Johdanto 

Tämän esseen on kirjoittanut Saura Pohjonen ja Inka Tikkanen tiimistä Saawa Osk. Saura Pohjonen toimii Saawan Final Campin projektipäällikkönä ja Inka Tikkanen toimii apulaisprojektipäällikkönä. Tiimi koostuu siis kahdesta henkilöstä ja siksipä tässä esseessä pureudumme projektijohtamiseen ja Saawan Final Camp strategiaan. Olemme tehneet Final Campille vuosikellon hahmottaaksemme mitä ja milloin mitäkin pitää tapahtua, jotta pääsemme tavoitteeseemme niin rahankeruun suhteen kuin toimeksiannon saamisen ja matkan järjestämisen kanssa. 

  

Olemme luoneet tiimillemme myyntiparit. Myyntiparit toimivat Saawan Final Camp budjetin kerääjinä. Jokaisella myyntiparilla on tavoitteena saada eri projektein kerättyä noin 7 000 € Saawan Final Camp kassaan. Myyntiparien ei siis itse tarvitse kahdestaan tuoda tätä summaa vaan hoitaa eri projekteja koko tiimin hoidettavaksi. Tällä hetkellä kassassa on kerättynä noin 4 500 €. Budjetti on kokonaisuudessaan 50 000 €. Nyt eletään jo maaliskuun loppua ja matkalle olisi tarkoitus lähteä joulukuun alussa. Meillä on siis vielä matkaa, mutta olemme todella hyvällä meiningillä tehneet hommia. Joka toinen viikko meillä on Final Campiin liittyen myyntiparien työstötunteja. Kontaktoimme projekteja ulkomaille, sekä myymme Suomen päässä osaamistamme yrityksille, jotta saisimme Final Camp budjetin kasaan. Myyntiparit on jaettu niin, että vähiten yhdessä työskennelleet on lyöty yhteen. Final Camp projektitiiminä meille tuli ajatus, että miten ihmisistä saisi parhaiten irti. Jos myyntiparit oltaisiinkin jaettu niin, että ketkä työskentelevät loistavasti yhteen. Voisiko siis lopputulos olla erilainen? 

Final Camp strategia on hyvin yksinkertainen ja olemme luoneet alustan milloin on helppo ihmisten tarttua toimeen, koska meidän tiimi ei ainakaan toimi ilman sisäänrakennettua toimintamallia. Jos annamme tehtävänannon ja odotamme, että joku tekee jotain ilman, että sitä seurataan on hyvin epätodennäköistä että yhtään mitään tapahtuisi.  

Ensimmäisen yhteisen myyntituntien jälkeen tiimimme oli liekeissä. Tunsin sen itsekin kuinka ihmiset pääsivät vauhtiin myynnissä. Kontaktoimme asiakkaita ja saimme jopa myytyä projekteja ja monet aloittivat neuvottelut tulevien asiakkaiden kanssa. Tälläisen tunnelman luominen normaaliin työpäivään on erityisen tärkeää, huomasin kuinka meidän organisaation jäsenet loistivat ja olivat iloisia onnistuessaan.  

 

Missä mennään ja mitä on tähän mennessä tapahtunut 

Jo keväällä 2022, jolloin nousi esiin huoli siitä, että Final Campiin täytyisi jo alkaa valmistautumaan. Esiin nousi tavoitteiden ja strategian muodostamisten tarve ja mahdollisesti tiimi vetämään projektia.  

Syksyllä 2022 meillä oli ensimmäinen kunnon paja aiheesta, jossa puhuimme toiveista ja tavoitteista Final Campille. Aiheen ympärille oli jo muodostunut oletuksia siitä kuinka haastavaa meidän voi olla päättää yhteiset tavoitteet Final Campille. Pajan jälkeen olimme sittenkin yllättävän samaa mieltä toiveista Final Campistä. Muodostimme pajassa tiimin, jolloin meitä oli yhteensä viisi. 

2022 vuoden aikana meillä oli pari pajaa aiheesta, joissa puhuimme odotuksista, haaveista ja toiveista Final Campille. Alun perin muodostetulla projektitiimillä oli haastavaa sopia yhteisiä tapaamishetkiä, jotka sopivat kaikille. Tapaamisia taisi olla pari kappaletta ennen vuoden vaihdosta. Lopulta muilla Final Camp tiimiin kuuluvilla henkilöllä tuli niin paljon kaikkea muuta, että jäljelle tiimiin jäivät Inka ja Saura. Vuoden lopussa tuore BL:mme Atso myi meille ensimmäisen projektin, jonka tuotot päätettiin laittaa kokonaan Final Campiin. 

Vuoden 2023 alussa me toteutimme ensimmäisen rahankeruuprojektin. Pidimme myös yhden Final Camp aiheisen pajan, jossa yritettiin saada päätettyä kohdemaa. Tämän jälkeen selkeutettiin projektitiimi, ja pidimme tapaamisen, jossa kirkastettiin asioita, mitä meidän täytyi saada aikaiseksi mihinkin mennessä, jotta Final Camp toteutuu. Tämän pohjalta Saura teki kauniin vuosikellomme.  

Päätimme myös kokeilla tämmöisiä myyntipareja, jotka olisivat vastuussa myyntiprojektien myymisestä Final Camp kassan kerryttämistä varten. Kaksi tiimiläistämme olivat lähellä saada jopa 27 000€ kaupan, mutta tämä peruuntui lopulta. Tässä välissä päätettiin tiimipalaverissa, että myydään minimissään 25€/h tuntipakalla projekteja, jotta emme tuhlaisi toistemme aikaa sen enempää.  

Kokeilimme yhteistä Final Camp työstöhetkeä, mikä osoittautui menestykseksi. Saatiin hyvää yhdessä tekemisen meininkiä tiimiin ja hyvää plhinää Final Campin ympärille. Täällä klousattiin myös ensimmäisiä kauppoja. Päätimme sauran kanssa vakiinnuttaa nämä Final Camp työstöhetket, jotta se pysyisi tiimin mielessä jatkuvasti. 

Tällä hetkellä meillä ei ole juurikaan kertynyt myyntiä sen 4300€ lisäksi. Lomien ja jääkahvila- sekä House Of Organic projektien jälkeen olemme vihdoin pääsemässä normaaliin arkeen ja aikaa ehtii myös antaa enemmän Final Campille. Suurimpana haasteena tällä hetkellä näen rahan keräämisen. Myyty on, mutta kauppaa ei ole paljoakaan saatu. Onko 25e/h liian kunnianhimoinen tavoite? Etsimmekö vääränlaisia projekteja? Ehdimmekö kerätä sen 50 000€ tällä tahdilla?  

 

Projektijohtaminen 

Mitä on projektijohtaminen? Projektijohtaminen on dynaamista johtamista. Ei todellakaan riitä, että asia tehdään vain kerran, vaan asioita pitää ylläpitää. Johtamisessa pyritään yhteisymmärrykseen, sekä johtaminen on jatkuvaa.  

Projektipäällikköllä on avainrooli projekteissa. Hyvää tiimihenkeä pitää ylläpitää jatkuvasti ja opastaa muita tiimiläisiä. Sidosryhmille on jatkuvasti kommunikoitava ja varmistettava heidän hyväksyntänsä projektin alussa ja muutostilanteissa. Projektijohtajana olet orkesterin johtaja, joka johtaa edestä myös ongelmien yllättäessä. Hyvät johtamistaidot ovat tärkeitä ja etenkin että et pakoile johtavaa rollia tai vastuuta. Tärkeintä on ymmärtää, että olet jatkuvasti kehittämis- ja oppimisvaihteella osaamisesi suhteen (Pulkkanen, n.d.). Tämä on meille varmaan tärkein oppi projektijohtajuudessa. Tuntuu, että pitää olla valmis ja osata kaikki, mutta oikeastaan tärkeintä on, että ei turhaan esitä tietävän kaikkea vaan rehellisesti todeta, että myös johtajana on kehittämis- ja oppimisvaihteella.  

Pulkkanen (n.d.) on listannut muutamia tärkeitä oppeja projektijohtamisesta: 

1. Kokeneen esittäminen päättyy huonosti. Projektipäällikkönä kokemuksen esittäminen ei onnistu, ja sen lisäksi estää sinua itseäsi oppimasta ja kehittymästä mahdollisimman nopeasti.  

1. FAIL FAST, RECOVER AND LEARN FASTER. Tässä ideologiassa kokeillaan ketterästi, haetaan palaute onnistumisesta, tutkitaan tulokset ja mukautetaan suunnitelmaa. Tämä on ketterien projektihallintamenetelmien suosima lähestymistapa. Muista kuitenkin aina on epäonnistuminen vaihtoehtona. Tärkeintä on jatkaa epäonnistumisten yli ja ottaa mukaan kaikki opit ja kopit seikkailusta.  

1. Älä eristä itseäsi tiimistä yli-ihmisenä. ”Aina oikeassa oleva” projektipäällikkö jyrää muutoksia ja lisäyksiä läpi, jotka luultavasti lopulta joudutaan myöhemmin projektivaiheissa poistamaan. Joten liian tiukka oma linja tuottaa vain huonoa ilmapiiriä ja mielipahaa. 

Olemme huomanneet myös Saawassa, että paras johtamisen keino on asettua itse tekemään esimerkillä, joten ”yli-ihminen” projektipäällikkönä asenne ei valitettavasti toimi. 

1. Älä jätä ikinä kysymättä. Niin kuin lause ”kysyvä ei tieltä eksy” pitää tässäkin paikkansa. Tiimi on aina puolellasi kunhan muistat vain kysyä.  

1. Ole tavoitettavissa. Projektipäällikkönä on oltava käytettävissä. Kerro mielellään miten ja missä sinut voi tavoittaa. Mitä enemmän kuulet heiltä ajatuksia, sitä enemmän tiedät projektista ja vielä eri näkökulmista.  

1. Johda ihmisiä esimerkillä. Kuten ylhäällä teimme huomion niin hallinnointiin jämähtäminen on huonoa esimerkkiä. Jos jämähdät omaan norsunluutorniin, yleensä joku muu tiimin jäsen ottaa roolin ihmisten johtamisessa.  

1. Muista motivoida ja palkita. Motivointi vaatii erilaisia taitoja esimerkiksi systeemin hallintaa ja sunnittelua. Paras tapa on näyttää esimerkkiä projektipäällikkönä. Näytä tiimillesi kuinka innoissaan olet projektista ja suosittelen itse olemaan valmis venymään, sekä auttamaan muita.  Hyvä tapa on myös palkita onnistumisia, se innostaa tiimiläisiä.  

1. Tunneälystä on rutkasti hyötyä. Opettele siis lukemaan muita ihmisiä ja käyttämään havaintoja hyväksi. Jotkut ihmiset ovat tunneälyltään luontaisesti lahjakkaita, mutta näitä taitoja pystyy myös opettelemaan. Näitä voi kehittää omien tunteiden tutkimisella ja tarkkailemalla omaa sekä muiden ympärillä olevien ihmisten käytöstä.  

1. Delegoi! On tärkeä opetella millaisia asioita voit delegoida ja kenelle. Tiimin jäsenten persoonallisuudet ja taidot ovat tässä kohtaa tärkeä tunnistaa.  

1. Pysy määrätietoisena, niin muutkin pysyvät. Harva projekti etenee maaliin suoraviivaisesti ja ilman taka-askelia. Mitä pidempi projekti, sitä enemmän epäonnistumisia on luvassa ja projektin sisältö ja tavoitteet kyseenalaistetaan varmasti matkan varrella. Projekteissa yleistä on että innostus laantuu. Alkuinnostuksen lopahtamisen jälkeen määrätietoinen sovituista tavoitteista, sisällöstä ja toteutussyitä pitää takoa määrätietoisesti projektissa työskenteleville, sekä mahdollisille sidosryhmille. Parhaiten perusteltukaan projekti ei pysy millään reitillään ilman määrätietoista johtamista.  

Marttila (n.d.) kirjoittaa blogissaan, että hyvällä projektipäälliköllä on tietyt ominaisuudet, jotka luovat edellytykset onnistuneille projekteille. Oleellisinta näistä ominaisuuksista on asiaosaaminen. Projektipäällikkö tuntee siis oman liiketoimintansa ja ymmärtää sen lainalaisuudet sekä kilpailutilanteen. Tärkeässä roolissa on myös sosiaaliset taidot sekä itsetuntemus. Projektipäällikkö osaa johtaa tiimiään huomioiden jokaisen tiiminsä persoonan, tuoden jokaisesta parhaimman potentiaalinsa esiin. Hän tuntee myös omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Marttila kertoo myös, että suurimpia haasteita on kiire. Projektit ovat usein aikatauluiltaan kireitä, joten suunnittelu ja asioiden syvälliseen tutkimiseen ei jää paljoa aikaa. Projektipäälliköllä tulee siis olla jämäkkyyttä ja rohkeutta asettaa rajat rönsyilevälle projektille ja kohtuuttomille vaatimuksille. Kriittistä on myös, että projektia kehitetään jatkuvasti. Avoin palaute- ja toimintakulttuuri auttavat projektia kehittymään.  

 

Mitä projekti vaatii onnistuakseen 

Listasimme muutaman asian mitä projektimme vaatii onnistuakseen.  

1. Projektipäällikkön 

1. Projektisuunnitelman 

1. Projektinhallintatyökaluja  

1. Määrätietoista ja kehittyvää johtamista 

1. Jokaisen tiimin jäsenen panoksen 

Tärkeimpänä ovat kuitenkin ihmiset. Vuorovaikutus- ja motivointitaidot tulevat kärjessä onnistumisessa. Meidän siis projektipäälliköinä tulee keskittyä ihmisten johtamiseen ja heidän motivoimiseen. Seuraavaksi meidän tulee kuitenkin palata projekti suunnitelmaan. Siihen tulisi tarkemmin lisätä, projektin tavoitteet, rajaukset ja tavoiteltavat tulokset, projektin kaikki tehtävät, projektin aikataulu, resurssit ja projektiorganisaatio, työmääräarvio, kustannusarvio, laadunvarmistus ja tulosten hyväksyminen, projektin riskien arvioiminen ja hallinta, projektin kiteytetty kuvaus. Tälläinen kokonaisuus meiltä on jäänyt tekemättä. Olemme tehneet hyvin simppelin strategian eli tämän vuosikellon mitä olemme toteuttaneet. Tarvitsemme kuitenkin parempaa suunnitelmaa ja yksityiskohtaisempaa, sillä 50 000 € on iso summa kerättäväksi. Meitä on tiimissä 16 henkilöä ja se jaettuna tekee 3 125 €. Eli jokaisella henkilön olisi tuotava tuo summa Saawa Osk:in kassaan puhtaana rahana. Tavoitteena meillä on kuitenkin yhteisillä projekteilla tuoda tuo summa kassaan, joten yksilöpaine on jätetty pois.  

Miten määrittelemme tiiminä, että Final Camp on onnistunut projekti?  

Muistelen mitä olemme tiimin kanssa Final Campista keskustelleet ja listaan tähän muutamia esiin nousseita toiveita ja tavoitteita: Meidän yhteinen tavoite on päästä ulkomaille Final Campille. Yhteinen tavoite oli myös se, että kaikki pääsisimme osallistumaan Final Campille. Useasta suunnasta on myös noussut toivomus, että saamme Final Campillä otettua mukaan kestävyyden joko toimeksiannossa tai liikkumisessa kohdemaahan. Ideoita oli esimerkiksi, että emme lentäisi vaan menisimme maateitse kohdemaahan. Tämä taas rajaa meidän mahdollisuuksia itse kohdemaasta. Suurin osa tahtoo päästä lämpimään maahan, mikä tarkoittaa, että todennäköisesti me lähdemme Eurooppaa kauemmaksi. Lentäminen saattaa lopulta olla myös ajallisesti paras ratkaisu. Esiin nousi myös toivomus siitä, että olemme kunnianhimoisia toimeksiannon suhteen ja saamme toteutettua toimeksiannon kunnialla maaliin. Emme tietenkään tahdo pelkästään raataa koko Final Campin ajan vaan tahdomme päästä myös lomailemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Tämähän on koko tiimin viimeinen näyttö. Valmistuminen on tämän jälkeen seuraava etappi. 

Miten me projektipäälliköinä määrittelemme onnistuneen projektin? 

Määrittelemme onnistuneen projektin, että olemme tiiminä saaneet unohtumattoman kokemuksen ulkomailla. Olemme päässyyt taloudelliseen tavoitteeseen ja olemme tiiminä yhdessä rahoittaneet meidän huikean reissun, eikä paine olisi jäänyt yksilöiden varaan. Olemme tiiminä päässeet ulkomaille jonnekkin kohteeseen mihin ei ihan joka päivä tule lähdettyä. Projekti kohdemaassa on meille lisäarvoa tuova ja kunnianhimoinen. Projekti kohdemaassa on myös merkityksellinen. Jokaiselle tiimin jäsenelle on tullut onnistumisen kokemus ja jokainen pääsisi ylittämään itseään. Tärkeintä meille on että jokainen palaa matkalta hyvillä mielin huippu tiimi kokemuksen kanssa.  

 

Final Camp ydintiimin vahvuudet ja kehityksen kohteet 

Projektipäällikkönä olen hyvin tunteella eläjä ja haastavin kohta minulle on määrätietoinen johtaminen, sekä epäonnistumisien handlaaminen. Omassa päässäni ainakin kun koen epäonnistumisen, tuntuu että koko maailmani romuttuu. Joten tässä on suuri harjoituksen paikka, sillä tässä projektissa jos missä tulee epäonnistumisia ja täytyy muuttaa kelkan suuntaa nopeastikin. Myös kehityksen kohteena on itseluottamus mikä vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja sen vahvistuminen vaatiikin jo vähän enemmän työtä. Vahvuutena kuitenkin itseluottamuksen vastakohtana on itsensä tunteminen. Osaan tunnistaa omaa toimintaa ja analysoida sitä, vaikka välillä tunteiden hallinta ei olekkaan vahvuuteni. Vahvuuksina johtamisessa minulla on tunneäly ja tavoitteellisuus. Kannustan jatkuvasti ja teen tekemisen mahdolliseksi. Olen hyvin suoraviivainen ja en käytä aikaani yhtään turhanpäiväiseen jaaritteluun. Johdan myös hyvin tekemis orientoituneesti, näytän ennemmin esimerkillä kuin selitän, joten se tuo minua lähemmäs tiimin jäseniä. Olen läsnä ja saavutettavissa aina. Autan kellon ajasta riippumatta ja otan kaikki huomioon.  

Apulaisprojektipäällikkönä olen hyvinkin aikaansaava, kun työskennellään tiimin kanssa yhdessä. Muiden tekeminen motivoi minuakin tekemään. Minulta löytyy kokemusta myyjänä ja palveluneuvojana, joten osaan tehdä esimerkiksi tarjouksia ja sähköposteja ammattilaisen tyyliin. En myöskään pelkää soittaa myyntipuheluita. Minut on helppo saada innostumaan ja tekemään, tarvitsen vain muita ympärilleni.  Koen ottavani palautetta vastaan hyvin ja toivoisinkin kehittävää palautetta enemmän. Minulta löytyy empatiaa ja osaan kaveerata kaikkien kanssa. Kun olen sopinut tekeväni jotain, teen sen kyllä. Minuun voi luottaa siinä, että asiat tulee hoidettua tai pyydän apua mikäli sitä tarvitsen. Sitten niihin kehityskohtiin: En pidä ajatuksesta omien some –alustojen hyödyntämiseen projektin etsimisen yhteydessä. En ole kovin hyvä käyttämään esimerkiksi Linkediniä tai Facebookia ja nämä ovat meille potentiaalisimmat some-kanavat. Minua jännittää postata sinne. Syyllistyn myöskin siihen, että innostukseni lopahtaa helposti. Ja kun näin käy, saatan tartuttaa lannistuneisuutta ja negatiivisuutta myös muihin. Olen melko äkkipikainen ja saatan vastata välillä jyrkästi minulle esitettyihin ideoihin ja kysymyksiin. Reagoin ennen kun ehdin miettiä, että kommentissa olikin ehkä jotain perää. Tämä voi muista vaikuttaa hyökkäävältä tai lyttäävältä. Saatan olla välillä myös turhan pessimisti. 

Tiiminä Sauralla on selkeästi johtajan rooli ja Inka on ennemminkin ideoiden pallottelukaveri ja sparriapu. Kahdestaan saadaan laajempi näkökulma asioihin kuin yksin. Sauralla on hyvät organisointitaidot ja hänellä on tavoite kokoajan silmissä ja Final Camp mielessä. Inka keskittyy tekemiseen, mutta kaipaa myös välillä muistuttelua ja tukea. Inka on vähän hajamielinen tapaus. Yhdessä meidän on helpompi tuoda asioita tiimissä esille ja muistutella toinen toisiamme ja muita tiimiläisiä näistä jutuista. Meidän tarvitsisi saada jotenkin kaikille tiimiläisille paremmin velvollisuudentunne rahan keruusta niin, että rahaa alkaisi kertymään tasaisemmin. 

 

Pohdinta 

Meidän täytyisi tehdä tarkempi strategia ja surata ja viestiä siitä jatkuvasti. Tämän hetkinen on liian ympäripyöreä ilman selkeitä deadlinejä. Paljon on ehtinyt tapahtua, mutta rahan saaminen on tällä hetkellä tärkeintä. Tarvitsemme projektijohtajan jämäkkyyttä ja rohkeutta nyt, jotta voimme asettaa rajat rönsyilevälle projektille ja kohtuuttomille vaatimuksille. Projektitiimin sisällä täytyy olla myös luottamusta palautteenannolle. Määrittelemme FInal Camp projektin onnistuneeksi, kun se saadaan toteutettua ulkomailla, se saadaan rahoitettua ja viemme kunnianhimoisen toimeksiannon kunnialla maaliin ja pääsemme myös lomailemaan yhdessä. Projektitiimi on hyvin pieni ja olemme hyvin eriaisia ihmisiä, mutta yhdessä saamme laajemman näkökulman kuin yksin. 

Olen hieman huolestunut siitä, että olemme jo näin pitkällä tätä vuotta eikä meillä ole tuon enempää myyntiä. Myyntiprojektien toteutukset kasaantuvat tätä vauhtia kaikki syksylle. Tiimissämme kyllä myydään, mutta kauppoja ei olla saatu liikaa maaliin. Tiimiltä nousi toive, että keräisimme Final Campille rahat mieluiten yhteisillä projekteilla. Tällä hetkellä rahaa kertyy liian hitaasti. Jos jatkamme tällä tahdilla, meillä ei tule olemaan 50 000 € marraskuussa. Entä mitä asialle voidaan tässä vaiheessa tehdä? 

Toinen vaihtoehto rahan keruulle olisi se, että kukin keräisi itse noin 3000 € vuoden aikana, joka sijoitettaisiin Final Camppiin. Tämä selkeästi huolestuttaa tiimiläisiä, koska se ajaa kohti minä -ajattelua. Kolmas vaihtoehto on se, että kukin maksaa itse matkansa joko omasta pussista tai omassa ressussa olevista rahoista. Tämä on varmasti viimeinen vaihtoehto, koska osa ei välttämättä pääsisi reissuun, jolloin yksi tavoitteistamme “kaikki lähtee Final Campille” ei toteudu. Yksi vaihtoehto pienentää matkakulujamme olisi se, että saisimme toimeksiantajan kautta ilmaiseksi esimerkiksi majoituksen ja/tai lennot. Tällöin me voisimme pienentää tavoitettamme 50 000 €. 

Meillä on seuraavia haasteita: Paljonko voimme vaatia toisiltamme tunteja itse projektien tekemiseen, kun opinnäytetyöt ja projektit pyörii päällekkäin?  Miten saisimme kaikilta yhtä ison panostuksen Final Campin eteen, jotta työ jakautuisi tasapuolisesti? Miten voimme lisätä innostusta ja tekemisen meininkiä tiimin sisälle? Mitä tehdään, jos rahaa ei saada kerättyä? 

Paljon on ehtinyt tapahtua ja myyntipareja on kokeiltu. Tarvitseeko niille antaa enemmän aikaa vai täytyykö jo alkaa keksiä uusia ratkaisuja? Onko minimituntihinta 25e/h liian kunnianhimoinen kaupan saamisen kannalta? Riittääkö yhteiset työstöhetket? Jos ei, mitä voidaan rakentaa tueksi? Meidän täytyy tuoda aihetta jatkuvasti esille, jotta aihe pysyy koko tiimin mielessä eikä pääse unohtumaan. Haasteena on ajan niukkuus kaikilla, koska suurin osa tekee opinnäytetyötä yhteisten aikataulujemme ohella. Tämän lisäksi aikaa saattaa viedä projektit ja esseet. 

 

Lähteet 

Marttila, J. N.d. Hyvä projektipäällikkö on moniosaaja ja tuntee itsensä. Blogiteksti. Luettu 229.3.2023. https://www.tieturi.fi/blogi/hyva-projektipaallikko-on-moniosaaja-ja-tuntee-itsensa/  

Pulkkinen, A. N.d. 10 johtamisvinkkiä kehittyvälle projektipäällikölle. Luettu 29.3.2023. https://www.agendium.com/projektinhallinta/3-johtaminen