Kirjoittanut: Jesse Järvensivu & Rosaliina Salmela

Miksi suomalaiset ovat huonoja sijoittamaan?

Vuonna 2019 Suomessa oli vain 803 000 sijoittajaa, jotka omistivat pörssiosakkeita suoraan. Luku ei ole muuttunut paljoakaan 2000-luvun aikana, sillä osakkeenomistajia oli 2001-luvulla oikeastaan sama määrä. Näistäkin osakesijoittajista suurin määrä asuu Ahvenanmaalla. (Saario 2020, 26). Toki määrä on onneksi noussut viimeisen parin vuoden aikana nuorien innostuessa sijoittamisesta enemmän, mutta silti yhä useampi lepuuttaa rahojaan mieluummin tilillä kuin laittaisi ne osakesäästötilille hyötymään korkoa korolle –ilmiöstä. Miksi silti niin moni suomalainen ei sijoita? Miten voi olla, että kansainvälisessä vertailussa jäämme yhä sijoitusvarallisuuden osalta kauaksi muista vertailukelpoisista maista?

Meillä Suomessa vallitsee suuri tiedon puute koskien sijoittamista ja sen hyötyjä. Meille tulee erittäin jäljessä sijoitusalan tiedot ja käytännöt. Osaajia, jotka voisivat jakaa tietoansa, on erittäin harvassa. Meillä on myös alhainen säästämisaste ja sijoittamista ei todellakaan kannusta yhtään pääomatulojen verotuksen jatkuva kiristäminen. Aktiivisia rahastoja markkinoidaan voimakkaasti ja se kaventaa kiinnostusta suoraan osakesijoittamiseen. (Saario 2020, 26, 43.)

Ihmisillä on ennakko-oletus siitä, että sijoittaminen olisi erittäin monimutkaista ja vaatisi usean vuoden opiskelun, jotta siihen voi ryhtyä. Sijoittamaan voi alkaa kuka vain ja se ei ole monimutkaista. Toki etukäteen tulee selvittää, miten pörssi toimii ja mihin oikein olet sijoittamassa. On hyvä tietää, minne rahansa on laittamassa kiinni. Toinen ennakkoluulo, johon törmää usein on se, että sijoittaminen vaatisi älyttömästi rahaa tai olisi vain rikkaiden vanhojen miesten hommaa. Ensinnäkin sijoittamisen voi aloittaa erittäin pienillä summilla rahastoihin, vain 15 eurolla kuussa, joten se ei vaadi suuria summia. Toiseksi osakesäästötileistä suuri osa on nykyään nuorilla, joten sijoittaminen ei katso ikää todellakaan (Leiwo 2021).

Suomalaisilla kotitalouksilla oli rahoitusvaroja yli 160 miljardia euroa syksyllä 2019. Tästä varallisuudesta oli pankkitileillä 94,5 miljardia euroa. Pankkitileillä lepäävä raha on niin sanottua laiskaa rahaa, joka ei tuota edes inflaation verran. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu tehdä kovasti töitä, mutta emme ymmärrä laittaa rahojamme tekemään töitä pörssiosakkeiden kautta. Edes ylivoimaisessa pörssinoteeratussa Suomi Indeksirahastossa on sijoitettuna vain alle 0,3 miljardia euroa eli vaatimattomat 0,2% kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta. Sijoitusvarallisuudesta tietäminen Suomessa on aivan liian suurta ja vaikuttaa siltä, että vaurastuminen pitkäaikaisesti sijoittamalla ei kiinnosta suomalaisia yhtään. (Saario 2020, 43-44.)

Miksi sijoittaa?

Miksi siis kannattaisi sijoittaa, eikä pitää rahoja pankkitilillä? Pankin säästötilillä rahoja lepuuttaessa tuotto on ollut yleisesti vuosien saatossa noin prosentin luokkaa riippuen tietenkin pankista, markkinatilanteesta ja omasta sopimuksesta riippuen. Pörssiosakkeet taas ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 8 prosenttia. Lyhyellä aikavälillä katsoessa pankkitilillä rahojen pitäminen näyttää turvallisemmalta verrattuna osakekursseihin, jotka lyhyellä aikavälillä heilahtelevat voimakkaasti. Pörssin salaisuus onkin pitkäjänteisyys ja se, että on valmis sitoutumaan pitämään rahat siellä. Pitkällä aikavälillä katseltuna osakekurssit kumminkin nousevat. (Pörssisäätiö n.d.)

Monella suomalaisella on se kuvitelma, että sijoittaminen osakkeisiin on lyhyen aikavälin toimintaa, jossa rahat sijoitetaan osakkeisiin ja myydään melkein heti hyvällä voitolla. Tämä kuvitelma on täysin päinvastainen siitä, miten oikeasti merkittävät varallisuudet osakesijoittamisella saadaan luotua. Pitkän aikavälin sijoittaminen ja siihen sitoutuminen ovat avaimet kannattavaan sijoittamiseen. Korkoa korolle -ilmiön hyödyn saa vain pitkäaikaissijoittaja.

Korkoa korolle -ilmiö on selkeä syy miksi tulisi sijoittaa, tämän jopa maailman kahdeksanneksi ihmeeksi kutsutun ilmiön, ymmärtäminen selittää selkeästi miksi sijoittaminen kannattaa. Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, kun alun perin sijoitetun pääoman lisäksi myös sijoitusten tuotot kasvavat korkoa. Eli korkoa maksetaan korolle, jos sijoitat tuotot uudestaan. (Pörssisäätiö n.d.) Asian selkeyttämiseksi tässä esimerkki:

Sijoitan 1000 euroa ja oletan saavani 8 prosentin vuosituoton. Ensimmäisen vuoden jälkeen minulle maksetaan korkoa 80 euroa. En ota tätä summaa ulos, vaan jätän sen kiinni pörssiin alkupääomani kanssa. Seuraavana vuotena minulle maksetaan korkoa 1080 eurosta, jolloin minulle maksetaan korkoa siis 86,4 euroa.

Miten valita sijoituskohteet?

Moni aloitteleva sijoittaja miettii, mihin ja millä kriteereillä sijoituskohteet tulisi valita. Sijoittaako suoraan osakkeisiin, korkomarkkinoille vaiko esimerkiksi rahastoihin. Minkälaisia kriteereitä apunaan käyttämällä voi luoda itselleen perustan, jolla valitsee itselleen parhaimmat sijoituskohteet. Tilastoja tarkasteltaessa voidaan huomata, että viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat yllä mainituista tuottaneet parhaiten. Osakkeiden keskimääräinen vuosituotto on pitkällä aikavälillä ollut noin seitsemän prosentin luokkaa. Yleisesti voidaan myös todeta, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Riskillä tässä asiayhteydessä tarkoittaa todennäköisyyttä menettää sijoitettua rahaa. Sellaista sijoituskohdetta, jossa olisi ainoastaan korkea tuotto, mutta ei laisinkaan riskiä ei käytännössä ole olemassa. Hajauttaminen on hyvä valinta, jos haluaa pienentää riskiä liikaa kuitenkaan tinkimättä tuotoista. Yksi tärkeimmistä seikoista sijoittamiseen liittyen on kulut. Pieneltäkin kuulostavat kulut syövät pitkällä ajanjaksolla suuren osuuden tuotoista. Tästä syystä onkin tärkeää vertailla eri sijoituskohteiden kuluja keskenään. Hyvänä merkkinä voidaan pitää sitä, että kulut ovat alle prosentin. Loppukädessä päätös siitä, että mihin sijoitetaan, on aina sijoittajalla itsellään. Taustalla tähän vaikuttavat hänen tavoitteensa, mahdollisesti jo omistuksessa olevat osakkeet ja yleinen maailman tilanne. (Pörssisäätiö n.d.)

Osakkeet

Osakkeet ovat varmasti ensimmäinen asia, joka tulee mieleen sijoittamisesta pörssiin. Osakkeet ovat osuuksia yhtiöstä. Yleisesti osakkeenomistajalla on oikeus osinkoihin ja päätöksentekoon kyseisen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeiden vähimmäismäärä on yksi kappale. Osakkeet eivät tuota tuottoa pelkällä arvonnousulla vaan osa yhtiöistä maksaa myös osinkoa omistajille eli osuuksia yrityksen voitosta. Osinkoa maksavia yhtiöitä kutsutaan arvoyhtiöiksi. Kasvuyhtiöt eivät maksa yleensä osinkoja, vaan ne käyttävät varat yhtiön liiketoiminnan edistämiseksi. (Osakesijoittaminen n.d.)

Osakesäästämisessä kannattaa muistaa säännöllisin tasasummin tehtävä sijoittaminen. Säännöllisillä tasasummilla sijoittaessa saat osakkeita silloin määrällisesti paljon, kun ne ovat edullisia ja vähemmän, kun ne ovat kalliita. Salkku muodostuu ajan kuluessa sellaiseksi, että siinä on enemmän halvalla ostettuja osakkeita ja täten vähän kalliilla ostettuja osakkeita. Säännöllisellä osakesäästämisellä ei menetä pörssin parhaita ostopäiviä. Säännöllinen osakesäästäminen helpottaa paljon sijoittamista, sillä sen pystyy automatisoimaan menemään suoraan tililtä, jos sitä tekee pankin kautta. (Saario 2020, 150-152.)

Osakerahastot

Sijoitusrahastot koostuvat arvopapereista, kuten esimerkiksi osakkeista. Sijoittaja sijoittaa rahastoon, jolloin hän saa rahasto-osuuksia. Sijoittamalla rahastoon pääset helposti kiinni sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Sijoitusrahaston rahastoyhtiö ja salkunhoitaja sijoittaa rahastoon sijoitetut varat yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti. Näin ollen vastuu sijoituksen hoitamisesta on ulkoistettu. Sijoitusrahaston osuudenomistajaksi ryhdytään merkitsemällä rahasto-osuuksia. Osuuksien myynti tapahtuu niin, että rahastoyhtiö lunastaa osuudenomistajalta rahasto-osuudet. Lähestulkoon kaikilla pankeilla on omat rahastonsa, joiden hoitamisesta vastaa pankin oma rahastoyhtiö. Osakerahastot sijoittavat pörssiosakkeisiin. Suosituin rahastotyyppi on ollut yhdistelmärahasto, joka sijoittaa hajautetusti sekä pörssiosakkeisiin, että korkoinstrumentteihin. (Sijoittaja.fi n.d.)

ETF-RAHASTOT

ETF (Exchange Trades Fund) on pörssinoteerattu rahasto. ETF-rahastoja voi ostaa ja myydä pörssissä täysin samalla tavalla kuin osakkeita. ETF-rahastoissa on erittäin suuri valikoima ja mahdollisuuksia sijoittaa on lähes mihin tahansa. Kumminkaan ETF-rahastoihin sijoittaessa riski ei ole yhtään sen korkeampi, kuin perinteiseen rahastoon sijoittaessa. ETF-sijoittamisen ydin on se, että rahastot ovat valmiiksi hajautettuja, mutta paljon alhaisemmilla kuluilla. Sijoittaja saa tietää jokaisena pörssipäivänä mihin arvopapereihin rahat on sijoitettu ja mikä on sijoituksien arvo. Kulut ETF-rahastoissa ovat edullisemmat kuin normaaleissa rahastoissa. (Sijoittaja.fi n.d.)

Tärkeää muistaa ostaessa ulkomaalaisia pörssinoteerattuja indeksiosuuksia eli ETF:iä on kasvu- ja tuotto-osuuden erot. ETF:iä ostaessa tulee mahdollisuus valita joko kasvu- tai tuotto-osuus. Verotussyistä suositeltavaa on valita kasvuosuudellinen ETF. Tuotto-osuudellisissa rahastoissa osingot kerätään yhteen ja maksetaan yleensä kerran vuodessa. Kasvuosuudellisissa taas osingoilla ostetaan lisää osakkeita, jolloin korkoa korolle- ilmiön saa hyödynnettyä parhaiten. (Saario 2020, 32.)

Mitä asioita muistaa?

Sijoittaessa tulee muistaa se, että osakkeiden rahaksi muutettavuus on riski. Pörssiin ei tulisi siis laittaa sellaisia varoja kiinni, joita voi tarvita pian johonkin. Pörssiin kannattaa laittaa varoja sellaisella ajatuksella, että ne tulevat olemaan siellä vielä monia vuosia. Sijoittajan tulee kestää pörssissä osakkeiden hintojen heiluminen. On tärkeää ymmärtää riski laittaessaan rahat pörssiin, sillä se on avain menestykseen.

On yleisesti tiedossa, että kurssipudotukset tapahtuvat nopeammin kuin kurssinousut. Tietokoneiden tunnistaessa myyntipaineen, alkavat ne automaattisesti myydä niin kutsutusti lyhyeksi suurimpia pörssiyhtiöitä eli helpoiten rahaksi muutettavia osakkeita. Osakkeet siis myydään aluksi ja myöhemmin ne ostetaan takaisin. Myyminen on mahdollista, koska pörssivälittäjä on hankkinut joltakin nykyiseltä osakkeenomistajalta osakkeet lainaksi korvausta vastaan. Osakkeet palautetaan toki aikanaan niiden alkuperäiselle omistajalle. Tietokonepohjaisen kaupankäynnin perustana on se, että tietokoneet ostavat ja myyvät pelkkää pörssikurssi. Tietokoneiden pääasiallinen kohde on eniten vaihdettujen osakkeiden pörssikurssit. Sillä, että minkä yhtiön osakkeilla kauppaa tehdään, on täysin merkityksetöntä, koska kyseessä on lyhytaikainen keinottelu. (Saario 2020.)

Osakkeisiin sijoittaessa tulee miettiä, että laittaako kaikki varat yhteen kohteeseen vai hajauttaako ne useisiin eri kohteisiin. Hajauttaessa maantieteellisesti, toimialallisesti sekä ajallisesti pienennät riskiäsi. Toisaalta sijoittaessasi pääomaa useisiin eri kohteisiin suurien tuottojen todennäköisyys laskee. Sijoittajana tuleekin siis miettiä, kuinka suuren riskin olet valmis ottamaan.  Kun olet tehnyt päätöksen siitä, että sijoitatko varasi pankkitalletukseen, osakkeisiin, obligaatioihin, valuuttaan tai kiinteistöihin, olet samalla ratkaissut amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia omasta tuottotasostasi täysin riippumatta siitä, että mihin olet päättänyt sijoittaa näiden kohteiden välillä. Päätös on kuitenkin se tärkein asia. (Saario 2020.)

Ajoitus on avainasia – aina ei ole oikea aika omistaa osakkeita

Yksi vaikeimmista asioita sijoittajalle on odottaa oikeaa ostohetkeä etenkin, jos käytettävissä on runsaasti käteisvaroja. Mitä pidempään rahoja on lepuutettu pankkitilillä, sitä suuremmaksi kasvaa houkutus sijoittaa ne uudelleen, vaikka markkinaviestit kehottavat olemaan sijoittamatta osakkeisiin.

Onkin tärkeää laatia itselleen muutama selkeä periaate, joita noudatat johdonmukaisesti ja kärsivällisesti. Tarvitset vahvoja periaatteita selvitäksesi vaikeiden aikojen läpi. Merkitse muistiin sijoitusperiaatteesi sekä arvopapereita ostaessasi perusteet, miksi sijoitit juuri niihin papereihin ja missä markkinaoloissa päätät luopua niistä joko voitolla tai rajataksesi mahdolliset tappiot pieniksi.

Jatkuvan menestyksen kannalta ratkaisevaa on laatia itselleen selkeät ja yksinkertaiset sijoitusperiaatteet ja seurata niitä kurinalaisesti antamatta tilapäisten tekijöiden tai tunteiden sekoittaa asioita. Ihmiset pysyvät samanlaisina. Sukupolvesta toiseen menestymisen ja epäonnistumisen syyt perustuvat samoihin asioihin.

LÄHTEET

Leiwo, H. 2021. Nuorten sijoittamisbuumi on kovempi kuin ehkä koskaan ennen – professori kiittää somea: “Säästäminen ja sijoittaminen on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”. Luettu 3.5.2022. https://yle.fi/uutiset/3-11777923

Pörssisäätiö. N.d. Osa 1: miksi kannattaa sijoittaa? Luettu 3.5.2022. https://www.porssisaatio.fi/sijoituskoulu/miksi-kannattaa-sijoittaa/

Pörssisäätiö. N.d. Osa 5: sijoituskohteet ja niiden valinta. Luettu 3.5.2022. https://www.porssisaatio.fi/sijoituskoulu/sijoituskohteet-valintakriteerit/

Saario, S. 2021. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin? Alma Talent Oy: Helsinki.

Sijoittaja.fi. N.d. Etf-sijoittaminen. Luettu 3.5.2022. https://www.sijoittaja.fi/etf-sijoittaminen/mika-on-etf/

Sijoittaja.fi. N.d. Rahastot. Luettu 6.5.2022. https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/mihin-voi-sijoittaa/rahastot/

Sijoittaminen.com. N.d. Osakesijoittaminen. Luettu 6.5.2022. https://www.sijoittaminen.com/osakesijoittaminen