Tampere
28 Sep, Wednesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Prokrastinaatio



Kirjoittanut: Julius Honkanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luin Jenni Rupposen esseen aiheesta prokrastinaatio ja mielestäni se oli todella mielenkiintoinen ja inspiroiduin lukemaan aiheesta enemmän. Prokrastinaatio ei ollut itselleni entuudestaan tuttu käsite, mutta koen kärsiväni jonkin asteisesta prokraatiosta. Prokrastinaatio tarkoittaa viivyttelyä, asioiden tekemättä jättämistä, lykkäystä ja aikaansaamattomuutta. Prokrastinaatio on tunteiden säätelyn, ei ajanhallinnan ongelma. Se eroaa laiskuudesta siten, että laiskuus ei aiheuta kärsimystä. Prokrastinaatio nostaa stressiä ja ahdistustasoa, laiskuudesta voi puolestaan nauttia ja se on rentouttavaa.

Prokrastinaatiosta kertoo se, että

  • saman asian tekemistä lykkää toistuvasti
  • tuntuu ahdistavalta, kun hommat eivät etene
  • tehtävän lykkäämiseen liittyy erilaisia toimintoja: esim. ”tarkistan nämä alta pois”;

inspiraation odottelua, erilaisia sijaistoimintoja, jotka voisivat odottaa (siivoaminen, liikunta, mikä tahansa jonka vuoksi aloittamista voi siirtää) (Nyyti ry.)

Mistä prokrastinaatio johtuu?

Tyypillisesti ihminen välttelee epämiellyttävien asioiden tekemistä, mutta prokrastinaatiota on havaittu myös miellyttävien asioiden tekemisessä. Syynä tähän saattaa olla epävarmuus tai epäonnistumisen pelko. Itse huomaan olevani todella taitava prokrastinoija niin miellyttäviltä tuntuvien kuin epämiellyttävienkin asioiden suhteen. Olen aiemmin pitänyt itseäni laiskana ja tietyissä asioissa pidän edelleen, mutta luettuani prokrstinaatiosta tunnistan viivyttelyn ja aikaansaamattomuuteni aiheuttavan ahdistusta ja stressiä itsessäni. Prokrastinaatiota esiintyy opiskelijoilla erityisesti esseiden, projektien ynnä muiden isompien tehtävien teossa sekä kokeisiin ja testeihin lukemisessa. Ihmiselle on aina ollut kannattavampaa antaa isompi arvo nykyhetkessä saatavalle hyödylle, kuin joskus epävarmassa tulevaisuudessa. Tätä ilmiötä kutsutaan ajalliseksi epäjohdonmukaisuudeksi (Rogers ym. 2007) Prokrastinaatio on selviytymismekanismi, jonka avulla yritämme pärjätä hankalien tunteidemme, kuten, tylsistyminen, epävarmuuden, turhautuneisuuden ja riittämättömyyden tunteiden, kanssa. (Lehto 2020)

 

Miten välttää/lievittää prokrastinaatiota?
  1. Suunnittelu.

Listaa itsellesi asiat ja deadlinet tehtäville, joita sinun tulee tehdä. Kun olet tietoinen tekemättömistä töistä, on ajankäyttöä helpompi hallita. Voit käyttää apunasi esimerkiksi Eisehowerin matriisia. Piirrä paperille neliruutu ja ensimmäiseen tärkeät ja kiireelliset tehtävät. Toiseen tehtävät, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä. Kolmanteen tehtävät, jotka ovat kiireellisiä, mutta eivät tärkeitä. Ja lopuksi neljänteen tehtävät, jotka eivät ole tärkeitä, eivätkä kiireellisiä.

  1. Muuta ajattelutapaasi.

Koita lähestyä tehtävääsi positiivisen kautta ja ajattele optimistisesti. Helposti ajatukset kääntyvät ikäviin asioihin kuten esimerkiksi; en osaa, tehtävä vaatii liikaa aikaa, voisin käyttää aikani paremminkin. Sen sijaan pohdi miten tehtävän suorittaminen vie sinua askeleen eteenpäin ja kuinka hyödyt siitä.

  1. Tee vähiten epämieluisa asia ensin.

Aloita helpoimmasta tai mieluisimmasta asiasta ja etene kohti vaikeampaa. Toisille taas täysin päinvastainen strategia voi toimia paremmin, eli kun vaikein on pois alta, on stressi helpottanut. Ajankäytöllisesti voit tehdä myös niin, että teet kaikista tärkeimmän ja aikaa vievimmän tehtävän ensin, ja muut teet sillä ajalla, joka sinulle jää.

  1. Jaa asian tekeminen pienempiin osiin ja aloita pienestä.

’’Huolla auto’’ kuulostaa tehtävänä suurelta ja vaikeasti hahmotettavalta, mutta se kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, jotta tehtäviin on helpompi tarttua. Kuten esimerkiksi ’’vaihda talvirenkaat’’, ’’pese auto’’, ’’vahaa auto’’. Voit myös palkita itsesi pienten onnistumisien myötä.

  1. Tee tehtävän tekemisestä niin mieluisaa kuin mahdollista.

Epämieluisaan asiaan kannattaa liittää mieluisia asioita, mikä rentouttaa tai helpottaa tekemistä. Toisille musiikin kuuntelu voi olla rentouttava elementti tai joku tykkää napostella tehdessään töitä. Kannattaa myös vähentää kiusausta aiheuttavia ärsykkeitä kuten puhelin tai televisio. Sammuta televisio ja laita puhelin toiseen huoneeseen tehtäväsi ajaksi.

  1. Palkitse saavutuksesi.

Aina kun olet suoriutunut tehtävästä muista palkita itsesi. Toisille to do -listasta asioiden yliviivaaminen voi olla mielekästä ja toiset vaativat jonkun konkreettisen palkinnon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puhelimen selaaminen, jokin herkku tai vaikkapa sohvalla köllöttely. (Pekkala, Luettu 2022)

 

Pohdintaa

Vitkuttelu ja asioiden lykkääminen on hyvin yleistä ja kaikki tekevät sitä joskus, mutta siitä voi myös tulla iso ongelma, joka olisi hyvä itse tiedostaa. Olisi hyvä kysyä itseltään miksi viivyttelen, kun tähän tietää vastauksen tehtävää helpompi lähestyä. Netistä löytää paljon vinkkejä siihen, kuinka prokrastinaatiolta voi välttyä tai kuinka sitä voi lievittää. Mainitsinkin tässä esseessä kuusi hyvää vinkkiä, joita aion itse kokeilla. Itseltään ei myöskään kannata vaatia liikaa ja itselleen täytyy muistaa olla armollinen. Älä toru itseäsi liikaa, vaikka epäonnistuisit tehtävän aloittamisessa tai sen loppuun viemisessä. Itse alan kiinnittämään huomiota epäkohtiin omassa toiminnassani ja pyrin pohtimaan miksi viivyttelen, vaikka tiedän sen aiheuttavan ongelmia.

 

Lähteet:

Pekkala E. Prokrastinaatio. Peda.net. Luettu 2022.

https://peda.net/p/eevapek/6-jakso/oltth/muita-taitoja/hipeektvklav

Nyyti Ry. Prokrastinaatio. Luettu 2022.

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/ajanhallinta/prokrastinaatio/

Lehto P. Prokrastinaatio on vetkuttelua ja asioiden lykkäämistä – miksi teemme niin ja miten päästä siitä eroon? Artikkeli. 2020

https://www.evermind.fi/prokrastinaatio-on-vetkuttelua-ja-asioiden-lykkaamista/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close