Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Positiivinen suhtautuminen konfliktitilanteissa



Kirjoittanut: Joonas Kiuru - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunteet ei kuulu työpaikalle
Camilla Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Positiivinen suhtautuminen konfliktitilanteissa

 

Johdanto

Neuvottelutilassa on kylmä tunnelma. Palaveri on ollut lähinnä pommien heittelyä puolilta toisin, ja on helppo nähdä, että huoneessa ei ole yhtä henkilöä kellä olisi jäänyt palaverista hyvä maku suuhun. Tällaisille tilanteille tyypillisesti palaverin loppumista seuraa vesiautomaateilla käytävät jälkipuinnit. Olisiko tilanteen kuitenkin voinut hoitaa paremminkin edellä kuvatun tiimin asenteita tuunaamalla?

Positiivinen asenne negatiivisessa tilanteessa voi kuulostaa vähintäänkin paradoksaaliselta, mutta on täysin saavutettavissa myönteisiä ajatusmalleja vahvistamalla. Nämä ajatusmallit syntyvät vain toistojen kautta, mutta palkinto siitä, että pystyt aidosti ymmärtämään tiimikaveriasi hiiltyneessä tilanteessa on todellakin vaivan arvoinen.

 

Esimerkkitilanne

“Erimielisyydet ja konfliktit ovat luonnollisia ryhmässä, koska ryhmän jäsenet ovat yksilöitä ja edustavat erilaisia tapoja toimia ja ilmaista itseään.” (Pinskupakki n.d).

 

Kuvitellaan seuraava skenaario;

Olet päätynyt konflikitilanteeseen tiimisi jäsenen kanssa. Olette aluksi keskustelleet asiasta rauhallisesti, mutta eriävät näkemyksenne aiheesta ovat saaneet tunteet kuumenemaan ja ratkaisun löytäminen tuntuu entistä kaukaisemmalta. Vaikka tilanne näyttää tukalalta, olet vain yhden kysymyksen päässä yhteisen sävelen löytämisestä ja toistenne näkökulman ymmärtämisestä.

 

Kysy itseltäsi;

Haluaako konfliktin toinen osapuoli todella satuttaa/sabotoida minua ja/tai tiimiäni?

 

Todennäköisesti vastaus on ei. Tämä asettaa lähtökohdan lähteä ratkaisemaan konfliktia uudelta pohjalta, kun tiedostat myös vastapuolen motiivin; yritätte molemmat parhaimpanne mukaan keksiä tilanteeseen optimaalinen ratkaisun. Ette vain näe asioita samalla tavalla, mutta eikös juuri se ole tiimityöskentelyn suola? Miten muuten saisimme uusia ajatusratoja aikaan jos emme haastaisi omaa ajatteluamme ja yrittäisi nähdä asioita toisten silmin? 

Tämän kysymyksen esittäminen ei ole mitään maata mullistavaa “mindhackingia”, vaan se toimii muistuttajana siitä että toimimme samassa tiimissä ja haluamme mennä kohti yhteisiä tavoitteita. 

Mikäli taas jos vastasit kysymykseen kyllä, olet itsellesi ja tiimillesi uhkaavassa/epäedullisessa tilanteessa, josta on suositeltavaa etsiä lähintä uloskäyntiä välittömästi. Tällaiset tilanteet työelämässä ovat onneksi todella harvinaisia, ja huomaatkin kysymystä apuna käyttäessäsi että lähestulkoon aina päädyt tulokseen, että tiimikaverisi onkin edelleen puolellasi.

“Kun varmistamme puhtaan motiivin, meillä ei ole syytä pelätä totuuden kertomista niin kuin sen näemme.” (Tuominen 2020.)

 

Rentoudu ennen konfliktitilannetta

Voit myös käyttää apunasi tätä rentoutumisharjoitusta konfliktitilanteen huumassa, mutta vielä paremmin sen toimii ennen jännittyneen tilanteen kohtaamista mikäli sellaista on syytä odottaa:

 

Laita käsi vatsasi päälle.

Hengitä hitaasti sisään nenän kautta, ja suuntaa hengitys syvälle vatsaan.

Tunne kuinka vatsasi liikkuu sisäänhengityksen mukana.

Pidätä hengitystä pieni hetki.

Sen jälkeen laske ilma ulos hitaasti suun kautta puhaltaen, niin että uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys.

Tunne kuinka vatsasi liikkuu harjoituksen aikana, mutta rintakehäsi pysyy paikallaan.

Toista tämä harjoitus niin monta kertaa, että tunnet itsesi rauhoittuneeksi. 

 

Kehon fysiologinen rauhoittaminen tekee ihmeitä mielentilaan, ja jos kehosi on jännittynyt on entistä vaikeampi löytää hopeareunusta kipinöivässä tilanteessa. 

Toki usein kuitenkin reaalimaailman konfliktitilanteessa on vaikeaa toimia kontrolloidusti ja löytää edes tälle lyhyelle harjoitukselle aikaa. Tällöin riittää että, palautat aiemmin mainitun kysymyksen mieleesi ja näin olet taas löytänyt empatiaa ja ymmärrystä tiimikaveriasi kohtaan.

Kun muistat kysyä tätä kysymystä itseltäsi kohdatessasi konfliktitilanteita, huomaat tekeväsi tästä hyödyllisen, tilannetta neutralisoivan tavan ja voit todennäköisesti myös säilyttää malttisi paremmin tulevaisuuden haastavissa tilanteissa. 

 

Loppusanat

Kaikille eivät tietenkään samat keinot toimi, ja esseessä esitelty kysymys on esimerkki yhdestä tavasta lähestyä konfliktia. Itse käytän mainittua esimerkkikysymystä useinkin jos koen, että tunteet ovat saamassa vallan ja “mopo karkaamassa käsistä”. Suosittelen kuitenkin jokaista pohtimaan, millaiset keinot voisivat neutralisoida konfliktitilanteen omalla kohdallaan.

On tietenkin hyvä muistaa, että konflikteilta ei pysty välttymään niin parinkymmenen ihmisen osuuskunnassa kuin pienemmissä projektitiimeissäkään. Niitä on siis pelkäämisen sijaan syytä opetella käsittelemään. Konfliktin pelko usein johtaa niiden välttelemiseen, ja niiden välttely luottamuksen ja avoimuuden puutteeseen. Ja kuten tiedämme, luottamus ja avoimuus ovat optimaalisesti toimivan tiimin vankka perusta.

 

Lähteet:

Pinskupakki. n.d. Erimielisyydet ja konfliktit. Viitattu 27.11.2022. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ryhmaprosessi-ja-ryhman-ohjaaminen/erimielisyydet-ja-konfliktit 

Tuominen, C. 2020. Tunteet ei kuulu työpaikalle. Otava. Helsinki.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close