Suomessa toimii muutamia isoja pankkialan toimijoita, jotka tulevat varsinkin tulevaisuudessa saamaan kuitenkin täysin uudenlaisia haastajia; toimialarajoja yrittäviä teknologiayrityksiä ja spesifeihin liiketoiminnan alueisiin erikoistuvia stratupeja.

1.1.2018 voimaan astuva PSD2, eli Euroopan Unionin Payment Services Directive määrittelee maksupalveluita. PSD2 edellyttää, että maksupalveluiden tarjoajat antavat kolmansille osapuolille mahdollisuuden tarjota tili- ja maksupalveluita omille asiakkailleen. Kuluttajan tulee siis voida käyttää omaa tiliään myös toisessa verkkopalvelusta, maksupalveluiden tarjoajien pitää tarjota tekniset rajapinnat, joilla edellä mainittu on mahdollista. Rajapinta on kuitenkin avoin vaan toimijoille ja asiakkaille jotka on tunnistettu luotettavasti ja liikenne hoidettu tietoturvallisesti. (Janne Isosävi n.d.)

Isoin muutos on siis se, että pankit joutuvat avaamaan infrastruktuurinsa kolmansille osapuolille. Direktiivin tarkoitus on mahdollistaa kilpailu paremmin. Direktiivin seuraksena versoutuu täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja monipuolisempia palveluita. (Maria Mankinen 2017.)

Jatkossa esimerkiksi verkkokaupat voivat tehdä maksuja suoraan asiakkaiden tileiltä, taloushallintopalvelu voi tarjota palvelut eri pankkien käyttäjille asiakkaan saaden kaikki palvelut yhdestä paikasta ja kuluttajien valinnanvara kasvaa. Lisääntyvän kilpailun kautta myös kuluttajan palvelukokemus parantuu ja hintataso laskee. (Janne Isosävi n.d.)

Yksinkertaistetusti direktiivi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voit vaikka Danske Bankin asiakkaana käyttää Nordean verkkopankkia ja Osuuspankin mobiilisovellusta pankkitilisi ollen edelleen Danske Bankissa. Ja muun muassa erilaiset analysointipalvelut, jotka kertovat mihin rahaasi käytät, saavat halutessasi pääsyn pankkitiliisi. Jatkossa verkkopankkisovelluksen kehittäjän ei tarvitse olla pankki. (Petteri Pyyny, 2017).

Kyseessä on siis verrattain iso muutos, jonka näkymiseen kuluttajien päivittäisessä arjessa tullee menemään vielä aikaa. Parhaimmillaanhan direktiivi kuitenkin luo täysin uusia palveluita kuluttajille ja toisaalta avaa uusia markkinoita yrityksille. Ehkä lopetin turhaan S-pankin tilini, koska halusin käyttää ainoastaan Osuuspankin tarjoamia palveluita enkä jaksanut esimerkiksi kahta nettipankkia; kohta voinen käyttää kummankin pankin tilejä yhden sovelluksen avulla. Jatkossa jokin palvelu voisi myös esimerkiksi verrata kuluttajan tämän hetkistä lainaa suoraan tilitietoihin perustuen ja ehdottaa edullisempaa lainaa – sama koskee myös muita pankkipalveluita.

Etenkin liiketoiminnallisesti direktiivi on erittäin kutkuttava – mitä kaikkea pankkien tarjoamaan rajapintaan saisikaan rakennettua kuluttajille? Toivottavasti moni yritys, etenkin suomalaiset, lähtevät rohkeasti rakentamaan täysin uusia palveluita, jotta meidän arjestamme tulee taas hieman helpompaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten PSD2 -direktiivi näkyy arjessamme esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, kun uudet palveluntarjoajat pääsevät markkinoille.

Lähteet

Janne Isosävi. N.d. Mikä on PSD2 ja miksi sillä on iso merkitys? [WWW-sivu]. Luettu 9.11.2017. https://www.salaxy.com/blog-posts/mika-on-psd2-ja-miksi-silla-on-iso-merkitys/

Maria Mankinen. 6.5.2017. Mitä PSD2 -maksupalveludirektiivi tarkoittaa kuluttajan näkökulmasta? [WWW-sivu]. Luettu 9.11.2017. https://www.salkunrakentaja.fi/2017/05/psd2-maksupalveludirektiivi-kuluttaja-mobiililompakko/

Petteri Pyyny. 2.9.2017. EU:n uusi pankkidirektiivi PSD2 – mitä se tarkoittaa kuluttajalle? [WWW-lähde]. Luettu 9.11.2017. http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2017/09/02/psd2-direktiivi-kuluttaja-verkkopankki

Julkaistu: http://pieceoftotal.blogspot.fi/2017/11/psd2-maksupalveludirektiivi.html