Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Proakatemian arvot mukavassa veneessä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Huomaan käyttäneeni viime aikoina paljon energiaa heikkouksieni peittämiseen vahvuuksien kehittämisen sijaan. Joku viisas joskus sanoi, että koska me emme voi kukaan olla kaikessa hyviä, niin miksi keskittyä heikkouksiin kun voimme keskittyä niihin asioihin missä olemme jo valmiiksi hyviä. Heikkouksiini keskittyminen jarruttaa tekojani, enkä koe, että olisin saanut oikeista asioista otetta. Tänä sateisena sunnuntai-iltana turhautuneena omaan tekemiseeni koin tarpeelliseksi paneutua Proakatemian arvoihin peilaten niitä Totalin toimintaan.

Luottamus -> Rohkeus -> Teot -> Oppiminen -> Menestys

Luottamus. Pohja kaikelle tekemiselle. Olemme Totalissa puhuneet yhden jos toisenkin kerran luottamuksesta. Sen olemassaolo tiimissämme on kyseenalaistettu, siihen on uskottu, sitä on määritelty ja rakennettu tietoisesti. Tiimiläisten keskinäisessä luottamuksessa on tekemistä varmaan koko Proakatemia-ajalle, mutta toiminnassamme on paljon piirteitä, jotka kertovat, että emme me aivan hakoteillä ole. Nostan konkreettiseksi esimerkiksi esseepisterajamme. Olemme asettaneet tiimille omat rajat, joita noudatetaan. Niitä noudatetaan, vaikkemme ole ottaneet sakkorangaistusta käyttöön. Yllätykseksemme pysymme esseerajoissa nykyään poikkeuksetta jokainen. Kun luotamme toisiimme, haluamme myös olla sen luottamuksen arvoisia. Sakkosysteemi luo aina epäluottamusta, sillä siinä jo lähtökohtaisesti on olemassa uskomus, että ehkä kaikki eivät rajaan pääse ilman rangaistuksen pelkoa. Ja kun sakko odottaa epäonnistujaa, laatu kärsii helposti.
Rohkeus. Olemmeko me rohkeita? Totalin visio on olla #urbaanilegenda. Aivan, se on Totalin tyylillä aika abstrakti, eihän urbaanille legendalle löydy sellaista mittaa, jolla sen onnistumisen yksiselitteisesti todistaisi. Totalissa ollaan rohkeita ideoimaan. Itse asiassa ideointi on meidän juttumme. Silti meiltä puuttuu rohkeus toteuttaa ideoitamme. Ilman rohkeutta ei ole tekoja. Ja tästä pääsemme eteenpäin seuraavaan arvoon.

Teot. Näkyykö tämä minun ja tiimini toiminnassa? Meillä on keskenämme älyttömän hauskaa ja haluamme myös muilla olevan hauskaa. Samalla kuvaamme itseämme osuvasti ”mukavana veneenä” joka antaa laineiden kuljettaa ja pitää huolen, että kukaan ei tipu laidan yli. Emme oikeastaan kovin usein vieraile epämukavuusalueella, missä sitä itse tekemistä tapahtuisi. Tämä on tietenkin vain minun oma näkökulmani, ja tiimissämme on 18 muuta silmäparia ja ajattelutapaa. Minulla on ollut tapana puskea itseäni epämukavuusalueelle kehittyäkseni. Tuntuu nurinkuriselta, että viimeisten kuukausien aikana en ole sitä enää itseltäni vaatinut. Kenties tarvitsen enemmän tiimiäni puskemaan minua jälleen eteenpäin, kohti tekoja.

Oppiminen. Tätähän tapahtuu käsittämättömän paljon koko ajan, ihan huomaamatta. Pari päivää sitten minulta kysyi yksi tuttavani, että ”noh, mitäs kaikkia prokkiksia te siellä Proakatemialla olette tehneet?” Olisi mahtavaa vastata, että meillä on Totalissa se yksi yhteinen päämäärä, iso projekti jossa olemme kaikki mukana. Mutta koska näin ei ole, tuntuu aina yhtä typerältä vastata että ”Vähän kaikkea meillä tehdään..” Vähän kaikkea eli ei mitään. Tämä ei ole kuitenkaan suinkaan se ainoa oppimisen mittari. Proakatemia on opettanut ja tulee opettamaan edelleen paljon taitoja yrittäjyydestä, ihmisistä, toimivasta työyhteisöstä, projektinhallinnasta, esiintymisestä, heittäytymisestä, itsensä johtamisesta…. Vaikka sitä yhtä hienoa isoa projektia ei ole kohdalleni vielä osunutkaan. Tätä on hankala ymmärtää ilman, että akatemian kaltainen oppimisympäristö on tuttu.

Menestys. Jokunen aika sitten Totalilla oli paja menestyksestä. Avasimme käsitteen toisillemme dialogin kautta ja ymmärsimme, kuinka moniselitteistä menestys oikeastaan on. Minun mittapuullani tiimissämme ei ole vielä yhtään menestyjää, mutta näen meissä paljon potentiaalia. Näen persoonia, joiden näen menestyvän siinä mitä he lähtevät tekemään. Jotta meistä useampi voisi kutsua itseään menestyneeksi, tulisi meidän saada ihmiset rohkeasti eteenpäin. Mikään ei tule ilmaiseksi, eikä oikotietä menestykseen ole. En näe sellaista reittiä, jossa ei tarvitsisi astua ulos mukavuusalueen kehästä, siitä turvallisesta, mukavasta veneestä.

Julkaistu Totalin blogissa 14.12.2017

https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=2194406337591023189#editor/target=post;postID=213025995636972783;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=1;src=postname

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close