Päädyimme tekemään tämän soluesseen metsäkoneyhtiö Ponssesta, inspiroituneena englannin kielen kurssilla samasta aiheesta pitämästämme presentaatiosta. Mielestämme Ponssella on vaikuttava tarina pienen tuppukylän konepajayrityksestä kansainväliseksi pörssiyhtiöksi, jonka kasvutarinasta, yrityskulttuurista ja –filosofiasta monet yritykset voisivat ottaa oppia. Tämän soluesseen on kirjoittanut Mikko Laaksonen ja Axel Wiklund. 

Ponsse Oyj on vuonna 1970 perustettu Vieremäläinen pörssiyhtiö, joka valmistaa, myy ja huoltaa metsäkoneita. Ponssen metsäkoneiden tavaralajimenetelmässä puiden rungot katkotaan jo metsässä ollessa jatko jalostuksen vaatimiin mittoihin. Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia pelkästään jo Suomessa käytetyistä metsäkoneista miltei puolet ovat ponssen valmistamia. Yrityksellä on maailmanlaajuisesti miltei 1800 työntekijää, joista 59 prosenttia työskentelevät Suomessa ja loput 41 prosenttia muualla maailmalla. Ponssen päämaja toimii edelleen Vieremällä ja on sen pääomistus on yhä Vidgrenin suvun jäsenillä. 

Einari ja Ponsse 

“Meillä tehhään mualiman parraat mehtäkonneet” -Einari Widgren, Ponssen perustaja. 

Metsäkoneyrittäjänä 1970-luvulla toiminut Einari Vidgren rakennutti ensimmäisen metsäkoneen omaan tarpeeseensa, sillä toisten tekemät koneet eivät kestäneet hänen hakkuillaan. Tehdaspuun savotoilla huomattiin pian kuinka kestävän koneen Einari oli rakentanut ja häneltä pyydettiinkin lisää samankaltaisia koneita. Einari päättikin perustaa luomansa koneen ympärille yrityksen. Vieremän kunta oli vahvasti mukana Ponssen synnyssä, kun Einari tarvitsi metsäkoneiden valmistukseen soveltuvan hallin niin kunnanvaltuuston äänestyksessä päätettiin halli rakennuttaa. 

1980-luvulla Ponssen tuotantomäärät kasvoivat ja markkinoille tuotiin uusi S-15 malli jonka runko oli osittain tehty alumiinista ja tämä toikin vielä tuntemattomalle metsäkoneelle nimeä, sen ollessa kilpailijoitaan kevyempi kuten mm. Valmet ja Volvo.  Vuonna 1985 markkinoille tulivat kouraharvesterit ja erivalmistajien kouria kokeilteen myös urakointiliike Einari Vidgrenin savotoilla. Einarin mielestä kouraharvesterit eivät olleet tarpeeksi valmiita kokonaisuuksia, joten hän päätti, että Ponsse alkaisi valmistamaan myös niitä. Ponssen oma H520-koura ei toiminut sekään odotetusti ja Ponsse joutui valtaviin korjaus urakoihin. Ponsse otti kuitenkin saamastaan palautteestaan ja kokemuksistaan opiksi ja seuraavaksi he valmistivat H60 kouran, joka on mahdollisesti maailman myydyin harvesterikoura. Vuonna 1988 Ponsse myytiin Interpolator Oy:lle tavoitteenaan rakentaa vahva metsäkoneyhtymä kansainvälisille kilpailuareenoille. 

1990-luvun alun lamassa Interpolatorin perustama metsäkone yhtymä Norcar ajautui konkurssiin ja Ponsse myytiin takaisin Vidgrenin vetämälle sijoittajaryhmälle. Vuonna 1995 yhtiö listautui Helsingin pörssiin ja listautumisesta saaneet varat yhtiö käytti kansainvälistymiseen ja perusti tytäryhtiöitä muun muassa Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja  Iso-Britanniaan. 

2000-luvun alussa Ponsse uudisti ilmeensä ja mallistonsa perinpohjaisesti. Yrityksen uudessa tuoteperheessä käytettiin Mercedes-Benz- moottoreita ja muotoilussa oltiin myös siirrytty modernimpaan pyöreään muotoon ja väriin oli myös tullut ripaus mersua sen ollessa osittain hopeanharmaa. Uudistuksista johtuen koneet saivat lempinimiä mm. “metsien johtotähti” “metsien mersu”. Myös 2000-luvulla kansainvälistyminen oli yksi keskeisiä kehityksiä yrityksessä. Tytäryhtiöitä perustettiin mm. Venäjälle, Kiinaan, Brasiliaan. Ponssella pyyhki hienosti ja näkymät olivat ajoittain niin hyvät, että joduttiin keskittymään yhtiö tuotantokapasiteetin lisäämisen ongelmakohtiin. Sitten tuli vuosi 2008 ja talouskriisi. Ponsse joutui aloittamaan yrityksensä historian ensimmäiset yt-neuvottelut ja henkilöstömäärä väheni noin 200:lla.  

Aika Einarin jälkeen. Einari Vidgren kuoli vuonna 2010 sairauskohtaukseen. Hänen kuolemansa jälkeen Einarin pojat ottivat koppia yrityksen johtamisesta hallituksessa ja muissa yhtiön johtotehtävissä. Ponsse teki myös vuonna 2014 valtavan teknologisen harppauksen sen julkaisemassa Scorpion hakkuukoneessa kuljettajan ohjaamo pysyy vaakatasossa myös vaikeissa olosuhteissa, kuten rinteissä. Koneen toimintaa voi seurata myös verkon kautta esimerkiksi älypuhelimella. 

Ponsse – metsäkoneyrittäjän paras ystävä. Yhtiön nimellä on hauska tarina takanaan. Nimittäin ensimmäinen kuormaakantava metsäkone, joka ajettiin hallista ulos oli melko rujon näköinen tapaus. Vieremän kylällä kuleksi siihen aikaan vapaana sekarotuinen jäniskoira, jonka turkki oli harmaan kirjava ja jokseenkin koirakin oli melko rujon näköinen. Tämän koiran nimi oli “Ponsse” se oli sitkeä ajokoira eikä huhujen mukaan sen kanssa tarvinnut palata metsästä tyhjin käsin. Kyläläiset olivat ihmetelleet konerumilusta ja tuumanneet, että “Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”. Johonka EInari oli vastannut “Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”. (Ponsse n.d.) 

Lukuja 

Ponssen liikevaihto oli vuonna 2020 636,6 miljoonaa euroa ja yrityksen liikevaihdosta jopa 80 prosenttia tulee viennistä. Pandemian vaikutukset näkyivät selkeästi myös Ponssen toimi-alalla, mutta metsäala kokonaisuudessaan ei ottanut niin suurta osumaa kuin moni muu ala ja kriisistä toipuminen tapahtui nopeammin kuin yritys osasi odottaa. Miltei 80 prosenttia Ponssen liikevaihdosta koostuu metsäkoneiden myynnistä ja noin 20 prosenttia muista palveluista kuten huolloista ym. 

Visio, missio, arvot 

Missionaan Ponsse pitää sitä, että asiakkaat menestyvät yhdessä heidän kanssaan. Asiakaslähtöisyys on Ponsselle äärimmäisen tärkeää. Metsäkoneiden valmistuksen lisäksi iso osa heidän liiketoiminnastaan ja kannatavuudestaan koostuu muista plaveluista kuten huolloista. Ponssen kumppanuus asiakkaisiin perustuu vahvasti luottamukseen ja Ponsse myös pitää sen minkä he lupaavat. Heidän tehtävänsä on ymmärtää asiakkaita ja heidän liiketoimintaansa tavalla, että tämä ymmärrys auttaa Ponssea kehittämään kaikki ratkaisunsa tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle. 

Visiokseen Ponsse määrittelee, että “Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani”. Alansa innovatiivisena johtajana Ponsse haluaa ottaa vastuun myös ympäristöön liittyvissä asioissa. Ponssella uskotaan nopean teknologisen kehityksen ja ponsselaisen tavan toimia tuottavan paljon tuloksia. Ponssella on vahva kokeilemisen kulttuuri ja jatkuva halu verkostoitua. Tämä yhdistettynä syvälliseen pitkäkestoiseen yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa, luo hyvän pohjan onnistumiselle. 

Arvoikseen Ponsse määrittelee, asiakasläheisyyden, rehellisyyden, ponsse-hengen ja innovatiivisuuden. 

Asiakasläheisyys näkyy Ponssen toiminnassa aitona kiinnostuksena asiakasta ja heidän toimintaansa kohtaan. Ponssella halutaan siis tuntea ja ymmärtää asiakkaan liiketoiminta, jotta voidaan tarjota parhaat ratkaisut juuri heille.  

“Käätäntö on paras opettaja. Ja konneitten käyttäjät ovat parraeta asijantuntijoeta. Niitä kannattaa kuunnella ja panna niihin sanomiset tarkasti mieleen.” (Ponssen perustaja Einari Vidgren, 1943–2010) (Ponsse 2020) 

Rehellisyys Ponssen toiminnassa näyttäytyy korkean moraalin ja eettisyyden muodossa. Ponsselaiset eivät halua antaa katteettomia lupauksia, mitä luvataan myös pidetään. Ponssen toiminta asiakassuhteissa on myös avointa eikä asiakasta jätetä yksin. 

”Näessä hommissa jos meenoo pärjätä, pittää olla reelut ja luottamukselliset suhteet puolin ja toesin. Vilpillä ei pitkälle pötkitä.” -Einari (Ponsse 2020) 

Ponsse-henki on muunmuassa nöyryyttä, sekä sisukkuutta työn teossa. Se on Einari Vidgrenin ajatuksille pohjautunut yrityskulttuuri. Ponsselaisuus on lupsakkuuttaa ja rentoa meininkiä hommia tehdään tosissaan ja päämäärätietoisina mutta ei totisina.  

”Kun ollaan samassa talossa, niin minnoon sitten Einari.” -Einari (Ponsse 2020) 

Innovatiivisuus Ponssella on täytynyt olla keskiössä. Kun pohdimme yritykseb historiaa ja mihin tarpeisiin ja mistä lähtökohdista Einari Vidgren on lähtenyt metsäkoneita visioimaan. Ponsse haluaakin edellen pitää huolen siitä, että heidän tuotteitaan ja palveluitaan kehitetään jatkuvasti avarakatseisina ja kokeilunhaluisina. Tällaisella toiminnalla he varmistavatr myös tulevaisuudessa yrityksen kilpailukyvyn. 

”Tehhään ite. Sen pittää olla sellanen, että se tarttuu puuhun ku karhu ja puun pittää männä vaahilla läpi.” -Einari (Ponsse 2020) 

Lopuksi 

Kiitos kun luit esseemme. Toivomme, että essee antoi sinulle käytäntöön vietävää oppia esimerkiksi  yrityskulttuurista ja johtajuudesta tai sait tästä inspiraation kipinää tekemiseesi. Suosittelemme lukemaan toisen esseemme “kuinka pitää hyvä yrityspresentaatio”, jonka pohjalta teimme tämän esseen. Suosittelemme myös lukemaan Antti Heikkisen vuonna 2020 julkaistun metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämänkerran nimeltä “Einari”.  

Ponsse yhtiö. n.d. Ponsse. Viitattu 11.12.2021. 

https://www.ponsse.com/fi/yhtio/ponsse#/ 

Ponsse vuosikertomus 2020. 15.3.2021. Ponsse. Viitattu 11.12.2021. 

https://www.ponsse.com/documents/20143/211949/Ponsse+Oyj_vuosikertomus+2020+FI_lr.pdf/401a8753-fc44-0a06-a18b-33d409028f7d  

Wikipedia Ponsse. 4.12.2021. Wikipedia. Viitattu 11.12.2021.  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ponsse