Kasvuyrittäjyys, tuo Startup-pöhinän täyteinen yhteiskunnan positiivinen sienirihmasto.

Usein startup-yrittäjyys nähdään ulkopuolelta pinnallisena. Startup- yrittäjä myy yleensä palvelua tai tuotetta, mitä ei ole vielä olemassakaan. Vähemmästäkin tuomion sormi alkaa itse kullakin viuhua. Sen sijaan, että kasvuyrittäjä pystyttäisi itselleen tehdasta vuosikausia tai kyntäsi suomenhevosella jäisiä peltoja, hän istuu toimistotuolissaan ”kreaamassa” tuotettaan tai palveluaan. Vaikuttaahan tämä perisuomalaiselle hieman vieraalta ja erikoiselta toiminnalta. Mikä on tässä homman nimi?

Elämme muutoksen aikakautta. Muutos ei tule olemaan enää ikinä yhtä hidasta kuin mitä se on nyt sinun lukiessasi tätä tekstiä. Teknologian kehityksen nopeus on selvästi kiihtyvää, joten myös sen myötä tulevat muutokset ovat entistä nopeampia. Tämän johdosta yksittäisten ihmisten alulle panemat muutokset saattavat levitä ympäri maailmaa yllättävän nopeasti. Kasvuyritysten tuottamat rykäisyt näkyvät sekä isoina toimialojen muutoksina että yhä enemmän meidän jokaisen arjessa. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi Slack, työporukassa ei yhtäkkiä kirjoitetakkaan enää sähköposteja ristiin, vaan viestitään suoraan puhelinapplikaation kautta.

Tähän mennessä uudet teknologiat ovat suurimmalta osin keskittyneet mullistamaan ihmisten välistä viestimistä ja kommunikaatiota. Tulevaisuudessa ne tulevat rikkomaan moukarin lailla käsitykset myös liikkumisesta, asumisesta ja ruokailusta. Kiitos teknologian kehityksen, miljardien ihmisten elämää muuttavia kokonaisuuksia pystytään nykyään luomaan, vaikka sinun ja minun opiskelijakämpissä. Uusien teknologia ratkaisujen luominen ei vaadi nykyään mielipuolisia investointeja tai tohtorin tutkintoa. Meillä suomalaisilla on myös täysin tasavertainen mahdollisuus luoda maailmanlaajuinen tuote tai palvelu kuin kenellä tahansa muulla, missä tahansa maailmaa hyvänsä.

Kuitenkaan kaikki kasvuyritykset eivät onnistu muuttamaan maailmaa, vaikka sen eteen tehtäisiin töitä kuinka paljon tahansa. Tyhmä paljon työtä tekee, ja hullu perustaa kasvuyrityksen. Kaikki työ ja vaiva voi mennä hukkaan. Se ei ole kuitenkaan syy olla perustamatta yritystä. Jokaisen yrityksen, ilmiön ja muutoksen takana on lopulta ajatus vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta; tämä ei voi toimia näin, asiaa täytyy edistää.

Tämän tapaiseen oma-aloitteisuuteen koko kasvuyrittäjän mielenmaisema myös perustuu. Sinun tulee olla jollain kierolla tavalla itsevarma ja tietoinen muutoksesta, jonka haluat saada aikaan. Kasvuyrittäjät ovat ainoa ratkaisu maailman suuriin ongelmiin. Ilmaston lämpeneminen ja ympäristön saasteet ovat sellaisia globaaleja haasteita, jotka tarvitsevat ympärilleen sekä uutta teknologiaa että yrittäjyyttä.

Näenkin, että kasvuyrittäjänä onnistuminen on loppujen lopuksi melko epätodennäköistä. Siitä huolimatta Suomessakin on sarjayrittäjiä, jotka ovat painaneet yrityksiä ulos kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. He ovat jokin hiljainen yritysmaailman kasti, joita ei näy gaaloissa tai joista ei kirjoiteta kirjoja. He ovat jonkin sortin näkymättömiä sankareita, joista loppujen lopuksi harva tietää yhtään mitään. Kasvuyrittäjyys ja varsinkin tuo alku ”pöhinän” startup-meininki vaatii älyttömän paljon sitkeyttä ja sitä, että jaksaa toistuvasti aloittaa aina alusta uudestaan ja uudestaan. Onnistuminen vaatii lukemattomia tunteja aikaa. Supercell alkoi saamaan hommasta kiinni vasta silloin, kun he olivat painaneet pelejä ulos 15 vuotta. Siksi jokainen lähtö on tärkeä.

Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä. Mitä enemmän Suomessa on lupaavia kasvuyrityksiä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä niistä joku kasvaa miljoonayritykseksi, joka puolestaan työllistää suuren määrän ihmisiä. Täten Suomen tulevaisuuden kannalta on kriittistä, että näitä yrityksiä syntyy satoja, jotta edes muutamat niistä osuvat kultasuoneen. Kasvuyrittäjä katsoo maailmaa erilaisin silmin, he osaavat suunnitella vaihtoehtoisia tulevaisuuden suunnitelmia. Miksi terveyden huollossa hoidetaan sairaita, kun voitaisiin hoitaa sen sijaa terveitä, jotta he eivät sairastuisi? Teknologiayritykset uudistavat ympäristöä, missä ne elävät. Haluaako Suomi roikkua joukon perällä vai olla näyttämässä kaikille suuntaa?

En siis tiedä, olenko vain hieman suuruudenhullu vai oikealla tavalla rohkea. Miksi Proakatemialla ei projektien sijaan pyritä ratkomaan näitä globaaleja ongelmia? Akatemialle on kertynyt Suomen nuoren yrittämisen tähdistö. Kaikki ovat tulleet tänne jostain syystä. Nyt on paras aika kokeilla, yrittää, ponnistaa ja testata. Kaikki on edelleen täysin mahdollista. Meillä on samat mahdollisuudet muuttaa maailmaa kuin kaikilla muillakin. Tyydymmekö siis liian vähään?