Tampere
10 Aug, Monday
21° C

Proakatemian esseepankki

Proakatemian nettisivuja rakentamassa



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa
Kananen, J.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

1 JOHDANTO 

Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän tiimi pääsi viime syksynä mukaan aika siisteihin hommiin! Proakatemian nettisivut alkoivat olla uudistamisen tarpeessa, ja niiden kehittämistä varten päätettiin kerätä projektitiimi. Markkinoinnin ja viestinnän (mavi) tiimimme otettiin mukaan vastaamaan uusien nettisivujen tekstisisällöistä. Pääsisimme siis jättämään jälkemme Proakatemialle! Vau 

Mavi-tiimin vastuulla oli jo tähänkin asti ollut nettisivujen sisältöjen pitäminen ajantasaisena, mutta pidemmän päälle tämä ei riitä. Vuodet vierivät, ajat muuttuvat ja verkkomaailmassa vaaditaan aina silloin tällöin isompia muutoksia, jotta voidaan pysyä virran mukana. Niin maailma kuin Proakatemiakin on muuttunut paljon sen jälkeen, kun edelliset nettisivut valmistuivat ja lisää muutoksia on myös tulossa. Syksyllä 2020 Proakatemialla starttaa uusi englanninkielinen tutkinto-ohjelma; haku tutkinto-ohjelmaan on nyt käynnissä, joten vuodenvaihteessa nettisivut olivat siis saamassa myös täysin uuden kohderyhmän! 

Proakatemian nettisivujen tekijöiden löytämiseksi järjestettiin tarjouskilpailu. Tekijöiksi valikoitui lopulta Proakatemian omista opiskelijoista koostuva tiimi. Tekijöiden valintaan vaikuttivat tietysti monet syyt, mutta se, että tekijät olisi mahdollista löytää oman yhteisön sisältä painoi vaakakupissa jonkin verran. Jorma Kanasen (2013, 28) mukaan kukaan ulkopuolinen ei voi suunnitella “hyviä” verkkosivuja ilman riittävää tietoa siitä, mitä sivustolla tavoitellaan. Ja kukapa tuntisi paremmin Proakatemiaa, kuin sellainen henkilö, joka on osa tätä yhteisöä ja joka myös kuluttaa samoja käytäviä ja kokolattiamattoja päivittäin!  

Kanasen (2013, 28) mukaan useimmiten yritykset hankkivat verkkosivunsa ulkopuolisilta toimittajilta. Tuolloin ylläpito jää usein yritykselle itselleen, koska ulkopuolisen on hyvin hankalaa hoitaa tarvittavia päivityksiä ja muutoksia (Kananen 2013, 28). Tämä kuitenkin edellyttää, että yrityksestä löytyy myös osaavaa henkilöstöä näitä päivityksiä tekemään! Koska mavi-tiimi oli Proakatemian nettisivuja päivittänyt jo aikaisemminkin, tähän oli helppo löytää tekijät. Muut nettisivujen tuottamisesta vastaavat valmistuisivat pian nettisivujen valmistumisen jälkeen, joten päivittäminen tulisi tietysti vaatimaan myös aktiivista yhteydenpitoa valmistuneisiin opiskelijoihin. 

Proakatemian nettisivujen uudistaminen aloitettiin brändistrategian koostamisella. Vastaavaa työtä oli tehty jo aikaisemminkin, mutta nyt jo pelkästään syksyllä alkava englanninkielinen tutkinto-ohjelma vaati kohderyhmien analysointia uudesta näkökulmasta. Projektitiimiin kuuluneet nyt jo valmistuneet opiskelijat dokumentoivat brändistrategian tekemänsä taustatyön ja haastattelujen perusteella. Yrityksessä verkkosivujen rakentamisen tulee perustua liiketoimintasuunnitelmaan ja sen pohjalta luotuihin digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median suunnitelmiin (Kananen 2013, 28). Vaikka Proakatemialla ei (ymmärtääkseni) ole varsinaista erillistä liiketoimintasuunnitelmaa (olemme oppilaitoksen yksikkö, emme yritys), brändistrategiaan sisällytettiin mm. juuri kohderyhmään, Proakatemian visioon ja markkinoinnin tavoitteisiin liittyviä asioita. 

Ensimmäinen versio Proakatemian uudistetuista nettisivuista julkaistiin tammikuussa 2020. Joitakin alasivuja puuttuu edelleen ja mavi-tiimi työskentelee tälläkin hetkellä puuttuvien tekstisisältöjen kanssa. Uunituoreita sivuja haistellessa on jo nyt bongattu joitain kirjoitusvirheitä sekä tekstinpätkiä, jotka voisi muotoilla paremminkin. Nämä ovat kaikki luonnollisia asioita, joita tulee väkisinkin vastaan. Kaikkea ei yksinkertaisesti voi suunnitella etukäteen! Tällä hetkellä mavi-tiimimme korjailee ja kehittää tällaisia kohtia paremmaksi, ja koska nettisivut vaativat tänä keväänä tavallista enemmän työtä, mavi-tiimistä on päätetty valita myös yksi henkilö, jonka vastuualueena on keväällä keskittyä tutkimaan nimenomaan nettisivujen toimivuutta ja huolehtia siitä, että sivut ovat ajan tasalla. 

Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän vastaavana aihe on minulle varsin ajankohtainen, ja on myönnettävä, että Proakatemian nettisivut pyörivät mielessä aika tiuhaan tahtiin. Tässä esseessä esittelen, mitä nettisivujen rakenteen, esteettisyyden ja sisällön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon sekä analysoin, miten nämä asiat on tähän mennessä huomioitu Proakatemian uudistuneilla nettisivuilla. 

 

2 VERKKOSIVUJEN RAKENTAMINEN 

Aivan kuten uusia ihmisiä tavatessa, myös nettisivuilla vieraillessa ensivaikutelma on äärimmäisen tärkeä. Kananen (2013, 30) ilmaisee asian niin, että “verkkotekstejä silmäillään ja luetaan, jos silmäily herättää kiinnostusta”. Verkkovierailija tekee salamannopeasti sivuille tullessaan päätelmän siitä, ovatko sivut hyvät vai huonot (Kananen 2013, 31). Kanasen (2013, 31) mukaan ensivaikutelma syntyy 1/20 sekunnin aikana, ja sen muuttaminen jälkikäteen voi olla todella vaikeaa. Varmasti meille kaikille tulee mieleen se yksi tyyppi, jonka kanssa kemiat ei vain kohtaa, vaikka tekisi mitä. Voi olla, että tässäkin huono ensivaikutelma kuplii edelleen pinnan alla. 

Ensivaikutelman syntyyn vaikuttavat kaikki aikaisemmat kokemukset. Nettisivujen kohdalla tämä tarkoittaa kaikkea sitä, mitä verkkovierailija on oppinut verkossa ja millaisia kokemuksia hänellä on verkkomaailmasta (Kananen 2013, 31). Kanasen (2013, 31) sanoin: “vierailija ei välttämättä osaa yksilöidä, mikä sivussa on hyvää tai huonoa, sillä sen sanoo mindset 

 

2.1 Rakenne 

Kuluttaja arvioi siis mielikuvansa perusteella silmänräpäyksessä verkkosivujen hyvyyden. Mielikuva voi olla hyvinkin ratkaiseva silloin, kun kuluttaja etsii eri vaihtoehdoista hänelle parhaiten sopivaa (Kananen 2013, 32). Proakatemian tapauksessa siis silloin, kun opiskelupaikkaa pohdiskeleva hakija puntaroi eri vaihtoehtojen välillä. Kananen (2013, 32) selittää, että verkkovierailijan kuva optimaalisesta verkkosivujen rakenteesta on muotoutunut vuosien saatossa. Esimerkiksi peruselementtien paikat ovat vakiintuneet sen perusteella, miten verkkovierailijoilla on tapana tutkia sivustoja (Kananen 2013, 33). 

Tärkein asia, joka on usein yrityksen logo, sijoitetaan aina vasempaan yläkulmaan (Kananen 2013, 33). Länsimaissa tekstejä luetaan perinteisesti niin, että lukeminen aloitetaan vasemmasta yläkulmasta, ja siksi se on yleensä ensimmäinen muistijälki, johon vierailija törmää (Kananen 2013, 33). Kun avaan Proakatemian uudistuneet nettisivut, huomaan, että sieltähän se löytyy – Proakatemian logo paistattelee sivun vasemmassa yläkulmassa. 

Navigointipalkki sijoitetaan verkkosivuilla usein vasempaan reunaan tai ylös keskelle (Kananen 2013, 33). Proakatemian verkkosivuilla se löytyy ylhäältä, vaikka onkin painottunut enemmän sivun oikeaan reunaan. Navigointi on kuitenkin hajautettu useaksi eri painikkeeksi, ja vasemmalta oikealle katsottuna ensimmäiset painikkeet sijoittuvat heti sivun keskelle, joten ainakin omasta mielestäni navigointi oli siksi helppo löytää. Kananen (2013, 33) lisää, että ostoskorin paikka sijoitetaan yleensä oikeaan yläkulmaan. Proakatemian verkkosivuilla tosin ei ole verkkokauppaa, eikä siis tarvetta tälle painikkeelle. 

Sivuston ydinviesti sijoitetaan yleensä kaikkien näiden edellä mainittujen elementtien väliin keskelle sivustoa (Kananen 2013, 33). Kananen (2013, 33) huomauttaa, että edellä mainitut sivuston tekniset osat, kuten esimerkiksi juuri navigointipalkki, eivät saa olla liian mielenkiintoisia, jotta ne eivät vie huomiota ydinviestiltä. Elementit auttavat vierailijaa liikkumaan sivustolla, mutta ydinviesti kertoo, minkä ongelman sivuston tarjoaja ratkaisee (2013, 35). “Ydinviesti pitää rakentaa kuluttajan, ei yrityksen ehdoilla” (Kananen 2013, 35). Proakatemian sivuilla keskiössä on lause “Do you have the courage to be the best?”. Alla lukee pienemmillä kirjaimilla “TAMK Proakatemia – Paragon of New Entrepreneurship”, toisin sanoen Proakatemian visio. Tekstin oikealla puolella pyörii video, jossa opiskelijat työskentelevät yhdessä ja jossa heillä on ilmeisen hauskaa. Mielestäni tämä tiivistää varsin hyvin Proakatemian ydinviestin. 

 

2.2 Esteettisyys 

Kanasen (2013, 35) mukaan viivojen ja laatikoiden käyttöä nettisivuilla ei suositella, koska viivat jakavat sivun ja hidastavat lukemista. Kuvat, animaatiot ja videot taas vetävät helposti huomion puoleensa, kun verkkovierailija silmäilee tekstiä, joten niiden on liityttävä sisältöön (Kananen 2013, 35). Kuten edellä totesin, Proakatemian etusivulla vierailijaa odottaa otsikon oikealla puolella pyörivä video (ks. luku 2.1). Video kiinnittää huomion, mutta se on varsin lyhyt, joten se ei vie liikaa huomiota muulta sisällöltä.  

Kananen (2013, 35) huomauttaa, että myös sivujen värien käytössä on oma logiikkansa. Esimerkiksi vaalean tekstin käyttöä tummalla taustalla ei suositella (Kananen 2013, 35). Kananen (2013, 35) suosittelee tekstin taustaväriksi vaaleita värisävyjä ja muistuttaa, että värien ja alleviivauksen käyttöä tekstin havainnollistamisessa tulisi välttää, sillä tällaiset muotoilut mielletään usein linkeiksi. Proakatemian nettisivuilla käytetään pääosin mustaa tekstiä ja taustavärinä vaaleita sävyjä. Poikkeuksia ovat muutamat erilliset painikkeet, joissa on käytetty valkoista tekstiä mustalla taustalla. Esimerkiksi Opintopolku-sivustolle ohjaavassa painikkeessa värisävyjä on käytetty näin, mutta Kananenkin (2013, 35) toteaa, että tällainen yhdistelmä on kyllä huomiota herättävä. Luulenkin, että tällaisissa yksittäisissä tapauksissa poikkeus sääntöön voi itse asiassa olla ihan toimivakin ratkaisu! 

 

2.3 Sisältö 

Nykyään nettisivujen tuottamisohjelmat ovat oikeastaan yhtä helppokäyttöisiä kuin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmistot, joten vaikka oma tuottaminen vaatii osaamista, osaamiskynnys ei ole enää kovin korkea (Kananen 2013, 29). Kananen (2013, 29) muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tekniikka ei riitä, sillä kaikkein tärkeintä on saada sivulle mielenkiintoista sisältöä. Toimiala pitää pystyä näkemään asiakkaiden silmin ja kuluttajien tarpeista lähtien (Kananen 2013, 39). Asiakas on tunnettava hyvin, jotta hänet saadaan kiinnostumaan. Proakatemian kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti potentiaalisen hakijan tarpeiden huomioimista. 

Verkkoviestinnän ja sisällön tulee olla yhtä suunnitelmallista kuin perinteisen markkinoinninkin (Kananen 2013, 40). 

Verkkoviestintä ei voi olla erillinen liiketoimintasuunnitelman osa, vaan se pitää kytkeä osaksi kokonaissuunnittelua. (Kananen 2013, 40.) 

Kirjoitetulla sisällöllä on erityisen tärkeä merkitys myös siksi, että se vaikuttaa hakusanojen myötä verkkosivujen löydettävyyteen (Kananen 2013, 40). Kun Proakatemian verkkosivujen sisältöä ryhdyttiin tuottamaan, mavi-tiimin vastuulla oli keskittyä nimenomaan kirjallisen sisällön tuottamiseen. Sisältöjä ideoitiin paljon myös koko projektitiimin kesken, mutta mavi-tiimi keskittyi erityisesti kirjalliseen muotoiluun. Tehtävästä teki haastavan erityisesti se, että tulevan englanninkielisen tutkinto-ohjelman potentiaaliset hakijat ovat meille edelleen uusi kohderyhmä. Koska koulutus alkaa syksyllä ensimmäistä kertaa, meillä ei ole vielä aikaisempaa tutkimusdataa siitä, mitä tämä kohderyhmä tarvitsee tai kaipaa. Mitä heille pitäisi kertoa? 

Kun Proakatemian nettisivuille ryhdyttiin tuottamaan sisältöä, aloitimme mavi-tiimin kanssa päivittämällä Proakatemia-sanaston. Proakatemialla käytetään paljon termejä, jotka ovat selkeitä yhteisön sisällä toimiville, mutta jotka eivät välttämättä tarkoita ulkopuoliselle yhtään mitään. Kun näitä termejä käytetään, on tärkeää, että niitä käytetään johdonmukaisesti ja että ne selitetään, jos niitä käytetään esimerkiksi verkkosivuilla. Sanastoa päivittäessä tutkimme myös sanojen englanninkielisiä vastineita ja loimme puuttuvia termejä sanoille, joille ei vielä ollut selkeää englanninkielistä vastinetta. Kun sanasto on valmis, tulemme jakamaan sen myös koko yhteisölle, jotta meille kaikille on selvää, miten asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.  

 

3 POHDINTA 

Näin jälkeenpäin voisi ajatella, että olisi ollut hirvittävän järkevää lukea nettisivujen rakentamisesta jo ennen kuin mavi-tiimi lähti mukaan tähän uudistusprojektiin. Toisaalta edellä avaamani hyvin suppea analyysi viittaa kyllä siihen suuntaan, että nettisivujen visuaalisesta ja teknisestä puolesta vastaavat ovat selkeästi tienneet, mitä tekevät. Olisiko siitä siis ollut jotain hyötyä, että olisimme lukeneet tällaisista asioista jo ennen projektia? Voi olla, tai sitten ei. Jälkeenpäin on hyvä jossitella. Kaikesta huolimatta oli todella hauskaa tutkia nimenomaan näitä jo julkaistuja, vaikkakaan ei vielä valmiita, Proakatemian nettisivuja, sillä sitä kautta myös Kanasen (2013) teokseen tutustuminen oli hauskaa ja mielenkiintoista! 

Oli jännittävää syventyä tarkemmin siihen maailmaan, johon osa projektitiimistä on sukeltanut jo kauan sitten. Tässä esseessä käsittelemäni asiat ovat varmasti osalle heistä ihan itsestäänselvyyksiä, koska ovat alansa ammattilaisia, mutta minulle itselleni, konkreettinen käytännön ihminen kun olen, oli todella hyödyllistä lukea näistä Kanasen (2013) kertomana. Onneksi sisältöä kuitenkin vielä uupuu, eikä projekti ole vielä mavi-tiimin osalta läheskään valmis. On mielenkiintoista lähteä jatkamaan tätä sisällöntuottamista nyt kun ymmärrän vielä paremmin, millaiset asiat prosessin taustalla vaikuttavat. Tekniikka ei riitä, mutta eivät myöskään pelkät kuvat, tekstinpätkät tai videot. Kyse on kaikkien näiden muodostamasta kokonaisuudesta. Ja siitä syntyy se verkkovierailijan mindset. 

 

LÄHTEET 

Kananen, J. 2013. Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa – Miten yritykset voivat saavuttaa tuloksia digimarkkinoinnilla ja sosiaalisella medialla? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

 

Proakatemian uudistuneet verkkosivut löytyvät osoitteesta https://proakatemia.fi/ 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close