Tampere
03 Dec, Thursday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Positiivinen psykologia



Kirjoittanut: Jimi Hautamäki - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Käsittelen esseessäni positiivisen psykologian merkitystä yksilön kehityksessä. Proakatemian valmentaja Toni Lehtimäki piti meille pajan kyseisestä aiheesta, joka aiheena avautuessaan herätti paljon ajatuksia. En lähde avaamaan positiivista psykologiaa kokonaan kaikkien teorioiden kautta, sillä se olisi liian suuri aihealue yksittäiseen esseeseen.

 

Positiivinen psykologia on psykologian aihealue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin, voimavaroihin ja niiden kehittämiseen. Se, missä perinteinen psykologia keskittyy korjaamaan traumoja ja henkisiä haavoja, positiivinen psykologia pyrkii kehittämään yksilöä terveestä lähtökohdasta paremmaksi.

 

Toni avasi meille aihetta tavalla, joka puhutteli yksilöä tämän omien kokemusten kautta. Alussa tehtävänä oli tehdä lista siitä, mitä sellaista olet saavuttanut viimeisen kahden vuoden aikana, mistä voit oikeasti olla ylpeä. Tehtävän toinen vaihe oli kirjoittaa ylös se, missä tilanteessa haluaisit olla viiden vuoden päästä, jos ei olisi mitään rajoituksia. Tehtävän merkitys ei ollut suinkaan piirustella vain paperille kivoja toiveita, vaan keskittää ajatuksemme tulevaan ja arvostaa niitä menneitä onnistumisia, jotka ovat saattaneet jo unohtua. Omalla kohdalla mietin aluksi, että eihän minulle ole kauheasti mitään suurta tapahtunut. Paitsi että ostin paritalon, sain kultalevyn tekemästäni biisistä, valmistuin Pop & Jazz konservatoriosta ja pääsin soittamaan Jonne Aaronin bändiin. Toni painotti kiitollisuuden merkitystä arjessa, sillä se antaa onnistumisille uutta voimaa, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa. Onnistumisien muistelu kohottaa mielialaa ja kehittää itsevarmuutta.

 

Puhuimme paljon myös flow-tilan saavuttamisesta. Yksinkertaisuudessaan flown voi saavuttaa esimerkiksi työtehtävässä, jossa yksilön tietotaito kohtaa saamansa työtehtävän haastavuuden kanssa. Jos työntekijä on huipputaitava, mutta ei saa tarpeeksi haastetta, hän saattaa tylsistyä ja tämä vaikuttaa huomattavasti työmotivaatioon. Jos taas työntekijä ei omaa tarpeeksi tietotaitoa ja saa liian suuren työhaasteen, johtaa se mahdolliseen ahdistumiseen ja ylikuormittumiseen. Flown voi saavuttaa vain, jos nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa. Eli työn haastavuuden ja yksilön tietotaidon täytyy kohdata. Silloin työntekijä tuntee olonsa tehokkaaksi ja merkitykselliseksi. Flow ei ole tila, johon pääsee helposti, mutta se on tila, johon kannattaa pyrkiä. Se edistää huomattavasti työn tehokkuutta, mielekkyyttä ja jaksamista.

 

Tästä esimerkkinä akatemialla projekteja miettiessä kannattaa ottaa huomioon työn haastavuuden ja hankitun tietotaidon tasapaino. Toki välillä on hyvä hypätä syvään päätyyn ja ottaa vastaan projekti, josta ei ole mitään aikaisempaa kokemusta, mutta jos haluaa työn pysyvät mielekkäänä ja tehokkaana, niin kannattaa arvioida työmäärä ja resurssit. Proakatemialla on uniikki mahdollisuus ja kaikki työkalut päästä flow-tunteeseen. Vapaus valita, mitä projektia tai työtehtävää tekee ja millä panoksella, luovat vapaan ympäristön ja ruokkivat motivaatiota tekemiseen.

 

Kävimme läpi myös työuupumusta ja burnout tilanteita. Toni nosti esille tärkeän pointin paranemisprosessissa, että paras lääke työuupumukseen on tehdä lisää töitä. Kuulostaa järjettömältä, eikö? Ajatuksessa piilee pointti, joka perustuu autonomiaan, eli itsemäärämisoikeuteen. Paranemisprosessissa on tärkeää, että pääsee tekemään itselle mieluisia, tai edes itse valitsemia työsuoritteita. Lepo on myös tärkeää, mutta missään nimessä ei pidä palata suoraan samoihin työtehtäviin, vaan muutos on pakollinen tällaisessa tilanteessa. Työpaikalla onkin tärkeää ennaltaehkäistessä pyrkiä kartoittamaan työntekijöiden jaksamista ja työmotivaatiota. Esimiehet voivat kartoittaa tätä kysymällä työntekijöiltä, että onko työnkuva tarpeeksi haastava, pääsetkö hyödyntämään ammattitaitoasi ja olisiko joku muu työnkuva mahdollisesti kiinnostavampi ja innostavampi. Työnkuvan pieni muuttuminen voi vaikuttaa merkityksellisesti työn laatuun ja työilmapiiriin.

 

Tällä hetkellä maailmassa on suurena trendinä henkinen hyvinvointi, mielen tasapaino ja sisäisen rauhan löytäminen hektisessä ympäristössä. Mindfullness kursseja ja harjoitteita on tarjolla lähes joka kanavassa. Hektisen arjen keskellä rauhoittuminen ja keskittyminen keventävät viikon työstressiä huomattavasti. Toni opetti meille yksinkertaisen syvähengitysharjoituksen, jonka avulla voi parantaa yöunta tai rauhoittua helposti kesken työpäivän. Olin itse aluksi hieman skeptinen, että pari minuuttia syvään hengittämällä, oloni paranisi ja mieleni virkistyisi. Väärässä olin. Jo kahden minuutin harjoitus toi kehooni lisää happea ja oloni tuntui siltä, kun olisin herännyt päivään uudestaan. Ajatukset siirtyivät pois kouluasioista, kun kaikki fokus meni kokonaan hengittämiseen. Meditointi ja jooga ovat oivia tapoja löytää rauha työpäivän jälkeen, jolloin tuntuu siltä, että energiaa riittää vielä illaksi.

 

Vaikka olo olisi kuinka rento ja rauhallinen, niin tarvitsemme kaiken lisäksi palautetta. Se on kehittymisen ydin. Positiivinen palaute tuo itsevarmuutta ja luo parempaa minäkuvaa. Rakentava palaute voi olla aluksia vaikeaa ottaa vastaan, mutta kun ymmärtää palautteen antajan objektiivisuuden, niin oppii paremmin sisäistämään palautteen. Toni nosti myös hyvän pointin siinä, että jos joku henkilö on ollut apuna tai osallisena menestykseesi tai onnistumiseesi, niin muista kiittää heitä. Pienellä teolla on suuri vaikutus, kun kiitoksen vastaanottava henkilö saa tunnustusta siitä, että he ovat tehneet hyvää työtä ja olleet tukena. Tonin esimerkkitehtävässä tuli kirjoittaa kirje tällaiselle henkilölle, joka on ollut tukena tai auttamassa sinua jossain tehtävässä ja kiittää häntä. Hyvän jakaminen leviää ja teon mielihyvä leviää tällöin myös kiitoksen antajalle.

 

Summa summarum: Iloiset ajatukset ruokkivat hyvää mieltä. Päivän päätteeksi kannattaa käydä läpi päivän onnistumiset sen sijaan, että jäisi murehtimaan ikäviä asioita. Mieti mitä olet saanut aikaan ja missä tilanteessa haluaisit olla tulevaisuudessa. Toiveikkuus, hyvä itsetunto ja tapa miten suhtaudut asioihin ovat asioita, joiden paranemiseen vain sinä voit vaikuttaa. Haasta itseäsi, innostu uusista asioista, ole utelias ja uskalla kehua myös itseäsi. Näin voit auttaa itseäsi kasvamaan paremmaksi yksilönä ja tuomaan iloa myös muille!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close