Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Proakatemian mentoriohjelma osa 1. – miten päästään alkuun?



Kirjoittanut: Santeri Simonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mentoroinnin työkirja
Minna-Rosa Kanniainen
Jaana Nylund
Päivi Kupias
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Proakatemian alumit starttaavat taas näin syksyllä perinteikkään mentorointiohjelman. Näin mainoksen ja sen suurempia miettimättä päätin hakea mukaan. Täytin hakemuksen siinä hetkessä. Päällimmäisenä ajatuksena kuitenkin se, että mentorointi voisi syventää omaa oppimista ja antaa eväitä miettiä asioita yhä laajemmasta näkökulmasta. Lähtökohtaisesti on erittäin hienoa, että Proakatemialta valmistuneet alumnit ovat valmiita antamaan omasta ajastaan meille nykyisille opiskelijoille niin mentoriohjelman puitteissa kuin paljon myös muuten Akatemian arkipäivässä. Se minusta myös kertoo jotakin tästä meidän kovin erikoisesta oppilaitoksestamme, jollain tapaa ollaan kuin yhtä perhettä sukupolvesta toiseen.

Samanlaiseen juttuun on itse saanut aiemmassa elämässä törmätä Varusmiessoittokunnan reserviläisten kohdalla, jossa samaan tapaan ollaan innokkaasti mukana Varusmiessoittokunnan toiminnassa myös reserviläisinä. Jopa innokkaammin kuin itse palvelusaikana. Kenties siis joku ajatus asioiden hienoudesta paljastuu vasta jälkikäteen, kun on aikaa miettiä ja ymmärtää missä on saanut olla osana ja haluaa jatkaa sitä. Onneksi ”alumnitoiminta” tarjoaa monessa paikkaa siihen erittäin hienoja mahdollisuuksia.

Vaikka alumnit ovatkin parhaita asiantuntijoita tähän meidän uniikkiin järjestelmäämme allekirjoittaneella hiipii mieliin ajatus myös siitä kuplauttaako juuri tämänkaltainen toiminta akatemiaa? Olisiko sittenkin parempi, että mentori olisi täysin Akatemian ulkopuolinen henkilö? Toisaalta taas olisiko vaikea avata sitä mitä esimerkiksi koemme tiimiyrittäjinä & opiskelijoina jos ei itse ole ollut kokemassa koskaan samaa? Tämä jää nähtäväksi, kunhan ohjelma saadaan alkuun.

Jotta ei tulisi lähdettyä aiheen pariin aivan tyhjästä tutustuin aiheeseen alumnien vinkkaaman Helsingin yliopiston koostamaan mentoroinnin työkirjan kautta. Erityisesti halusin tietää siitä, miten päästä alkuun. Heti kärkeen allekirjoittaneella herää kirja pohjalta ajatus luottamuksesta. Asiasta, josta myös akatemialla keskustellaan jatkuvasti. Mentorointi määritellään yhteistyösuhteena, joka perustuu vuorovaikutukseen. Jotta mentoroinnin tavoitteeseen eli aktorin eli mentoroitavan kehittymiseen & oppimiseen päästäisiin se vaatii luottamuksen näiden kahden henkilön välillä. (Kanniainen, Nylund & Kupias 2017, 5.) Mitä syvemmälle eli pidemmälle mentoroinnissa mennään luottamuksen pitää kasvaa tässä myös mukana. Näin ollen näen, että ensimmäinen askel mentoroinnin tiellä on tutustua ja oppia tuntemaan toinen.

Seuraavana asiana esiin nousee säännöllisyys, sitoutuminen ja tavoitteellisuus (Kanniainen ym. 2017, 6). Proakatemian alumnien mentoriohjelma kestää lukuvuoden verran. Suosituksena on järjestää tapaaminen noin kerran kuukaudessa, joka on minusta meidän opiskeluympäristöömme sopiva tahti. Asioita ehtii tapahtua välissä ja kalenteri ei kummallakaan – niin mentorilla tai aktorilla – tule liian täyteen. Homma pysyy ns. mielekkäänä. Lähtökohtaisesti jos tällaiseen ohjelmaan lähtee mukaan pitää alusta lähtien olla valmis sitoutumaan yhteiseen tekemiseen. Aktorina sitoudun myös oppimaan, miettimään ja kehittymään, sillä toimin aloitteellisena osapuolena (Kanniainen ym. 2017, 5). Mentori ei ole veturi, hän on enemmänkin polttoaine, joka antaa energiaa ja eväitä veturin eli aktorin matkalle.
Tavoitteet eivät olekaan ihan niin helppo teema. Kuitenkin on ehdottomasti tärkeää, että jokin tavoite tai tavoitteita on, joita seurata, jotta kehittymistä & oppimista voidaan arvioida, koska puhutaan kuitenkin useiden kuukausien kestoisesta prosessista. Omia mentoroinnin tavoitteita ajattelin lähteä purkamaan akatemian oppimissopimuksen kautta ja toki ylipäätään tässä hetkessä vallitsevan elämäntilanteen kautta. Olen itse henkilö, joka on varsin hetkessä eläjä enkä oikein koskaan ole omannut isoa elämän pelisuunnitelmaa. Kuitenkin monet asiat ja tavoitteet sekä unelmat vaikuttavat tekemiseen alitajuntaisesti taustalla. Näistä kuitenkin lisää tuonnempana… Kenties yksi tavoitteistani on saada mentorin tukea omien tavoitteideni kirkastamisessa?

Kirjassa tuodaan esiin monia eri tapoja toteuttaa mentorointia ja tavallaan minusta me akatemialla toteutamme tiimiyrittäjinä vertais- & ryhmämentorointia jatkuvasti oman tiimimme kanssa. Kuitenkin siis tähän mentorointiohjelmaan sopivin toteuttamismalli on se, jossa mentori toimii ns. henkilökohtaisena valmentajanasi ja tukee omaa kehittymisprosessiasi (Kanniainen ym. 2017, 9). Minusta on todella hienoa, että oma mentorini itseasiassa työskentelee valmentamisen ja yrittäjyyden parissa korkeakoulukentällä ja tästä on varmasti paljon ammennettavaa. Toivon myös, että minulla on annettavaa omalle mentorilleni.
Ohjelma tosiaan starttasi 29.9.2021 virallisesti Proakatemialla ja pääsimme tapaamaan myös mentorimme. Kaikkineen aloituksesta jäi hyvä fiilis. Kaikkineen tilaisuudessa nousi alumnien omista mentorointikokemuksista se, että siitä on saanut paljon. Uskon siis, että avoimin mielin eteenpäin menemällä hyvä tulee. Hauskaa sattumaa sinänsä, että olemme mentorini Jonin kanssa lähtöisin samalta paikkakunnalta ja itseasiassa vielä samalta kylältä. Hauska myös huomata, miten tuollainen hauska sattuma saa heti homman rullaamaan eteenpäin keskustelussakin. Ensimmäinen kunnollinen tapaaminen on nyt sovittu ja sitä kohti mennään.; aiheena tutustuminen & tavoitteet. Tavoitteita pääsenkin miettimään, kun ensi viikolla suuntaamme Kipinän kanssa mökkipajaan ja pääsemme vetämään oppimisopimuksia. Siitä siis tähänkin prosessiin mitä mainioin pohjatyö.

Vielä viimeiseinä nostona työkirjasta täytyy ammentaa ajatus omasta oppimispäiväkirjasta, jolla seurata mentoroinnin etenemistä & matkaa (Kanniainen ym. 2017, 11). Tämä essee olkoot sen oppimispäiväkirjan ensimmäinen osa ja aloitus. Hyvä idea saada myös ajankohtaista ja mielekästä sisältöä esseepankkiin tapaamisten teemojen ääreltä. Jotakin viisasta alumniamme mukaillen lainatakseni; mentorointi on kuin matka tuntemattoman kanssa, jonka päämäärän tiedätte, mutta jolla voitte päätyä pidemmälle kuin kumpikaan matkan alkaessa uskoittekaan.

Lähde
Kanniainen, M-S., Nylund, J., Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Hei ja tervetuloa tutkimaan millaisia ajatuksia allekirjoittaneen matkan varrella Proakatemialla on syntynyt!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close