Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen turvallisuus syntyy pienistäkin asioista



Kirjoittanut: Lassi Seppä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Blogi: Uudistuminen edellyttää psykologista turvallisuutta
Kaisa Railanmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Julkaistu myös: https://onseseppa.blogspot.com/2020/02/psykologinen-turvallisuus-syntyy.html

Halusin kirjoittaa blogiesseen psykologisesta turvallisuudesta, koska käsittelen sitä tällä hetkellä lähes kaikessa tekemisessäni Proakatemialla. Tiimiyrityksemme Promisian kanssa pohdimme, onko sitä olemassa ja alkaneessa opinnäytetyön prosessissa Joonatanin kanssa pähkäilemme, miten psykologinen turvalliuus tai sen puute vaikuttaa tsekkiläisiin tiimioppijoihin. Talentreen blogikirjoituksessa kerrottiin Googlen tekemästä tutkimuksesta, jonka perusteella tiimit, joissa oli luottamukseen perustuvaa tunneyhteyttä, ne myös oppivat ja voivat paremmin. Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi, joten on erittäin lamauttavaa, jos tiimityössä tällainen perustarve ei toteudu. Proakatemialla painotetaan, että juuri siellä opiskelun aikana on mahdollista olla rohkea ja kokeilla uusia juttuja. Se pitää kyllä paikkansa, mutta ilman psykologista turvallisuutta uuden kokeileminen saattaa olla yksilön kannalta jopa haitallista. Entä, jos projekti sakkaa ja firma vaikkapa menettää rahaa? Miten ”epäonnistuneeseen” tiimiläiseen suhtaudutaan, jos häntä ei olla valmiita tukemaan? Hyvin pieni esimerkki, kuten tiimin rahoittaman yhteisen loman varaaminn tilanteessa, jossa pitäisi kerätä rahaa Final Campille ja viimeisen vuoden pyörittämiseen, herätti sekin jo isoja tunteita eriävien mielipiteiden välillä. Koska tiimissä ei ole täyttä psykologista turvallisuutta, joutuivat kumpikin osapuoli pitäytymään kannassaan hyvinkin ehdottomana eikä keskustelua tai halua ymmärtää juuri syntynyt. Lopulta tehdyn äänestyksen tulosta ei ollut varaa kritisoida tai ainakaan sen kritisointi ei todennäköisesti aiheuttaisi kritisoijalle hyvää lopputulosta.

Toisaalta psykologinen turvallisuus on synnyttänyt tiimissämme vahvojen kahtiajakautumisten lisäksi vaikenemista. Tiimi ei vietä enää aikaa yhdessä tiimitilassa töitä tehden eikä varsinkaan kouluajan ulkopuolella – tietysti joitain pieniä kaveriporukoita on, mikä on ihan ymmärrettävää. Mitä lähemmäksi valmistuminen tulee, sitä tiukemmaksi deadlinet opinnäytetöiden, 24h-haasteen ja Final Campin kanssa käyvät. Aikataulujen kiristyminen ei ensituntumalta tule ainakaan helpottamaan psykologista turvattomuutta. Kuten blogitekstissäkin todetaan, omien heikkouksien myöntäminen ääneen saattaa tuottaa häpeää. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Promisialle heikkoudet tuottavat häpeää, vaikka niistä ei sen enempää ääneen puhuta. Välkähdys paremmasta oli jokin aika sitten käymässämme palaverissa tilanne, jossa eräs tiimiläisemme ”jäi kiinni” hölmöstä käytöksestä toista tiimiläistä kohtaan. Hetkellisesti keskustelu kävi varsin jyrkkäsanaisena ja ankarana, mutta päättyi kuitenkin anteeksipyyntöihin, kädenpuristuksiin ja tilanteeseen, jossa tunteita osoittamalla ja suoraan totta puhumalla syntyi kenties jopa aiempaa vahvempi tunneside tilanteen osapuolien välille. Ainakin itselläni arvostus nousi jokaista osapuolta kohtaan, vaikka olinkin kyseisessä hetkessä sivustaseuraajan roolissa.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close