Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen pääoma on yhteisön pääoma



Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pääasia: organisaation psykologinen pääoma
Ilona Rauhala
Makke Leppänen
Annamari Heikkilä
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Muistan, kuinka jo hieman kaksi vuotta sitten mielestäni siistein juttu Proakatemialla opiskelussa oli yhteisö. Kuinka pääsimme heti ensimmäisenä syksynä yhteisön jäseniksi ja kuinka hienolta se tuntui. Silloin se oli myös oikeastaan ainoa sidos Proakatemialle, kun suoritimme vielä ensimmäisiä kursseja Tamk:n pääkampuksella. Yhteisön jäsenyyden kokeminen oli siis ensiarvoisen tärkeä asia uudelle opiskelijalle.

Proakatemian yhteisön yksilöille tiimit ovat varmasti läheisin kontakti ja ryhmä kokea yhteisöllisyyttä. Siitä huolimatta koko yhteisön voimaa ei tule lainkaan vähätellä. Yksikään tiimi ei luultavasti toimisi ilman sitä. Sen takia koko Proakatemian yhteisön psykologisen pääoman tarkastelu on merkityksellistä. Se sisältää neljä osa-aluetta, jotka ovat toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus. Nämä muodostavat tarkasteltavan kohteen, tässä tapauksessa Proakatemian yhteisön menestystekijät. (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013).

Päämäärätietoisuus, motivoinut asenne sen saavuttamiseksi ja tieto siitä, kuinka päämäärä saavutetaan ovat toivon määritelmät. Se eroaa optimismista juuri siitä, että se sisältää strategian, joka varmistaa päämäärän saavuttamisen. Toivo ei ole pelkkää unelmointia, vaan proaktiivista ajattelua, toimintaa sekä myönteisiä tunteita. Olosuhteiden muuttuessa toivo on kykyä muuttaa tavoitteita. Yksilön toiveikkuus korreloi yhteisön menestyksen kanssa. Se on myös parantaa suorituskykyä, työtyytyväisyyttä, työssä viihtymistä ja siihen sitoutumista. (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013).

Optimismi uskoo positiivisiin lopputuloksiin. Se ei tarkoita realismin puutetta, vaan keskittymistä kokemusten ja asioiden positiivisiin puoliin ja niiden arvostamista. Lisäksi optimismi näkee tulevaisuuden mahdollisuudet ja etsii positiivisia kokemuksia. Optimismi lisää aivojen plastisuutta, koska myönteinen tunnetila avaa ajattelua. Yhteisö tarvitsee optimismia, koska se lisää yksilöiden kykyä osoittaa kiitollisuutta, uusiin mahdollisuuksiin tarttumista ja omien kykyjen kehitystä. Psykologisen pääoman optimismi on realistista, se tarkistaa ajoittain tavoitteidensa, ajattelunsa, suunnitelmansa ja toimintansa realistisuuden. (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013).

Psykologisen pääoman käsite sinnikkyys vastustaa kesken jättämistä. Se on kapasiteettia kohdata muutoksia, selvitä vastoinkäymisistä ja kykyä palautua erilaisista tilanteista. Sinnikkyys siis lisää avoimuutta ja joustavuutta muutoksille. Sinnikkyyttä vaaditaan paitsi vaikeissa hetkissä, mutta myös positiivisten kokemusten käsittelyssä. Niin negatiivisista kuin positiivisista kokemuksista tulee palautua menestyksekkään tulevaisuuden valossa. Sinnikkyyttä edellyttää se, että kokee tavoiteltavat asiat merkityksellisinä. Sitä voidaan pitää elämänasenteena, joka kattaa myös onnellisuuden ja vastuullisuuden. Onnellisuus lisääntyy, kun työskentelee sinnikkäästi merkityksellisten tavoitteiden eteen. Oman toiminnan miettiminen sinnikkäästi työskennellessä tuo siihen myös vastuullisen aspektin. (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013).

Itseluottamus on yksittäinen psykologinen tekijä, joka selittää onnistumista ja menestymistä parhaiten. Se kuvaa yksilön uskomuksia ja käsityksiä omasta pystyvyydestä. Luottamusta omaan kykyyn suunnata motivaatio, mahdolliset resurssit ja toiminta halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Itseluottamus on yksi keskeisimmistä energisoivimmista tekijöistä motivaation suhteen. Motivaatio on voima, johon pystytään vaikuttamaan. Sitä ylläpitää kolmen psykologisen tarpeen tyydyttyminen: pätevyys, yhteenkuuluvuus ja itsemäärääminen. (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013).

Proakatemian yhteisössä nämä psykologisen pääoman piirteet tulevat pääosin tiimeistä. Valmentajat ovat tiimien lisäksi tärkeä osa yhteisössämme. Ajattelen, että he ehkä auttavat tiimejä näkemään psykologisen pääomamme voimavarat ja kannustavat käyttämään sitä ja antamaan myös yhteisölle osansa. Päävalmentajamme Tirri viestii yhteisössä usein juuri näitä psykologisen pääoman neljää osa-aluetta mukaillen.

Valmentajat ja tiimit keskenään täydentävät toinen toisiaan. Eri vuosikursseille saattaa olla myös ominaista jonkun osa-alueen painottuminen. Voisi kuvitella esimerkiksi, että valmistuvista löytyy enemmän itseluottamusta omaan ammatilliseen pätevyyteen, kun taas juuri aloittaneilla ei vielä välttämättä ole vahvaa ammatillista identiteettiä. Itselleni ainakin vielä näin kolmannen vuodenkin opiskelijana tuo toivoa nähdä joulukuussa valmistuvien ammatillinen taso.

Juuri sen takia yhteisö meille tiimiyrittäjille on erityisen tärkeä. Jokaisen tiimin vaiheisiin oletettavasti kuuluu myös haastavampia hetkiä, mutta koko yhteisön psykologinen pääoma kannattelee myös heikommassa tilanteessa olevia. Voimme paitsi kysyä apua yhteisön jäseniltä haastavissa tilanteissa, mutta myös vain imeä voimaa heistä. Kun näkee toisten menestyksen ja tietää, että sekin on ansaittu sinnikkäällä työllä, asettaa se toivoa myös omaan tilanteeseen.

Lähteet:

Rauhala, I., Leppänen, M. & Heikkilä, A. 2013. Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. Talentum.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close