Tampere
30 Jan, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Projekti Roima



Kirjoittanut: Aleksi Stoilov - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda merkitystä
Tapio Aaltonen
Pirjo Ahonen
Jaakko Sahimaa
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Johdanto 

 

Tiimiyritys Roima lähestyy ensimmäisen tilikautensa päätöstä. Paljon on menty eteenpäin ensimmäisen vuoden aikana ja on kasvettu paljon yksilöinä sekä tiiminä. Tästä huolimatta, turhautumista on usein pinnalla ja monesta usein tuntuukin, ettei asiat etene halutulla tavalla ja toiminta ajoittain sakkaa. Kuinka Roima voisi edetä seuraavaan vaiheeseen tiiminä? 

Luin alkuvuodesta kirjan ‘’Johda merkitystä’’, joka on julkaistu vuonna 2020. Minua kiinnostaa paljon johtaminen ja siinä kehittyminen. Kyselinkin keväällä valmentajaltamme Tanja Verholta kirjasuosituksia aiheeseen liittyen ja tämä kirja oli yksi suositusten joukossa. 

Tykästyin kirjaan ja se sai minut ajattelemaan merkityksen tärkeyttä tiimien ja yksilöiden toiminnassa sekä johtamisen työkaluna. Kirja kuitenkin vähän unohtui enkä ole siihen hetkeen palannut. Nyt marraskuussa kuitenkin päätin palata kirjan pariin, kun ajattelin kirjoittavani esseen johtamisesta, mutta löysinkin kirjaa selaillessani itseäni tällä hetkellä puhuttelevamman aiheen.  

Kirjassa nostettiin Googlen toteuttama tutkimus heidän omasta organisaatiosta, jonka pyrkimyksenä oli selvittää, miksi jotkut tiimit menestyvät muita paremmin. Tutkimus kulki nimellä Projekti Aristoteles. (Aaltonen, Ahonen & Sahimaa 2020, 354). Käyn tässä esseessä läpi tutkimuksen tuloksia peilaten niitä Roimaan, ja pyrin etsimään keinoja, kuinka Roima voisi hyödyntää tutkimuksien tuloksia omaan arkeen ja kehittyä kohti huipputiimiä.  

 

 

Projekti Aristoteles 

 

Google oli halukas selvittämään täydellisen tiimin reseptin. Tutkimukseen osallistui tutkijoita akateemisesta maailmasta ja Googlen 180 omaa tiimiä, eli vertailun varaa löytyi. Moni ajatteli ennen tutkimusta, että paras tiimi saavutetaan, kun yhdistetään parhaat yksilöt. (Aaltonen ym. 2020, 354). Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. 

 

Toimivan tiimin viisi keskeisintä kivijalkaa: 

  • Psykologinen turvallisuus. Tiimin jäsenet uskaltavat kommentoida, kysyä ja kyseenalaistaa pelkäämättä nolatuksi tulemista tai muita seurauksia. 
  • Luottamus. Tiimin jäsenet saavat asiat tehtyä ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti. 
  • Rakenne ja selkeys. Tavoitteet ja roolit ovat kaikkien tiedossa. 
  • Merkitys. Työllä on henkilökohtainen merkitys jokaiselle ryhmän jäsenelle. 
  • Vaikuttavuus. Jokainen jäsen uskoo työllään olevan tarkoitus ja hyvä päämäärä. 

(Aaltonen ym. 2020, 354) 

 

Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei huipputiimi koostu vain huippuyksilöistä, vaan se vaatii muutakin. Katsoin nyt syksyllä dokumentin Netflixistä ‘’Unelmajoukkueen paluu’’, joka kertoo USA:n koripallojoukkueen tarinasta olympialaisissa vuosien mittaan. Dokumentissa tulee hyvin ilmi edellä mainittu väite, ettei huipputiimi rakennu vain siten, että kaikki parhaat yksilöt heitetään keskenään ja heistä muodostuu yhtäkkiä supertiimi. Voisi ajatella, että huippuyksilöt pystyisivät rakentamaan myös huipputiimin keskenään. 

USA koripallojoukkue oli vuosikymmenet ollut äärimmäisen dominoiva olympialaisissa ja heidät nähtiin koskemattomina maailmalla. 2000 vuoden olympialaisten jälkeen joukkueessa tapahtui kuitenkin paljon pelaajamuutoksia ja valmentajakin vaihtui. 2004 vuoden olympialaisiin koostettiin kuitenkin kasa huippupelaajia ja siellä oli mukana muun muassa LeBron James, joka monen mielestä on nykyään maailman paras koripalloilija kautta aikojen. Lähtökohdat voittamiselle oli selkeät ja USA oli valmis tuomaan taas kerran kultamitalin kotiin.  

Kisat menivät kuitenkin vastoin joukkueen odotuksia. Huippupelaajia oli kyllä, mutta joukkue ei pelannut keskenään yhteen, vaan enemmänkin pelattiin vain yksilöinä ja joukkueen kasetti alkoi hajoilemaan. USA hävisi semifinaalin Argentiinalle, joka oli paperilla iso altavastaaja otteluun. Tulos oli shokki kaikille. 

Jälkikäteen pelaajia ja joukkueen johtoryhmää haastatellessa, nousi esiin joukkueen epäkohdat ja syyt epäonnistumiselle. Haastatteluissa nousi toistamiseen tiimin kivijalkojen puuttuminen kuten luottamuksen, merkityksen sekä rakenteen ja selkeyden. Argentiinalla oli taas kasassa joukkue, joka oli pelannut monta vuotta yhdessä ja pelaajat tunsivat toisensa. Argentiinalla oli selkeää, mikä on kenenkin rooli joukkueessa, joukkueen tavoitteilla oli heille merkitystä ja ennen kaikkea he luottivat toisiinsa. Näin ollen altavastaaja yllättikin niin sanotun huipputiimin ja nousi voittajaksi.  

 

Kivijalkojen toimivuus Roimassa 

 

Psykologinen turvallisuus 

‘’Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa osaamista arvostetaan aidosti ja työkavereihin suhtaudutaan myönteisesti. Jäsenet uskaltavat ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. On turvallista olla oma itsensä ja tuoda esiin eriävätkin mielipiteet. Epäonnistumista ei peitellä. Haavoittuvaisuus sallitaan. ‘’ (Aaltonen ym. 2020, 354) 

Oman näkemykseni mukaan Roiman psykologinen turvallisuus on ihan hyvällä tasolla tiimimme ikään nähden. Moni uskaltaa tuoda esiin mielipiteitä ja monesti on oltu haavoittuvaisia muiden edessä, joka on otettu hyvin vastaan. Tämä onkin luonut lumipalloefektin, kun yksilöt ovat uskaltaneet kertoa henkilökohtaisista asioista ja muut ovat nähneet, ettei tämä vahingoittanut ketään, vaan päinvastoin. 

Ihmisten rohkeus kertoa henkilökohtaisista asioista kehittää Roimaa tiiminä, kun opimme tuntemaan toisiamme syvemmin ja ymmärrämme, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Olisi todella tärkeää, että jokainen pystyisi olemaan tiimissä oma haavoittuva itsensä ja jokaisen mielipiteillä olisi yhtä iso painoarvo. 

Roimassa on kuitenkin vielä paljon tekemistä psykologisen turvallisuuden kanssa. Muun muassa palautteenannossa nähdään turvallisuuden vajavaisuus. Voin puhua omasta puolestani, että en pysty antamaan palautetta kaikille tasapuolisesti, sillä pelkään joidenkin reaktiota palautteeseen. Osaan olla joskus aika suorasanainen ja en jaksa kierrellä ja kaarrella asioista puhuessa, minkä joku voi tulkita ikävänä asiana. Pelkään, että loukkaan palautteen annolla jotakin, vaikka annan kehittävää palautetta ihmisille silloin, kun välitän heistä ja haluan nähdä heidän kehittyvän.  

Kuinka voisimme kehittyä palautteenannossa? Mielestäni olisi tärkeä tiiminä syventyä siihen, kuinka kukin Roimassa haluaa saada palautetta ja myös ymmärtää se, mitenkä meistä kukakin haluaa palautetta antaa. Tämä on varmasti haastava aihe ja tässä on vaikea olla ikinä valmis. Uskon kuitenkin, että palautteenannon kehittäminen ja toistemme ymmärtäminen myös siltä osin, nostaisi huomattavasti tiimimme psykologisen turvallisuuden tunnetta. 

 

Luottamus 

Niin kuin ylhäällä luki, Googlen tutkimuksessa luottamus on määritelty sillä, että tiimin jäsenet saavat asiat tehtyä ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti. Tiimissämme luottamus on alkanut rakentua hyvälle mallille tiettyjen ihmisten välillä ja uskon, että jokainen tiimistä osaa nimetä henkilöitä keihin pystyy luottamaan vahvasti. Koko tiimin kesken luottamus kuitenkin vähän rakoilee. Esimerkiksi luotto siihen, että jokin projekti voitaisiin toteuttaa koko tiimin voimin, on heikolla pohjalla. Yksilöt ja pienemmät tiimit Roiman sisällä saa kyllä projekteja toteutettua hyvälläkin menestyksellä, kuitenkaan koko tiiminä emme ole vielä toteuttanut projektia, joka toisi Roiman kassaan rahaa. Mistä tämä oikein johtuu? 

Uskon että, kun aikaisemmat yritykset yhteisen projektin toteuttamiseksi on kaatunut jossain vaiheessa, pelätään sitoutua tiiminä yhteiseen projektiin, sillä lopputuloksesta ei ole takeita. Välillä itselläni on vaikeaa ymmärtää, miksi pelkäämme laittaa kädet saveen tiiminä. Mikä on oikeasti pahinta, mitä voisi tapahtua? Yhdessä tekemällä saattaisimme vahingossa oppiakin jotain toisistamme lisää, varsinkin kun oppisimme ymmärtämään toistemme työminää. 

Luottamus on kuitenkin Roimassa siltä osin hyvällä pohjalla, ettei ihmisten tarvitse pelätä sanomisiaan esimerkiksi pajoissa. Ei ole pelkoa siitä, että tiimiläiset menisivät puhumaan muista tiimiläisistä pahaa selän takana, mikä on älyttömän tärkeää.  

Koen, että luottamuksen rakentaminen vankalle pohjalle vaatii paljon aikaa ja toisiimme tutustumista. Ei kuitenkaan tule liikaa turvautua ajan vaikutukseen tässä, vaaditaan kuitenkin myös paljon tekoja, joiden kautta pystymme löytämään parempaa luottamusta kaikkien tekemiseen. 

 

Rakenne ja selkeys 

Tämä onkin sitten mielenkiintoinen kivijalka tiimin toiminnassa. Tavoitteet ja roolit pitäisi olla tiimiläisille linjassa, jotta toiminta olisi selkeää ja virtaviivaista. Rakenne ja selkeys antaa suunnan toiminnalle ja toiminta on huomattavasti selkeämpää, kun nämä kaksi on tiimiläisillä tiedossa. 

Roiman rakenne on välillä epäselkeää. Kenen pitäisi johtaa tiimiä? Kuka vastaa taloudesta? Mikä on johtoryhmän rooli Roimassa ja entä sitten hallituksen? Monia kysymyksiä löytyy, joihin meillä ei ole selkeää vastausta. 

Mitenkäs sitten tiimimme tavoitteet? Liikevaihtotavoite on ollut pitkään ainoita tavoitteita koko tiimille ja tämäkin on epäselvää, kuka sen seurannasta vastaa ja keiden vastuulla tämä oikein on, eikä sitäkään ole riittävän tarkasti purettu pieniin osiin, jotta se olisi kaikille helposti ymmärrettävissä. Nyt toki määritimme tavoitteen voittaa 2023 Myyntipäivät ja olemme tehneet konkreettisia tekoja tämän edistämiseen. Ydin projektiryhmä on päätetty tämän edistämiseen, joka johtaa toimintaa ja määrittää yksilöille ja pienemmille työryhmille tehtäviä, jolla voidaan edistää tavoitteen saavuttamista. Tämän kaltainen selkeys toiminnassa myös sitouttaa tiimiläisiä toimintaan ja pystymme asettamaan tarkkoja vaatimustasoja tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Rakenteen ja selkeyden luomiseen tulisi käyttää enemmän aikaa, kun mitä tähän mennessä on tehty. Välillä tuntuu, että ei olla valmiita istumaan alas ja käymään pitkiä ja kenties uuvuttaviakin keskusteluja näistä asioista. Vaadimme kyllä montaa asiaa toisiltamme, kuten esseepisteiden täyttymistä ja ajoissa olemista tiimin yhteisissä tilaisuuksissa, kuten pajoissa. Tästä olemme viime aikoina puhunutkin ja valmentajammekin on nostanut näkemystä siihen, että vaadimmeko toisiltamme tarpeeksi tekoja tiimin eteen ja minkälainen vaatimustaso toiminnalle ylipäätään on Roimassa. Tähän pitäisi entistä enemmän syventyä tiimin kesken, joka varmasti toisi selkeyttä ja rakennetta arkiseen toimintaan. 

 

Merkitys ja vaikuttavuus 

Tiimin toiminnalla tulisi olla henkilökohtainen merkitys jokaiselle ryhmän jäsenelle ja jokaisen jäsenen tulisi uskoa tekemisillään olevan tarkoitus ja hyvä päämäärä (Aaltonen ym. 2020, 354). 

Löysin tämän vuoden keväältä muistiinpanot tiimimme viikkopalaverista, missä mietimme Roiman 2022 kevään tavoitteita. Yksi näistä oli: ‘’Jokainen löytää oman paikkansa ja merkityksen tiimissä.’’ Merkityksen löytäminen tiimiläisille on siis ollut puheissamme jo hyvin alkuvaiheessa tiimin toimintaa. Tähän tavoitteiseen ei kuitenkaan ole hirveämmin palattu sen asettamisen jälkeen, vaikka merkityksen tunne onkin ollut keskusteluissa satunnaisesti. Onko tämä tavoite toteutunut keväällä, saati sitten vieläkään nyt syksyllä? 

Henkilökohtaisesti olen löytänyt tiimistä oman paikkani ja tiimillä on merkitystä itselleni. Tämä kuitenkin johtuu päällimmäisenä parista asiasta. Olin tiimimme ensimmäisen kevään business leader, joka tietyllä tapaa määritti paikkaani tiimiläisenä. Minulla oli vastuuta tiimin johtamisesta ja toiminnan seuraamisesta, joka olikin itselleni luontaista. Koen, että hoidin roolini hyvin tilanteeseen nähden ja roolin kautta, sain ympärille luottamusta tiimiläisenä ja vakuutin tiimiläiset siitä, että olen sitoutunut toimintaan. Sitoutumistani tiimiin tämän johdosta ei ole oikein kertaakaan kyseenalaistettu kevään jälkeen, vaikka välillä olisikin voinut olla tälle paikka. 

Löysin myös keväällä itselleni projektin, jonka kanssa onkin saanut kulutettua paljon aikaa ja olemme projektimme osalta muun muassa ollut kehittämässä Roiman liikevaihtoa isolta osin. Nämä kaksi asiaa tulee päällimmäisenä mieleen, kun mietin sitä, mitkä asiat ovat sitoneet minut tiimin sisälle ja mitkä ovat luoneet merkityksen pohjaa Roimassa itselleni. Nämä asiat ovat myös luoneet tunteen siitä, että tekemillä asioillani on tarkoitusta ja omalta osaltani vien tiimiä kohti hyvää päämäärää. 

Olen ollut tässä onnellisessa asemassa, kun olen löytänyt merkityksen tunteen tiimissämme. Tiedän, ettei tilanne ole ollut kaikkien kohdalla näin. Moni on kyseenalaistunut rooliaan tiimissä ja välillä onkin ollut vaikeaa tuntea merkityksen tunnetta tiimin sisällä. Se ei kuitenkaan riitä, että tiimihenki on hyvä ja on kivaa touhuta muiden kanssa, vaan toiminnalla tulisi olla syvempi merkitys yksilöille, mikä auttaisi jaksamaan myös huonoina päivinä.  

Tämä näkyy harmillisesti esimerkiksi siinä, kun tiimistämme on lähtenyt tiimiläinen ja lisää tiimiläisiä on lähdössä muualle opiskelemaan vuoden vaihteen jälkeen. Vaikka tässä tiimi ei ole isoin syypää, vaan yksilölliset mielenkiinnon kohteet eivät välttämättä ole löytyneet Proakatemialla ja joku muu paikka voi sen tarjota paremmin, olisi tiiminä silti hyvä reflektoida tämän kaltaisiakin asioita ja kysyä: ‘’Olisimmeko voineet tehdä jotain paremmin, ettei näin olisi käynyt?’’ 

‘’Uuden tiimin muodostuksen tärkeä elementti on tiimin tarkoitus. Miksi tiimi on olemassa? Ketä se palvelee? Mikä on tiimin perustehtävä?’’ (Aaltonen ym. 2020, 337). Tässä onkin isoja kysymyksiä, mitä voisimme tiimin kesken miettiä kerta toisensa jälkeen.  Miksi Roima on olemassa ylipäätään ja ketä varten? 

 

Huipputiimit eri ympäristöissä 

Harri Gustafsberg on vanha poliisi ja hän toimi lähes 20 vuotta poliisin Valmisyksikkö Karhussa, joka tunnetaan paremmin nimellä Karhuryhmä. Gustafsberg on nykyään myös kirjailija ja on kirjoittanut muun muassa kaksi kirjaa mielen suorituskyvystä Karhuryhmän toimintaan peilaten. ‘’Karhuryhmä 2: Matkalla mielen mestariksi’’ on Gustafsbergin ja Milla Ollikaisen julkaisema kirja vuodelta 2022. Kirjassa Gustafsberg käy läpi sitä, kuinka huipputiimin dynamiikka rakentuu poliisin erikoisjoukoissa. Hänen puheissaan toistuu samat lainalaisuudet, mitä Googlen tutkimus osoitti: 

‘’Huipputiimi rakentuu monipuolisista yksilöistä, joiden kyvyt ja taidot tukevat tiimin ydintehtävää ja jotka haluavat kuulua juuri siihen tiimiin. Jokaisella tulee olla tahto ja kyky hallita omaa tonttiaan. Tiimin toiminnalla on oltava selkeä merkitys, jolloin siitä syntyy tiimille yhteinen tarina. Ydintehtävä tulee olla kirkas, jotta tiimiläiset voivat sitoutua siihen helposti. Roolit, valta ja vastuu sekä yhteiset pelisäännöt – näiden tulee olla selkeät. 

Keskinäinen luottamus ja kunnioitus tarkoittaa sitä, että mielipiteet on voitava jakaa vapaasti ilman henkisen hyökkäyksen pelkoa. Kunnioitus tarkoittaa myös, ettei muista puhuta paskaa selän takana. On myös äärimmäisen tärkeää, että tiimin jäsenet kokevat olevansa tasapuolisia ja täysvaltaisia jäseniä. ‘’ (Gustafsberg & Ollikainen 2022, 122-123) 

 

Loppumietteet 

Tiimin ympäristö vaihtuu, mutta perusasiat pysyvät samana. On tiimi sitten testosteronia puhkuva erikoisjoukkojen tiimi, pääosin tietokoneiden parissa työskentelevä Googlen datatiimi tai sitten alkutaipaleella oleva tiimiyritys Roima, joka etsii vielä syvempää merkitystä ja paikkaa maailmassa.  

Tärkeintä on vain tiedostaa, mitä asioita meidän tulee varjella, jotta pystymme kehittymään huipputiimiksi asti. Resepti huipputiimille on valmiina, eiköhän siis ruveta kokkailemaan! 

 

 

Lähteet 

 

Aaltonen, T, Ahonen, P & Sahimaa, J. 2020. Johda merkitystä. Helsinki: Alma Talent Oy. 

Gustafsberg, H & Ollikainen, M. 2022. Karhuryhmä 2: Matkalla mielen mestariksi. Tapaus: Ilpo Harha. Pirkkala: Otava.  

Unelmajoukkueen paluu. 2022. Dokumentti. Ohjaus: Jon Weinbach. 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close