Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Prokrastinaation lähteillä



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

”Hiihtolomalla” minun oli tarkoitus kirjoittaa esseitä. Siitä ei tahtonut tulla mitään, joten luovutin. Totesin jatkavani sitten hiihtoloman jälkeen. Tässä kohtaa olin jo armottomasti myöhässä esseiden aloittamisen kanssa – tiimimme kanssa sovittu välideadline lähestyi, eikä plakkarissa ollut tälle keväälle vielä ainuttakaan esseetä. Ahdisti.

Samalla viikolla sosiaalinen media mainosti minulle ohjelmaa, jonka kautta tehtävällä testillä saisin tietää oman prokrastinaatiotyyppini sekä oman personoidun ohjelman viivyttelyn lopettamiseksi. Oma viivyttelyni sekä sen luoma henkinen pahoinvointi ja tämä mainos saivat minut yhdessä miettimään prokrastinaatiota tarkemmin. Miksi oikeastaan viivyttelemme, mitä se meissä aiheuttaa ja kuinka viivyttelystä pääsee eroon? Tutkitaanpa.

Prokrastinaatio eli aikaansaamattomuus, viivyttely tai vitkuttelu on monille tyypillistä. Yleensä viivyttelemme muka-ikäviä tehtäviä, vaikka ne olisivatkin meille hyväksi. Viivyttelyn kohteena voi olla esimerkiksi ruuan laitto, hampaiden pesu tai nukkumaanmeno, lenkille lähtö tai – no – esseiden kirjoittamisen aloittaminen. Joskus viivyttelyn kohteena voi olla myös miellyttävä tekeminen, erityisesti jos siihen liittyy epävarmuutta tai pelkoa epäonnistumisesta (Nyyti ry). Ja mitä pidempään viivyttelemme, sitä vaikeammaksi aloittaminen käy.

Tehdään aluksi selväksi, että prokrastinaatio on eri asia kuin laiskuus. Laiskuus voi olla jopa autuas tunne ja antaa lepoa. Laiskuus ei myöskään aiheuta ahdistusta kokijalleen. Tutkimuksissa on osoitettu, että prokrastinaatio taas on ennen kaikkea toiminnallinen tapa. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä ja ahdistusta eli kärsimystä kokijalleen. Prokrastinaatio on tyypillistä työelämässä, mutta erityisesti myös korkeakouluopiskelijoilla. Korona-aikana prokrastinaatio on lisääntynyt korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, joten aihe on erittäin ajankohtainen. (Useat eri lähteet.)

 

Mistä prokrastinaatio johtuu?

Prokrastinaatio lisääntyy tilanteissa, joissa työskentely on itseohjautuvaa. Erityisesti etäaikana prokrastinaation lisääntymisen syinä voidaan nähdä rakenteiden, välitavoitteiden, yhteisön tuen ja palautteen puuttuminen. Kuormitus ja stressi lisäävät viivyttelyä, mikä taas aiheuttaa lisää pahaa oloa ja stressiä ja asioita on edelleen vaikeampi aloittaa. Tästä syntyy ikävä kehäilmiö. (Niinistö, 2021.)

Isojen vaikeasti ymmärrettävien aihekokonaisuuksien viivyttely on erityisen helppoa. Priorisoimme tavallisesti nopean palkinnon ja mielihyvän antavat tehtävät. Tämä selittyy jo pelkästään evolutiivisilla tekijöillä. Ennen nykyisenlaista yhteiskuntaa, jossa voimme hahmottaa pitkän aikavälin tavoitteita ja palkintoja, on tässä hetkessä saadulla hyödyllä ollut suurempi arvo kuin epävarmassa tulevaisuudessa saatavalla palkinnolla. Ahdistus ja stressi auttoivat meitä ratkaisemaan akuutteja ongelmia, ja palkinto oli tällöin välitön. Olemme siirtyneet pitkän aikavälin tavoitteisiin aivojemme evoluution näkökulmasta vasta hyvin vähän aika sitten. (Clear.)

Nyky-yhteiskunnan nopeus ja ärsykkeet korostavat lyhyen ajan mielihyvää. Kaikki olemme lukeneet siitä, miten esimerkiksi sosiaalisen median lyhyet videot heikentävät keskittymiskykyämme samalla tarjoten dopamiinia jatkuvalla syötöllä. Tämä on erittäin tyypillinen lyhyempääkin lyhyemmän aikavälin palkinto.

Prokrastinaatioon voi liittyä useita erilaisia taustasyitä. Näitä voi olla esimerkiksi epäonnistumisen pelko, perfektionismi (kun alkaa tehdä, pitää tulla täydellistä), tylsistyminen tai hauskuuden puute, itsensä huijaaminen (esim. ”Ensi viikolla minulla on enemmän aikaa”) tai mahdollisesti väärä kokemus omista taidoista (Pekkala). Kun hahmottaa, mistä oma viivyttely johtuu, voi se olla helpompi taklata.

 

Mikä avuksi?

Ensimmäiseksi kannattaa hahmottaa, mitä asioita, miksi ja millä tavoin niitä välttelet. Mitä sinun ”pitäisi tehdä” mutta et kuitenkaan tee? Millaisissa tilanteissa lykkäät tekemistä, onko esimerkiksi opiskelupaikalla merkitystä? Onko aloittaminen vai loppuun saattaminen sinulle hankalampaa? Millä tavoin harrastat prokrastinointia? Alatko siivota (”jotta voi opiskella ilman häiriöitä”), selaatko Tiktokia tai ”vielä yksi Netflix-jakso” ennen nukkumaanmenoa? (Opiskelukoulu.) Kun ymmärrät, mistä prokrastinaatio johtuu, on se aavistuksen helpompi taklata.

Netistä löytyy erilaisia vinkkejä ja listoja, millä tavoin voit vältellä tai helpottaa prokrastinaatiota. Olen poiminut tähän muutaman vinkin, jotka itse koen merkittäväksi muutoksen aloittamisen suhteen. Kaikkien on toki löydettävä itselleen toimivat tavat.

Itse olen huomannut saavani parhaiten aikaan, mikäli aloitan aamulla. Yleensä teen itselleni jo edeltävänä iltana selväksi, mitä on tarkoitus seuraavana päivänä tehdä. Aamulla jo aamupalaa syödessäni orientoidun ajatukseen tekemisestä. Mikäli eksyn esimerkiksi television ääreen, on peli herkästi menetetty. Mutta mikäli aloitan tehtäväni jo aamukahvini lomassa, saan hyvin aikaiseksi ja runsaasti myös tyydytystä tekemästäni työstä. Tämä on tietysti yksilöllistä. Mikä sinulle on tuotteliain vuorokauden aika? Mikä rutiini (kuten minulla herääminen ja aamukahvi) johdattelee sinut kohti tekemistä?

Työtehtävät kannattaa jakaa pieniin kokonaisuuksiin. Yleensä jo se, että saa tehtyä edes hieman, helpottaa oloa. (Niinistö, 2021.) Itse muistan oivaltaneeni tämän katsoessani ADHD-ihmisen tekemää Tiktok-videota siitä, miten suuret tehtävät ovat haastavia. Esimerkiksi ”siivoa keittiö” tuntuu ylivoimaiselta ja hankalasti hahmotettavalta tehtävältä. Kun sen jakaa pienempiin osiin – esimerkiksi ”tyhjennä tiskikone”, ”täytä tiskikone”, ”pyyhi työtasot” – on aina yksittäiseen työtehtävään helpompi tarttua. Näin myös palkkio tehdystä tehtävästä tulee nopeammin. Itseään kannattaa palkita myös pienistä saavutuksista.

Erityisesti itseohjautuvissa opinnoissa yksi viivyttelyn syy voi olla se, että tehtävää tuntuu olevan liikaa. Tällöin kaikki tehtävät voi kirjoittaa paperille ja valita listasta tehtävät, jotka on priorisoitava. (Opiskelukoulu.) Tähän voi käyttää esimerkiksi tekniikkaa, johon piirrät paperille neliruudukon. Ensimmäiseen ruutuun kirjoitat tehtävät, jotka ovat tärkeitä ja kiireellisiä. Toiseen tehtävät, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä. Kolmanteen tehtävät, jotka ovat kiireellisiä, mutta eivät tärkeitä. Ja lopuksi neljänteen tehtävät, jotka eivät ole tärkeitä, eivätkä kiireellisiä. Mistä aloitat? Mitä voit jättää pois?

Pieniä välideadlineja kannattaa sopia sekä itsensä että vaikka opiskelutovereidensa kanssa. Mahdollisimman tarkka deadline yleensä helpottaa – mikäli päätät tehdä jotain huomenna, aseta itsellesi myös kellonaika, mihin mennessä sen on oltava tehtynä. Toki deadlinen on oltava myös realistinen. (Opiskelukoulu.) Olemme tehneet tiimissämme myös välillä niin, että sovimme työskentelevämme tietyn aikaa (esim. kaksi tuntia) ja tämän jälkeen käymme läpi, mitä kukin sai tehtyä. Pieni sosiaalinen paine auttaa tehtävässä suoriutumista.

Muista myös olla itsellesi armollinen. Kaikki me prokrastinoimme joskus. Lähteenä käyttämässäni Opiskelukoulun artikkelissa viitataan useampaan tutkimukseen, jossa suhtautuminen omiin ”epäonnistumisiin” vaikuttaa viivyttelyyn. Mikäli syytät itseäsi viivyttelystä, lisää se stressiä ja tekee tehtävästä yhä vaikeammin aloitettavan. Tutkimuksissa on puolestaan osoitettu, että mikäli viivyttelyn antaa itselleen anteeksi, tekee sitä selkeästi aiempaa vähemmän.

 

Tämän esseen kirjoittamisen myötä alan kiinnittää enemmän huomiota itse siihen, miksi viivyttelen. Pyrin myös aloittamaan to do -listojen teon ja alkaa jakamaan tehtävät pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Yritän olla kompastumatta tähän suunnitteluun, sillä suunnittelu voi olla myös prokrastinoijan paha vihollinen – on aika tarttua tekemiseen!

 

LÄHTEET

Clear, J. The Evolution of Anxiety: Why We Worry and What to Do About It. Luettu 16.3.2022.
https://jamesclear.com/evolution-of-anxiety

Lehto, P. 2020. Prokrastinaatio on vetkuttelua ja asioiden lykkäämistä – miksi teemme niin ja miten päästä siitä eroon? Evermind. Luettu 16.3.2022.
https://www.evermind.fi/prokrastinaatio-on-vetkuttelua-ja-asioiden-lykkaamista/

Mikkelin Psykoterapia. 2021. Vitkastelu, vetkuttelu… Luettu 16.3.2022.
http://www.mikkelinpsykoterapia.com/vitkastelu-vetkuttelu/

Niinistö, M. 2021. Oletko sinäkin prokrastinoija? Prokrastinaatio eli vitkuttelu on varsinkin korona-ajan ongelma – laiskuuteen sitä ei pidä sekoittaa. YLE. Luettu 16.3.2022
https://yle.fi/uutiset/3-11789037

Nyyti ry. Prokrastinaatio. Luettu 16.3.2022.
https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/ajanhallinta/prokrastinaatio/

Opiskelukoulu. Lopeta prokrastinaatio näillä 8 vinkillä. Luettu 16.3.2022.
https://opiskelukoulu.fi/prokrastinaatio/

Pekkala, E. Prokrastinaatio. Luettu 16.3.2022.
https://peda.net/p/eevapek/6-jakso/oltth/muita-taitoja/hipeektvklav

 

Kommentit
  • Julius Honkanen

    Moi Jenspa!
    Selailin esseitä joita olit kirjoittanut, kunnes kyseisen esseen otsikko osui silmääni ja mietin, että mitä ihmettä prokrastinaatio tarkoittaa. Muistin hämärästi sinun joskus puhuneen asiasta, mutta en ollut silloin lähtenyt tutustumaan aiheeseen tarkemmin. Nyt kuitenkin luin esseesi prokrastinaatiosta ja ONNEKSI päätin lukea sen. Se oli nimittäin todella hyvä ja kamppailen itsekin prokrastinaation kanssa päivittäin. Teitkö koskaan tuota prokrastinaatio testiä, josta mainitset esseen alussa? Itsenikin on esimerkiksi hankala päästä Saawan laatimaan välidedikseen sillä siihen vaadittava työmäärä on liian vaikea hahmottaa. Niinpä olen pilkkonut meidän välidediksen itselleni vielä pienempiin osiin, jotta tiedän kuinka paljon esseet vaativat viikkotasolla työtä. Täytyy itsekin alkaa kiinnittämään huomiota niihin syihin miksi viivyttelen joissakin asioissa. Tästä inspiroituneena aion lukea lisää prokrastinaatiosta.
    Esseetäsi oli erityisen mielekästä lukea ja omaat hyvät kirjoitustaidot. Esseessäsi säilyi punainen lanka läpi tekstin ja siinä oli selkeä aloitus ja lopetus.

    19.9.2022
Post a Reply to Julius Honkanen cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Julius Honkanen Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close