Isäni tekee pienoismalleja, dioraamoja, sekä yksinkertaisempia teoksia. Hän herättää mielikuvan todeksi, sekä luo aitoja olemassa olevia asioita pienoiskokoon omilla käsillään. Minäkin tein muutaman ala-asteella, voitin jopa palkintoja! Olen saanut kasvuympäristössäni lapsuudessa aina paljon kehuja ja kannustavaa palautetta, kaikenlaisen taiteen parissa. Muistan myös, että olen aina ollut kympin oppilas kuvataiteessa. Paras muistoni löytyy Heinäveden yläasteelta, jolloin saimme piirtää monitoimitalon sisäseinille. Piirsin piirtoheittimen avulla valtavan kokoisen puun seinälle, jonka myös maalasin ja varjostin jokaista pikkuoksaa myöten. Juurelle maalasin isoja kiviä, ja ystäväni maalasi merenneidon yhdelle kivelle istumaan selkä katsojaan päin. Merenneito oli kuin Ariel. Työstimme näitä maalauksia useita viikkoja, ja maalia kului litrakaupalla. Se oli ihanaa.

Mitä luovuus on? Voiko se kadota?

Tulkitsen luovuuden energiana, joka virtaa meissä kaikissa. Luovuus ymmärretään myös uuden tuottamisena, ongelmanratkaisuna, sekä itsensä toteuttamisena (myös tiedostomattomana). Lapsena emme omista mieltä tai ajatusmalleja, ylläpitäisivät ajatuksia omasta huonoudesta tai epätäydellisyydestä, jotka puolestaan estäisivät meitä toimimasta. Meille myös opetetaan lapsena oikeita tapoja tehdä asioita, joka johtaa tehokkuuteen ja suorittamiseen. Tällöin emme kokeile erilaisia tapoja, ja syömme lasten luovuuden.

Aikuisina pyrimme täydellisyyteen, emme uskalla niin paljon leikkiä ja kokeilla. Esimerkiksi maalatessa koitan väkisin kuvitella mieluisen lopputuloksen. Nykyään tunnustelen värejä paljon, mikä tuntuu tänään parhaimmalta ja minkälaisella työkalulla tänään tekee mieli luoda. Lopputulos ei ole koskaan sellainen kuin aluksi kuvittelee. Paras oppi on matkalla tapahtuva prosessi. Hyväksyä se, kun menee pieleen ja siirtyä eteenpäin katsoen mitä uusia mahdollisuuksia se tuo. Tämä on mielestäni hyvä käytännön harjoitus opetella epätäydellisen luovaksi. Kirjailija Pölönen (2019) puhuu kirjassaan, että intuitio on luovuuden assistentti ja hän määrittelee luovuuden tapahtumaprosessina, jolloin emme ajattele oikeaa tai väärää, tai meillä ei ole aikaa ajatella niitä. Luovuus on monen asian sallimista. Luovuus vaatii virheitä, mielikuvitusta, sekä rohkeutta. Meillä on aina oltava apuna luovuus, kun emme tiedä jonkin prosessin lopputulosta, tai kun teemme päätöksiä. Ja olemme luovimmillamme, kun pidämme hauskaa. (Pölönen 2019.) Uskallatko sinä pitää hauskaa, oppia, epäonnistua ja tehdä virheitä?

Mitä hyötyä luovuudesta on?

Luovuus laajentaa meitä ihmisiä ja opimme sen avulla itsestämme, sekä ympäröivästä maailmasta. Luovuus on myös tutkimista ja kokeilemista. Ilman sitä tekisimme asiat niin kuin ne on aina tehty, tai ajattelisimme asioista niin kuin aina ennenkin on ajateltu. Luovuuden ja uteliaisuuden avulla nautimme elämästä enemmän.

Luovuus työelämässä on todellinen kultakaivos ja yrittäjyydessä se on aina läsnä, sillä pyrimme olemaan aina ajan tasalla muutosten keskellä, ratkaisemme ongelmia, luomme uutta ja teemme vanhasta parempaa ja toimivampaa. Proakatemialla pyrimme ideoimaan uutta omien mielenkiintojen ja intohimojen saralla, konseptoimme ideoita, sekä luomme uusia palveluita ja tuotteita. Tuo työ vaatii paljon motivaatiota, luovuutta ja innovointitaitoja. Tiimissä asetamme yhdessä tavoitteet, ollen yhdessä vastuussa menestyksestä, vaikka johtajalta tai projektipäälliköltä vaaditaankin myös innokasta, sekä inspiroivaa johtamista.

Työelämässä tai organisaatiossa luovuutta tukevat kommunikaatio, positiivinen työilmapiiri, motivaatio, vapauden kokemus ja työhyvinvointi. Luottamus ihmisten välillä tiimissä tai organisaatiossa puolin ja toisin luo sitoutuneisuutta ja avoimuutta. Menestykseen johtaa luova johtaminen, sekä todellinen halu uudistua, unohtamatta yhteistä päämäärää ja avointa vuorovaikutusta. (Laaksonen 2016.)

Luovuus on inhimillinen prosessi, joka muuttaa muotoaan matkan varrella ja se lähtee aina ihmisen sisältä. Luovuus heijastuu motivaatioon ja intohimoon ja se syntyy ulos pakottamattomana.  Minusta tuntuu, että Proakatemia on yksi parhaista kouluista, joka auttaa opiskelijaa opintojen aikana itse oivaltamaan omaa potentiaaliansa, sillä meille annetaan mahdollisuus keskittyä omaan intohimon kohteeseemme. Katri Syvärinen puhuu Taikaelämää – podcastsarjassaan paljon oman totuuden puhumisesta ja luovuudesta, että luovuus on asioiden yhdistelemistä ja sitä, kuinka asiat kulkevat omalla painollaan.  Itse olen tutkaillut paljon omaa luovuuttani ja aikaansaamisen taitoani. En halua suorittaa, mutten myöskään ajatella liikaa. Selkeät tavoitteet ja intentioiden asettamiset ovat auttaneet minua suuresti. Oma panos tiimille on myös merkittävä, koska kaikki lähtee yksilöstä. Haluan puskea eteenpäin hyvällä energialla ja hyvässä seurassa. Tämä kuulostaa helpolta, muttei aina ole niin yksinkertaista.

LÄHTEET:

Laukkanen, S. 2016 Mikä motivoi työntekijän luovuutta ja mitä hyötyä luovuudesta on organisaatiolle. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu oy

Pölönen, P. 2019, Tulevaisuuden lukujärjestys (äänikirja)

Syvärinen, K. ja Wikström, S. 2020. Miten vaalia luovuutta työelämässä? (podcast)