Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Positiivisen psykologian opit osaksi tiimityöskentelyä



Kirjoittanut: Fiia Ketonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aki Hintsa- tänään olen elossa
Oskari Saari
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Akateeminen essee 2ep

 

Positiivisen psykologian opit osaksi tiimityöskentelyä

 

Johdanto

 

Aloitin tämän esseen kirjoittamisen eri agendalla, mutta tästä tulikin paljolti myös henkilökohtaista motorolaa syksystä, esseistä ja omien kiinnostuksenkohteiden valjastamisesta tiimioppimiseen. Toivon tästä ehkä olevan hyötyä jollekin toiselle kirjoittamista sekä lukemista rakastavalle, mutta joka kuitenkin kokee esseiden aloittamisen takkuavaksi. Inspiraatio tähän esseeseen lähti omaa kirjoittamista haittaavista ajatusblokeista ja alumniviikon inspiroivista pajoista. Essee sisältää myös pohdintaa positiivisen psykologien opeista ja niiden hyödyntämisestä tiimioppimisessa.

 

Alkusyksyn alkukankeus

 

Proakatemian syksy on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja vaikka pidänkin kirjojen lukemisesta sekä kirjoittamisesta, on esseiden aloitus aina yhtä tahmeaa. Useasti päädyn lukemaan paljon, mutta lopulta kuitenkin tuijotan tyhjää sivua Wordissa. Syyslomaa edeltänyt alumniviikko antoi kuitenkin uutta inspiraatiota esseisiin. Olen huomannut omaavani ajatusblokin. Ajattelen, että esseitä olisi hyödyllisintä kirjoittaa vain ”oikeista” aiheista. Mitkä sitten ovat ne oikeaksi kokemani aiheet? Työskentelen tällä hetkellä läheisesti markkinoinnin parissa ja se on se suuntaus mihin haluan panostaa. Olen siis yrittänyt aloittaa tämän syksyn lukemalla kirjallisuutta pelkästään tämän aiheen parista ja minua on kannustettu siihen myös ulkopuolelta.

 

Toteutimme kesällä isomman markkinointiprojektin Power Mining -kalliorakennusfirman kanssa ja päätimme toteuttaa tiimiläiseni Kristan kanssa tähän kokemukseen pohjaavan soluesseen markkinoinnista. Sekin tuntui laahaavaan molempien puolesta. Vaikka ala kovasti kiinnostaakin, koen aiheesta lukemisen välillä työlääksi. En osaa sitä sanoiksi oikein muotoilla. Tällä hetkellä markkinoinnista on vain mielekkäämpää oppia käytännössä ja tekemällä, ei kirjojen sivuilta. Kävimme alumniviikolla Kristan kanssa kuuntelemassa futuristin Ilkka Halavan pajaa tulevaisuuden työelämästä ja kuuntelimme haltioituneina hiljaa koko 1,5 tuntia. Niin mielenkiintoista. Molemmat halusivat vaihtaa soluesseen aiheen tämän, se oli kuin telepatiaa.

 

Oivalluksia alumniviikolta ja omasta opiskeluhistoriasta

 

No sanomattakin selvää, että esseepankkiin on ladattu tällä hetkellä vasta yksi essee, joka sekään ei liity markkinointiin. Aloin jo aiemmin harkinnut, ettei tämä lähestymistapa esseisiin ehkä toimikaan. Ehkä olisikin parempi tarttua aina siihen aiheeseen, mikä milläkin hetkellä on itselle kiinnostavinta ja mihin on se palavin mielenkiinnon liekki. Pääsin aloittamaan alumniviikon Toni Lehtimäen etäpajalla positiivisesta psykologiasta. Vaikka paja alkoikin iltaihmiselle vaaralliseen aikaan aamukahdeksalta, imaisi aihe mukaansa ja muistiinpanovihko alkoi täyttyä kovaa vauhtia. Tajusin aiheen olevan itselle tällä hetkellä todella mielenkiintoinen, ja tästä riittäisi varmasti ammennettavaa useampaankin esseeseen. Sillä hetkellä päätinkin tämän syksyn ajan kirjoittaa vain niistä asioita, mitkä milläkin hetkellä tuntuvat itselle tärkeiltä. Enkä siitä mistä koen, että minun tulisi milläkin hetkellä kirjoittaa.

 

Psykologia oli yksi suosikkiaineitani lukiossa ja kirjoitin siitä parhaimman numeron ylioppilaskokeissakin. Opiskelin samaan aikaan kaksoistutkintoa hiusalan koulutuksessa. Hiusala kiinnosti vaihtelevalla menestyksellä ja pohdin jo lukiossa hakevani opiskelemaan psykologiaa. Psykologian opettajani kannusti siihen ja näki minussa vahvasti potentiaalia alalle. Hiusalan luokanvalvojani taas ei nähnyt minussa lainkaan potentiaalia, noh, varmaan mihinkään. En tiedä vaikuttiko juuri se jatkuvasti saamani negatiivinen palaute niin, että päätin näyttää pärjääväni hiusalalla. Niin sitten pärjäsinkin ja tein alalla lähes kymmenen vuoden uran, työskennellen Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa. Hiusalalla otin myös ensimmäiset askeleeni yrittäjänä ja koin ensimmäistä kertaa kuuluvani vahvasti tiimiin.

 

Positiivisesta psykologiasta anteja tiimille?

 

Enää en hiusalalla ole, enkä osaa sanoa rakastinko itse alaa ikänä. Koin olevani työssäni hyvä, mutta en koskaan erinomainen. Erinomainen olin asiakaspalvelussa ja asiakkaan tarpeiden kartoittamisessa. Rakastin asiakkaitani, niitä päivittäisiä tarinoita ihmisten elämästä. Oli uskomatonta, miten paljon ihmiset luottivat minuun, käytännössä vieraaseen ihmiseen. Sain jakaa ihmisten onnellisimpia ja surullisimpia hetkiä, koin tietyllä tavalla toimivani melkein terapeuttina vuosikaudet. Sitä puolta työssäni rakastin. Eli ehkä tietyllä tapaa psykologiaan syttynyt kiinnostus seurasi mukanani myös hiusalan töihin.

 

Positiivisesta psykologiasta kuulin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten hyvän ystäväni kautta, joka opiskeli sosiaalipsykologiaa yliopistossa. Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian väliin sijoittuva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, yksilön vaikutusta ympäristöönsä sekä ryhmien sisäisiä ja niiden välisiä prosesseja. Kaikki tuo kuulosti itselle älyttömän mielenkiintoiselta, rakastinhan parturi-kampaajan työssäkin juuri keskusteluja eri ihmisten kanssa ja heistä oppimista. Kyseinen tiedekunta oli itsellä mietinnän kohteena pohdiskellessani itselleni sopivaa koulutusta, mutta koska se kyseinen tiedekunta oli siirtynyt sosiologian alle ja olin oikeastaan aika spesifisti kiinnostunut vain sosiaalipsykologiasta itsestään, hautasin idean. Tonin pitämä alumniviikon paja herätti kuitenkin itsessäni ajatuksen kipinän. Olin tähän asti ajatellut, etten voisi psykologiaa opiskella tai hyödyntää Proakatemialla, mutta sehän on päinvastoin.

 

Positiivinen psykologia taas tutkii ihmisen hyvinvointia, vahvuuksia, voimavaroja ja niiden kehittämistä. Sosiaalipsykologia ja positiivinen psykologia kiinnostaa itseä juuri niiden oppien takia, mitä voin hyödyntää omassa työskentelyssä, opiskelussa, omien ja tiimin vahvuuksien löytämisessä, vuorovaikutuksessa, tiimityöskentelyssä ja tiimin johtamisessa sekä yleisessä hyvinvoinnissa. Koen näiden aihealueiden voivan ehkä opettaa minua olemaan parempi tiimin jäsen ja auttamaan muita polullaan. Ehkä se voi opettaa antamaan parempaa ja rakentavampaa palautetta. Voisiko positiivisen psykologian opit tehdä tiimistämme empaattisen, ymmärtäväisen ja onnellisemman? Voiko omaan onnellisuuteensa ylipäänsä vaikuttaa? Mikä minut ylipäänsä tekee onnelliseksi? Tätä Toni kysyi meiltä pajassa ja se herätti itse kussakin paljon ajatuksia.

 

Positiivisen psykologian teoriat ja niiden hyödyntäminen tiimityöskentelyssä

 

Valtaosa positiivisen psykologia pajaan osallistuneista oli sitä mieltä, että omaan onnellisuuteensa voi vaikuttaa. Syvemmälle keskusteluun mennessämme, Toni kysyi meiltä: ”Voisitko olla onnellinen ilman tavoitteita?” Itse olin automaattisesti sitä mieltä, ettei se olisi mahdollista. Eniten olen kokenut olevani hukassa silloin, kun en tiennyt mitä kohti olin pyrkimässä. Minulla ei ollut aavistustakaan ja se aiheutti päivittäistä ahdistusta. Itseäni pienetkin tavoitteet motivoivat ja taustalla kytee yleensä aina joku pidempiaikainen tavoite. Toni esitteli meille tunnetuimmat positiivisen psykologian onnellisuusteoriat: hedonismin, Mihail Csikzentmihalyin teoriat flow-tilasta sekä Viktor Franklin teoriat tarkoituksen löytämisestä. Itse halusin tässä hetkessä pureutua juuri flow-teoriaan ja tarkoituksen etsimiseen, sillä ne puhuttelivat itseäni eniten.

 

Flow-tilassa kohti huipputiimiä

 

Unkarilainen psykologi Mihail Csikzentmihalyi puolestaan puhuu flow-tilasta, jossa ihminen pääsee tietynlaiseen täydelliseen onnellisuuden tilaan vain pyrkiessään kohti tiettyä päämäärää. Flow löytyy parhaiten silloin kun työ ei ole liian helppoa eikä liian vaikeaa. Liian helppo työ ei tarjoa haasteita ja käy helposti tylsäksi, liian haastava työ taas lannistaa tekijänsä. Kuuntelin kirjailija ja journalistin Steven Kotlerin TEDxABQ -puheen flow-tilasta. Kotler tunnetaan myös Flow Genome -projektista, joka tutkii ihmisen optimaalista suoristusta. Parhaiten puheesta jäi mieleen luvut. McKinseyn toteuttamassa kymmenen vuoden tutkimuksesta todettiin tuottavuuden kasvavan 500% flow-tilassa sekä luovuuden kasvavan 400%. Yhdysvaltojen sotilailleen toteuttamissa tutkimuksissa todettiin oppimistehokkuuden kasvavan 240-500% flow-tilassa. Sanotaan, että vie 10 000 tuntia olla asiantuntija jossain asiassa. Flow-tilassa opiskelu kuitenkin pystyy peräti puolittamaan tunnit. Entä jos tiimimme voisi olla 500% tuottavampi, 400% luovempi ja oppia puolet nopeammin. Kuulostaa aikamoiselta huipputiimiltä.

 

Missio antaa syyn elää

 

Ajoin syysloman viettoon lumiseen Lappiin ja kuuntelin matkan aikana Oskari Saaren kirjoittaman kirjan ”Aki Hintsa – Tänään olen elossa”, joka kertoo riipaisevan tarinan kuolevasta miehestä ja hänen viimeisestä missiostaan. Aki Hintsa on luonut teorian coresta, josta kerrotaan tarkemmin aiemmin ilmestyneessä kirjassa ”Voittamisen anatomia”. Aki Hintsa opetti elämäntyönään muita elämään paremmin, määrittelemään ne itselleen tärkeimmät asiat ja arvot sekä elämään niiden mukaista elämää. Hän kuitenkin unohti itse elää niiden mukaan. Saatuaan syöpädiagnoosin, hän sai 2,5kk elinaikaa, mutta eli vielä 16kk sen jälkeen. Hän koki omaavansa vahvan mission, kirjoittaa vielä tämä yksi kirja ja selkeyttää coren teoriaa. Hän uskoi mission pitäneen hänet hengissä pidempään.

 

Viktor Frankl oli itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka kehitti logoterapian sekä kirjoitti useita kirjoja. Hän selvisi natsien keskitysleireiltä ja ammentaa paljon kokemastaan. Frankl teorioiden keskipisteessä on oman elämäntarkoituksen löytäminen ja sen mukaan eläminen. Ihan kuten Aki Hintsalle kävi syöpädiagnoosin myötä. Miten säilyttää elämisen ilo, kun sinulta on viety melkein kaikki?

 

”Everything can be taken from a man but one thing: the last of the human freedoms – to choose one’s attitude in any given set of circumstances, to choose one’s own way.” – Viktor Frankl

 

Viktor Frankl uskoi, että me emme pysty välttämään kärsimystä, voimme vain päättää miten sen kohtaamme ja etsiä tarkoituksen jatkaa eteenpäin. Hän huomasi keskitysleirillä niiden vankien pärjäävän paremmin, joilla oli joku eteenpäin ajava, tarkoituksen antava voima. Joillekin se oli perhe, mutta Viktor Frankl itse menetti koko perheensä kaasukammioissa. Hän kuitenkin sai uuden syyn jatkaa elämäänsä elämäntyöstään ja koki hänen tarkoituksensa olevan muiden auttaminen. Frankl kertoi tuon tarkoituksen antaneen hänelle voimaa säilyä elossa keskitysleireillä.

 

Tiimin yhteiset arvot ja yhteinen päämäärä tekevät onnellisen tiimin

 

Vietimme hetki sitten mökkipajoja Ylöjärvellä, missä jaoimme oppisopimukset. Opimme uutta toisistamme, välillä naurettiin ja välillä itkettiin. Tiimimme koostuu eri ikäisistä ja eri taustoista tulevista tiimin jäsenistä. Itse näen sen puhtaasti vahvuutena ja olen huomannut monen muun ajattelevan samalla tavalla. Meiltä löytyy osaamista joka lähtöön, tukea ja apua moneen erilaiseen tilanteeseen. Keskustelimme mökkipajoissa myös yhteisistä arvoista ja pohdimme mikä voisi olla yhteinen päämäärämme. Olisimmeko me vielä Kipinä valmistumisen jälkeenkin ja jos olisimme, missä muodossa? Päädyimme lopulta yhdessä toteamaan, että yksi meidän tavoitteistamme opintojen aikana olisi yhdessä auttaa ja tukea jokaista löytämään myös omat henkilökohtaiset vahvuudet, tavoitteet ja päämäärät. Haluamme tiimimme olevan tietynlainen voimanlähde jokaiselle tiimiläiselle, johon valmistumisenkin jälkeen voi tarvittaessa tukeutua.

 

Lähteet:

 

Oskari Saari. 2021. Aki Hintsa – Tänään olen elossa, kuolevan miehen päiväkirja. WSOY. Äänikirja.

 

Toni Lehtimäki, alumniviikon paja ”The Positive Psychology” ,11.10.2021.

 

Mentors Library 2019, Extended Summary of Man’s Search For Meaning by Viktor Emil Frankl

 

Steven Kotler, 2016, TEDxABQ: How to open up next level of human performance.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close