Tampere
08 May, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen palautuminen Proakatemialla



Kirjoittanut: Outi Kattelus - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

1  JOHDANTO 

Psykologisesta palautumisesta ei mielestäni ole juurikaan puhuttu Proakatemialla tai tiimissämme. Itsekin törmäsin aiheeseen Työterveyslaitoksen artikkelin kautta. Asiaa hieman pohdittuani, olen tullut siihen tulokseen, että psykologinen palautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinenkin palautuminen. Siksi onkin ihmeellistä, että siihen ei puheissa kiinnitetään niin paljon huomiota. Voihan toki olla, että sitä ei ole termistöllisesti irrotettu hyvinvoinnista tai palautumisesta, mikä saa tämän illuusion aikaan. Totuus on kuitenkin se, että monet fyysisen palautumisen tavoista edistävät myös psykologista palautumista.  

 

Projektorissa 10.2.2021 Proakatemian datatiimi teki kyselyn, jossa oli hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tulosten perusteella noin puolet kokivat, että opinnot olivat vaikuttaneet yöuniin ja lähes puolet oli karsinut omasta hyvinvoinnistaan ja harrastuksistaan opintojen vuoksi. Millaisesta kulttuurista tämä kertoo Proakatemialla ja miten siihen voisi vaikuttaa. Itse koen, että erityisesti psykologinen palautuminen vaikuttaa yöuniin ja jouduin myös itse vastaamaan, että uneni ovat kärsineet opintojeni vuoksi. Tämä on kuitenkin jo osaltani historiaa ja nyt saan nukkua yöni rauhassa. 

 

2  MITKÄ TEKIJÄT AUTTAVAT PSYKOLOGISTA PALAUTUMISTA? 

 

Psykologi Anniina Virtanen esittelee artikkelissaan kuuden kohdan mallin, jotka kaikki hyödyntävät psykologista palautumista (Virtanen 2020). Vinkit liittyvät vapaaaikaan, mutta näitä noudattaakseen, täytyy tietenkin löytyä sitä itse vapaaaikaa. 

 

  1. Keino on työstä irrottautuminen,jolla tarkoitetaan sitä, että tehdään mahdollisimman erilaisia asioita vapaaajalla ja töissä (Virtanen 2020). Mikäli työskentely sisältää siis paljon tietokoneella olemista on järkevää tehdä vapaaajallaan muuta, kuin istua tietokoneella tai räplätä puhelinta. 

 

  1. 2.Keino on rentoutuminen ja tämä on sitä kuuluisaaaivot narikkaan tekemistä. Jotain sellaista, missä ei tarvitse rasittaa ajatuksiaan tai kehoaan (Virtanen 2020).  

 

  1. Keino on omaehtoisuus. Tee siissellaisia asioita, mitä juuri itse haluat, sillä työpäivän aikana se harvemmin on mahdollista. Älä ajattele, että jotain täytyy tehdä, koska on vain pakko. Tee siksi että haluat tehdä niitä. (Virtanen 2020.) 

 

  1. Keino on jonkin taidon hallinta. Ryhdy siisopettelemaan jotain sellaista taitoa, mitä et vielä osaa, mutta mikä ei myöskään liity työhösi millään tavalla. Näin aivosi saavat uutta ruokaa ja saat onnistumisen kokemuksia. (Virtanen 2020.) 

 

  1. Keino on merkityksellisyys,eli tee sellaisia asioita, joilla on sinulle paljon merkitystä. Tällaisen asian pohtiminen voi olla haastavaakin, mutta siitä huolimatta se kannattaa hyvinvoinnin näkökulmasta. (Virtanen 2020.) 

 

  1. Keino on yhteenkuuluvuus. Tällä tarkoitetaan ihmissuhteita.Onko lähelläsi sellaisia ihmisiä,joiden kanssa haluat olla tekemisissä ja he tuovat sinulle energiaaTässä kohdassa laatu on huomattavasti tärkeämpää kuin määrä. (Virtanen 2020.) 

 

Näiden vapaa ajalla käytettävien keinojen lisäksi Virtanen (2020) kertoo myös yhden työpaikoilla psykologista palautumista edistävän seikan. Tämä on yhteiset tauot (Virtanen 2020). Itse ajattelen, että sillä, mitä tauoilla tehdään, on suuri vaikutus psykologisen palautumiseen. Edellisessä työyhteisössä on myös tauoilla aina välillä jouduttu keskustelemaan työasioista, sillä työn hektisen luonteen vuoksi kaikkea tarvittavaa informaatiota ei aina saa siirrettyä taukojen ulkopuolella riittävän nopeasti. Nämä tilanteet eivät ole olleet päivittäisiä, mutta psykologisen palautumisen kannalta niitä ei tulisi olla yhtään. 

 

3  POHDINTA 

 

Mikä Proakatemialla sitten on pielessä? Projektien kohdalla kyse voi olla työn imun pääsemisestä, mikä tietenkin omalta osaltaan lisää työhyvinvointia. Samalla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että tauot jäävät pitämättä, työpäivät venyvät aamusta iltaan ja vapaajallakin nähdään niitä, joiden kanssa tehdään projektia. Tällöin irtautumista opinnoista ei tule oikeastaan missään vaiheessa. Projektit ovat luonteeltaan myös haastavia, sillä osa projekteista täytyy tehdä hyvinkin nopeassa aikataulussa ja tällöin muu opintoihin kuluva aika jää huomioimatta. Näin ollen päivät tulevat venymään entisestään. 

 

Yleisesti ottaen itsensä johtaminen ja omien aikataulujen hallitseminen ei välttämättä ole kaikkien luonteeseen kuuluva ominaisuus, eivät kaikki ole sitä ehtineet vielä oppia. Asiat on helppo jättää myöhemmäksi ja myöhemmäksi ja uskonkin tätä tapahtuvan eniten esseepisteiden kanssa. Silloin ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että muu työmäärä ei välttämättä ole vähentynyt yhtään, mutta esseet ovat kasautuneet mukavasti parille viimeiselle viikolle ennen niiden deadlinea.  

 

Proakatemia on muuttuvien asioiden kompleksinen kokonaisuus, sillä kalentereihin tupsahtelee asioita kuin sieniä sateella. Mikäli näihin ei ole varautunut, niin vapaaajasta voinee vain haaveilla. Suurimpana erona Proakatemian ja muiden korkeakouluopintojen välillä en näe sitä, että teemme opintoja projektiluontoisesti, vaan sen, että muualla tietyt opintopisteet saa suorittamalla jonkin kurssin ja silloin on jokaisen oma asia, miten paljon siihen käyttää aikaa. Proakatemialla joudumme oikeasti työskentelemään jokaisen tunnin, josta opintopisteet saamme. 

 

Myös Proakatemiala viljelty puhumisen kulttuuri tekee haittaa psykologiselle palautumiselle. Alusta asti olemme kuulleet, miten esseepisteet tehdään aina viime tipassa, joten onko se ennemminkin tapa, jossa on toimittu vanhempien opiskelijoiden puheiden mukaisesti, kuin oman johtajuutemme hallitsemista. Alusta asti kuulimme myös, miten proakatemialla viihdytään aamusta iltaan paiskien hommia, joten onko sekin vain tapa, jonka osa on omaksunut itselleen. Myös yrittäjyydestä ajatellaan usein, että yrittäjät tekevät ympäripyöreitä päiviä, joilla ei ole vapaa aikaa ja täytyy olla tavoitettavissa jatkuvasti. 10.2.2021 Prosemmassa Jaloin Oy:n Laura Jalonen (2021) puhuikin siitä, että yrittäjyys antaa vapauden määrittää itse omat työaikansa sen sijaan, että olisi jatkuvasti työskentelemässä. 

 

Ehkä nyt olisi aika tehdä kulttuurinmuutos myös Proakatemialla, sillä on koronan tuoman etätyöskentelyn aiheuttamana monet keskustelut nuorempien opiskelijoiden kanssa ovat jääneet hyvinkin vähäiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisimmin myös haitalliset ajatusmallit jäävät istuttamatta opiskelijoiden päähän, mutta se tarkoittaa myös sitä, että näistä asioista tulisi puhua paljon enemmän. Erityisesti positiivisesta ja hyvinvointia tukevasta näkökulmasta. Se on varmasti totuus, että aina tulee olemaan opiskelijoita, jotka tekevät ympäripyöreitä päiviä koska nauttivat siitä, mutta tulee myös olemaan opiskelijoita, jotka tekevät ympäripyöreitä päiviä, koska ajattelevat, että näin yrittäjän kuuluu tehdä. 

 

Suuri kysymys onkin, voidaanko Proakatemian yhteisön toiminta ja puhekulttuurin muutoksella vaikuttaa edellä mainittuun daatatiimin tekemään kyselyyn vai onko kyse ennemmin yksilöiden toiminnasta ja aikaisemmin opituista tavoista toimia. 

 

LÄHTEET 

Projektori 10.2.2021 

Jalonen, L. 2021. Prosemma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Proakatemia. 10.2.2021. 

Virtanen, A. 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Artikkeli. Julkaistu 29.9.2020. Luettu 10.2.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita/ 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close