina.

 

  1. Jaa omia kokemuksiasi, myönnä virheesi ja pyydä tarvittaessa apua. Tämä auttaa tiimin jäseniä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja kannustaa heitä toimimaan samoin.

 

  1. Käsitelkää konfliktit nopeasti. Konfliktit ovat osa tiimityötä, mutta ne voivat myös heikentää psykologista turvallisuutta. Älkää jättäkö konflikteja roikkumaan, vaan kohdatkaa ristiriidat ymmärryksellä ja inhimillisyydellä.

 

  1. Luokaa luottamuksen ilmapiiri. Korostakaa luottamuksellisuuden tärkeyttä ja varmistakaa, että tiimin jäsenet tietävät, missä milloinkin jaetut ajatukset ja kokemukset pysyvät tiimin sisällä. (Hietala, Kaivanto & Pystynen, 2023.)

 

ROHKEUS VAHVISTUU TURVALLISESSA YHTEISÖSSÄ

 

Rohkea organisaatio, millainen se on? Tämä kysymys on noussut viime vuosina yhä enemmän esille, kun organisaatiot ovat alkaneet ymmärtää rohkeuden merkityksen menestymisen kannalta. Rohkeus ei kuitenkaan ole vain abstrakti käsite, vaan se ilmenee käytännön teoissa ja valinnoissa. Rohkea organisaatio on sellainen, joka osoittaa rohkeutta tekemisissään ja valinnoissaan. Tämä rakentuu keskustelussa, jossa ihmiset tulevat toisilleen kuulluksi ja kohdatuksi. Rohkeus näkyy erilaisina mikroskooppisina hetkinä, joissa yksilöt uskaltavat puhua vaikenemisen sijaan. Rohkeus näkyy myös silloin, kun puututaan arvojen vastaiseen toimintaan tai uskalletaan nostaa esiin epävarmoja asioita ja kokeilla uusia asioita, vaikka pelko epäonnistumisesta olisikin läsnä. Tällainen rohkeus luo organisaatioon ilmapiirin, jossa arvostetaan ja kannustetaan avointa, sekä rohkeaa keskustelua, mikä puolestaan edesauttaa organisaation kehitystä ja menestystä. (Rinne, 2021, 38.)

 

Kun pyritään rakentamaan rohkeaa organisaatiota, on otettava huomioon kulttuuri ja käytännöt, jotka mahdollistavat kokeilut ja virheiden tekemisen ilman pelkoa syyllistämisestä. Jos organisaation kulttuuri on vanhanaikainen ja siinä korostetaan syyllisten etsimistä, se vaikeuttaa rohkeuden edellyttämistä kaikilta jäseniltä. Rohkeuden edistämiseksi organisaatio voi lisätä avoimuutta kaikilla sen tasoilla.

 

LÄHTEET

 

Hietala, H. Kaivanto, K. Pystynen, J. Teoksen viimeisin päivitys 10.4.2023. Esihenkilön työoikeus. Helsinki: Alma talent. E-kirja. Viitattu 3.5.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/DABBFXGUC#kohta:ESIHENKIL((d6)N((20)TY((d6)OIKEUS/piste:t1B

 

Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy. Helsinki: Alma talent

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close