Syksy tuli ja on ensimmäisen kirjan lukemisen aika. Mielenkiintoista oli se, että olin kerännyt kesän aikana melkoisen listan mielenkiintoisista kirjoista, mitä haluaisin lähteä lukemaan. En ollut millään löytänyt sitä juuri oikeaa kirjaa ensimmäiseksi uhriksi, mutta kävi niin hyvä tuuri, että kun kävin Tamkin kirjastossa tarkkailemassa uusia tulokkaita niin löysin sieltä itseäni kiinnostavan kirjan. Olin aikaisemmin pitänyt koulussa vastaavasta aiheesta esityksen kansantalouden tunnilla yhdessä hyvän ystävän ja opiskelutoverin Emilian kanssa. Aiheena tässä oli pörssi, mistä pörssi oikein koostuu ja millä tavalla se toimii. Ottaessani asiasta enemmän selvää, aiheesta tuli entistä mielenkiintoisempi. Tämän takia valitsin kirjan nimeltään Flash Boys, kirjoittaja on Michael Lewis. Kirja kertoo kapinasta Wall Streetillä, kuinka salamakaupankäynnistä on tullut hitti tuote ja mitä mahdollisuuksia se toi välittäjille pörssissä.  

1. AIKA

Kirjassa käsiteltiin ajatuksia ajasta aivan eri tasolla, millä normaalisti olen tottunut ajattelemaan. On olemassa sekunti, on olemassa minuutti ja tunti. Aikaisemmin ei ole tarvinnut ajatella sen enempää. Urheilusuoritukset mitattiin sekunneissa, ei koskaan sekunnin sadasosissa tai pienemmissä yksiköissä. Se kuka oli paras 100m juoksutestissä, oli sekunnin tai pari nopeampi kuin muut. Koulussa pidettiin 45 minuutin oppitunteja ja sen jälkeen oli 15 minuutin välitunti. Työpäivät ovat olleet tähän asti normaalit kahdeksan tuntia. Kirjassa aika oli määrä, mikä laskettiin millisekunneissa tai jopa mikrosekunneissa. Kyseessä oli valokuitukaapelin kapasiteetti lähettää dataa paikasta A paikkaan B. Matka aina vaikutti siihen, kuinka kauan datalla meni aikaa kulkea alkupisteestä määränpäähän. 

Aika on mielenkiintoinen käsite. Sitä pohditaan usein esimerkiksi yrittäjänä, kuinka käyttää tunnit ja minuutit vuorokaudessa hyväkseen edullisella tavalla. Mitä asioita kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa. Aika voidaan usein mitata rahassa. Tehokkuus on yksi näistä asioista mitä aika käsitteenä pitää sisällään. Se aika mitä käyttää esimerkiksi tuotteen ideoimiseen, kehittämiseen ja valmistamiseen on tärkeä suunnitella alusta lähtien. Usein ideoimisen vaihe on kaikista raskain ja se vie eniten aikaa. Näkemykseni mukaan se on osa suunnittelua samoin kuin kehittäminen. Hyvä klisee on tähän mielestäni sopiva – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.  

2. Ahneus

Kaikki isot pankit ja välittäjät halusivat itselleen kaikista nopeimmat kuitukaapelit, jotta he voivat tehdä mahdollisimman paljon rahaa “etukäteis” -kaupalla. Kirjassa huomaa kuinka ihmiset pörssissä ovat ahneita rahan perään ja ainoa asia mikä heitä ajaa eteenpäin on se, että voidaan pörssin myyntivaikutukset saada selville ensimmäisenä ns. “mää eka” -asenteella.  

Ahneus käsitellään usein huonona asiana, kun kyse on nimenomaan rahasta. Ahneutta kuitenkin voi olla monenlaista. Itselleni ahneudesta tulee mieleen hankkia liikaa tehtäviä tai lautaselle ruokaa niin, ettei kaikkea jaksa syödä. Ahneus on hyvästä, jos on kyse tiedosta. Tietoa on vaikea ahnehtia liikaa ja vaikka usein sanotaankin, että tieto lisää tuskaa, usein tieto kuitenkin palvelee esimerkiksi ongelmanratkaisussa. Hyvään ahneuteen usein liittyy myös motivaatio ja sen myötä kunnianhimo. Tämä ajaa ihmistä eteenpäin koulunkäynnissä, työelämässä ja urheilussa. 

3. Intohimo

Mielenkiintoisimmat päähenkilöt olivat Brad ja Ronan. Ronan oli tullut Wall streetille köyhistä oloista Irlannista. Hänellä ei ollut tapana tehdä itsestään numeroa. Hänellä oli kuitenkin halu muuttaa nykyistä pörssimaailmaa läpinäkyvämmäksi. Hän oli niin sanotusti hyvä tyyppi ja kaiken lisäksi hän oli viisas. Brad oli monin puolin samanlainen. Hän ei toki ollut kotoisin Irlannista vaan hän oli syntymäperältään aasialainen. Hän työskenteli Royal Bank of Canadassa. Kuten kanadalaiseen tapaan kuuluu, hänkin oli hyvin ystävällinen. Yhteistä näillä kaveruksilla oli kuitenkin se, että heillä on mahdollisuus saada asioita muuttumaan. He olivat molemmat tekniikan ammattilaisia ja niitä harvoja, jotka ymmärsivät kuinka pörssimarkkinat toimivat ja miten niitä oli mahdollista manipuloida. 

Taistelu ja usko omaan tekemiseen on merkittävää. Halua saada asiat muuttumaan ja halu saada ne sellaisiksi, jotta valoisampi suunta on tavoiteltavissa. Kyse ei aina ole siitä, mitä muut ajattelevat ja ovatko he samaa mieltä. Ei sellaisen tarvitse antaa häiritä. Kirjassa myös tapahtumina on mielenkiintoista, se että molemmat olivat hyvä palkkaisissa paikoissa ja syytä, ei ole tavallisesti lähteä pois ja perustaa omaa yritystä nimenomaan juuri sitä varten, että pörssistä ja siellä tehdystä kaupankäynnistä tulisi erilainen. Ei tarvitse hyväksyä, että ei pysty asioihin vaikuttamaa. Kuten missä tahansa urheilulajissa nuorena tai aikuisena, aina tulee takapakkia. Sama asia on yrittämisessä. Lannistumisia tulee ja monta kertaa jäädään pohdiskelemaan surua ja kaikkea sitä paskaa, mitä on tapahtunut. Ajatus siitä, että epäonnistumisia tulee, auttaa tulevaisuudessa, ja intohimo on se mikä antaa lukuisia mahdollisuuksia. Ongelmat on tehtävä ratkaistaviksi, mitä nopeammin päästään eteenpäin, sitä helpompaa on. 

“Vahinko on tapahtunut, miten se korjataan?” 

4. Järjestelmällisyys

Monella tapaa aika ja järjestelmällisyys nivotaan yhteen.  Halusin erikseen mainita järjestelmällisyydestä, koska Neuvostoliittolaisia usein ajatellaan järjestelmäajattelijoiksi. Kirjassa Sergei Aleinikov oli perinteinen Venäläinen ja hänen ajatusmaailmansa. Hän oli insinööri, joka hallitsi tekniikan ja ohjelmointikielet niin hyvin, että kirjoitti kokonaisia ohjelmistoja paperille. Ohjelmat kirjoitettiin usein sen takia paperille, koska tietokoneella olo aika oli usein vähäistä ja kaikki oli saatava tehtyä yhdellä istunnolla.  

Kuten jokaisessa tehtaassa oli linjasto mihin oli ohjelmoitu juuri se järjestys millä on tehokkainta tehdä töitä. Ensin tehdään loppuun yksi asia ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Oman kokemukseni perusteella tämä toimii minulle hyvin. En voi keskittyä moneen asiaan samanaikaisesti vaan on tärkeää tehdä itselle järjestys mitä noudattaa. Kouluun tulon aikana ole opetellut entistä enemmän itseni johtamista, vaikka paljon on vielä opittavaakin. Olen onnistunut kartoittamaan, minkälaiset ympäristöt vaikuttavat keskittymiseeni ja siihen, miten saan tehtyä asiat ajoissa valmiiksi. Kaikkeen liittyy Toto -lista.