Pohdintoja vastuullisuudesta

31.8.2022

Näyttökertoja 373

0 Kommentit

Kirjoittanut: Helmi Kaihlanen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut Suna Mikkola ja Helmi Kaihlanen, Roima

Johdanto

Mitä on vastuullisuus? Miten toimia vastuullisesti ilmastokriisissä olevalla pallolla? Miten tehdä vastuullisia kulutusvalintoja? Pohdimme tässä esseessä sitä kuinka nykypäivänä voi kierrättää vaatteet ja tekstiilit oikein ja mitä vastuullisuus ylipäätään tarkoittaa?

Onko Vastuullisuus vain sitä, että pyritään lajittelemaan kodin jätteet oikeisiin lokeroihin?

Miten yksilöä tuetaan vastuullisiin valintoihin yhteiskunnan tasolta? Tässä esseessä perehdymme siihen kuinka tehdä vastuullisia valintoja nimenomaan ympäristön kannalta. Perehdymme myös Yhteiskunnan ja yksilön valintojen vaikutukseen ja eroihin.

Roimassa yhtenä arvona on “Kohti hyvää” ja se voi jollekin tarkoittaa ystävällisyyttä ja toiselle taas vaikka vastuullisia tekoja. Yhtenä vastuullisena tekona voi olla kierrätys. Proakatemialla on energiajäte, sekajäte, kartonki ja pullojen keräyspisteet. Muovin kierrätys puuttuu kokonaan? Tästä ehkä talkkaritiimille koppia! Monille tuntuu tuottavan haasteita erottaa sekajätteen ja energiäjätteen erot lajittelussa. Tämän esseen jälkeen toivottavasti nämä käsitteet selkenevät.

Vastuullisuus

Vastuullisuus tarkoittaa yleisen käsityksen ja esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliiton termi selityksen mukaan yrityksen tai yksilön toimintaa mahdollisimman kestävällä tavalla. Vastuullisuus voi kuitenkin tarkoittaa eri henkilöille hyvinkin eri asiaa. Joillekin vastuullisuus on sitä, että huomioi ympäristön mahdollisimman hyvin ja tekee ekologisia kulutusvalintoja. Toinen ajattelee vastuullisuuden olevan toisista välittämistä ja huolehtimista ympärillä olevista ihmisistä.

Nykypäivänä sana vastuullisuus on varmasti joltain osin kaikille tuttu. Vastuullisuudesta ja varsinkin vastuullisista valinnoista puhutaan tänä päivänä todella paljon. Viime vuosien aikana kasvisruoka on ollut nouseva trendi, ihmiset miettivä enemmissä määrin kulutustottumuksiin ja koitetaan suosia esimerkiksi kotimaisia tuotteita. Lisäksi puhutaan paljon matkustamisesta ja siitä, kuinka paljon matkustaminen ja lentäminen kuluttaa maapalloa. Siitä kuinka meret täyttyvät muovijätteestä ja kuinka paljon teollisuus sekä tieliikenne tuottavat päästöjä.

Vastuullisuudessa voidaan puhua sosiaalisesta vastuullisuudesta, taloudellisesta vastuullisuudesta, sekä ekologisesta vastuullisuudesta. Ja voitaisiin jopa sanoa, että yrityksiltä ja organisaatioilta vaaditaan ja odotetaan tällaista kokonaisvaltaista vastuullisuutta.

“Keskeisiä vaatimuksia sosiaalisesti vastuulliselle yritykselle ovat mm. työntekijöidensä hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen, hyvien toimintatapojen noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyvien suhteiden ylläpitäminen lähiympäristöön” Näin sanotaan Verkkolehti Seamkin julkaiseman Yrityksiltä odotetaan nykyään kokonaisvaltaista vastuullisuutta kirjoituksessa.

( Yrityksiltä odotetaan nykyään kokonaisvaltaista vastuullisuutta, Kirjoitettu 25.8.2021 )

Taloudellisella vastuullisuudella tarkoitetaan saman kirjoituksen mukaan muun muassa yrityksen kannattavuuden, tehokkuuden sekä kilpailukyvyn ylläpito. Taloudellisella vastuullisuudella voitaisiin myös tarkoittaa lisäksi esimerkiksi sitä, että yritys pystyy tarjoamaan työpaikkoja sekä olemaan yhteiskunnassa jollain tavalla muutenkin merkittävä tekijä.

Ekologisella vastuullisuudella jo nimensäkin mukaan tarkoitetaan sitä, kuinka yritys esimerkiksi ottaa huomioon toiminnassaan jätteen kierrättämisen, ylipäätään ilmastonmuutoksen ehkäisemisen ja kaikki kestävät valinnat ja ekologisuuden.

“Ekologinen vastuu pitää sisällään mm. luonnonvarojen säästeliään käytön, jäte kuormituksen vähentämisen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpidon” Näin todetaan myös kirjoituksessa.

( Yrityksiltä odotetaan nykyään kokonaisvaltaista vastuullisuutta, Kirjoitettu 25.8.2021 )

Yksilö ja yhteiskunta

On selvää, ettei yksilö voi tehdä määräänsä enempää ja merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi ilmastokriisiin. Vaikka yksilö kierrättäisi kaikki tuottamansa jätteet ja ostaisi vaatteensa ja tavaransa aina second handina, niin yksittäisen ihmisen teot eivät määräänsä enempää voi tehdä maailman ilmastokriisin eteen. Enemmän vaikutusta on sillä, mitä yhteiskunnan tasolla asian eteen tehdään. Tukeeko yhteiskunta ja valtiot esimerkiksi kestäviä valintoja, jotta yksilön olisi helpompi ja mahdollisempi valita aina ekologisempi vaihtoehto.

Vaikka yhteiskunnassa puhutaan paljon vastuullisesta kuluttamisesta ja vastuullisista valinnoista niin tukeeko yhteiskunta ja valtio tarpeeksi yksilön polkua tehdä vastuullisia päätöksiä arjessaan. Yksilön valintoihin vaikuttavat hyvin paljon tunteet, yksilön omat arvot, motiivit sekä ympäristötekijät ja sosiaaliset suhteet. “Kuluttajat eivät osta tuotteita yleensä itse tuotteen takia, vaan tyydyttääkseen omia tarpeitaan” ( Kuluttajien vastuullinen ostokäyttäytyminen, 2014, s.28 ). Näin sanotaan Hertz ja Mäki opinnäytetyössä 2014.

Vastuullisuus Podcastin 3. jaksossa puhutaan Kulutustottumuksista ja niiden muuttamisen vaikeudesta. Podcastissa kerrottiin, että nyky yhteiskunnassa vastuullisempia kuluttajia ovat eläkeläiset. (Terhi- Anna Wilska- Kulutustottumukset ja niiden muuttamisen vaikeus, kohta: 10:00 min) Aluksi voisi luulla, että nuoret aikuiset olisivat vastuullisin ikäryhmä, koska heidän joukostaan löytyy myös voimakkaimmat ilmasto aktivistit. He ovat myös kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja vastuullisuudesta sekä esimerkiksi lihan syömisen vähentämisestä. Toisaalta taas nuorten aikuisten joukko on niin suuri, että heidän joukostaan löytyy myös valitettavasti ne pahimmat kuluttajat.

Eläkeläis ikäryhmä elää suurimmaksi osaksi todella niukasti, ja heidän hiilijalanjälkensä on tästä syystä pieni. Vaikka tämä ikäryhmä onkin tottunut kuluttamaan esimerkiksi lihaa ja maitotuotteita niin he ovat samaan aikaan se ikäryhmä, jotka eivät käytä lentoliikennettä tai suosi pikamuotia.

Kierrättäminen

Vaikka yhteiskunnan tasolla vastuulliset teot näkyvät ja tuntuvat isommin, niin silti sanonta kuuluu: Pienistä puroista syntyy suuri joki. Usein kun puhutaan kierrättämisestä sanotaan että yksilön valinnoilla ja teoilla on merkitystä. Kierrättäminen säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta. Nykyään esimerkiksi monet taloyhtiöt ovat huolehtineet roskakatokseen monia eri jäteastiota jotta jätteiden kierrättäminen olisi yksilöille helpompaa.

Kiertotalous tarkoittaa sellaista kuluttamisen mallia jossa jo olemassa oleva materia hyödynnetään niin pitkälle kuin mahdollista esimerkiksi lainaamalla, uudelleen käyttämällä, vuokraamalla ja kunnostamalla.

Väestönkasvu lisää raaka-aineiden ja lisäksi muiden resurssien kysyntää. Keskeisimpiä raaka-aineita ei ole lopullisesti saatavilla joten on tärkeää alkaa hyödyntämään kiertotaloutta.

( Euroopan parlamentti, Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä?, Päivitetty: 25-04-2022 )

Energiajäte, sekajäte ja poltettava jäte lajitellaan eri tavalla. Encoren ympäristöpalveluiden kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan millä tavoin erotat ja kierrätät nämä kolme jätettä oikein. Niin kuin artikkelissakin mainitaan heti alussa, kuinka puhekielessä kuulee että näistä kolmesta puhutaan sekaisin. Yksinkertaisuudessaan erottele nämä kolme niiden jatkokäsittelyarvon mukaan. Jatkokäsittelyarvolla tarkoitetaan esimerkiksi jätteen polttamalla saatua energia-arvoa.

Näistä kolmesta energiajätteellä on korkein energia-arvo. Energiajätteeseen lajitellaan esimerkiksi erilaiset muovipakkaukset ja läpivärjätyt pahvit.

Poltettava jäte on kaikki se, jota jää jäljelle kun kaikki materiaalit ja vaaralliset jätteet on kierrätetty. Kuivan jätteen lisäksi voit laittaa esimerkiksi pienen määrän biojätettä ja lasia.

Kun sanotaan että muovi ja kartonkipakkaukset tulee laittaa puhtaana kierrätykseen tarkoittaa se sellaista puhdasta, että ei synny home- tai hajuhaittoja.

Käydään seuraavaksi läpi mitä nämä termit merkitsevät jätemaailmassa.

Kuvassa numero 1 näkyy kuinka lajitella jätteet oikein.

Encore ympäristöpalvelut, Kieli solmussa jätetermeissä, julkaistu 21.12.2015.

Molok, Kierrätyssanasto – tiedä mistä puhut, julkaistu 30.11.2017.

Puhas Oy, Poltettava jäte, Nd.

Kuva 1, Helmi Kaihlanen

Vaatteiden kierrättäminen

Äskeisessä kuvassa jo hieman avattiin aihetta kuinka kierrättää vaatteet ja tekstiilit oikein. Areenan dokumentti: MOT Käytetyn vaatteen jäljillä, jossa seurataan minne poistotekstiili päätyy. Dokumentissa seurataan muutaman vaatteen kulkua pienen paikanninlaitteen avulla. Tiedätkö minne kierrätetyt vaatteesi lopulta päätyvät? Dokumentissa kerrotaan kuinka ostamme nykyään huonolaatuisia vaatteita, joiden elinikä on vain muutaman vuoden. Tuotamme siis liian huonolaatuisia vaatteita liian suurella volyymilla. Usein nuoria ohjaa hinta, edullinen hinta saa ostamaan lisää ja lisää. Usein vaatekaupassa kuulee lauseen “Mä otan tän koska tää on niin halpa” tämä ajatus tulisi kääntää pois ja miettiä oikeasti että tarvitsenko tämän tuotteen? Meneekö tämä trendi nopeasti ohi, jonka jälkeen en enään käytä tätä? Suomessa heitetään pois 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä vuodessa.

Vielä 80- ja 90-luvulla tehdyt vaatteet kestivät käytössä vuosia pidempään, koska materiaalit olivat laadukkaampia ja työnjälki parempaa. Dokumenttiin osallistuneet kertovat että ala ei ole tarpeeksi läpinäkyvä. Matka vaatteiden valmistuksesta, uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen on edelleen vaikea saada tietää. Dokumentin kuvauksen aikana kuvausryhmä yritti päästä useaan keskukseen kuvaamaan ja haastattelemaan, useat kieltäytyivät esittämättä syytä.

Käytöstä poistuneet tekstiilit viedään lajitteluun ja poistoon ulkomaille, Suomessa ei ole lajittelukeskusta eikä sellaiselle ole ollut vielä kysyntää. Kun ulkoistamme tekstiilien lajittelun ja poiston ulkomaille, vastuu siirtyy muualle. Joissakin maissa jätehuolto ei ole vieläkään asianmukaista ja siitä syntyy ympäristöhaittoja kertoo Helena Dahlbo, tutkija Suomen ympäristökeskuksesta. Myös logistiikka aiheuttaa ympäristöhaittoja, miljoonia kiloja tekstiilejä kuljetaan maasta toiseen.

Outi Pyy, vastuullisuusvaikuttaja painottaa tekstiilien huollellista pakkaamista kun niitä viedään keräyslaatikkoon. Jos tekstiili pussia ei ole huolellisesti pakattu ja sinne pääsee vettä ja likaa joudutaan ne hävittämään polttamalla. Pyy kertoo että hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole mahdollisuutta pestä vaatteita. He tarkistavat hihat, kaulukset liasta. Jos likaa löytyy päätyy tekstiili poltettavaksi.

Areena dokkari: MOT Käytetyn vaatteen jäljillä

Vastuullisuus ilmiönä ja omien käsitysten muuttaminen

Maapallon kantokyky on rajallinen ja eikä raaka-aineita tai resursseja ole rajattomasti olemassa. Meidän jokaisen tulisi miettiä omaa kuluttamista ja sen vaikutuksia entistä enemmän. Sehän jos joku on vaikeaa, omien käsitysten ja ajatusten muuttaminen. Nyky-yhteiskunnassa ihannoidaan monia asioita jotka kannustavat kuluttamaan lisää. Trendit vaihtuvat nopeasti jolloin jokin vaate ehtii olemaan vain muutaman kerran käytössä kun se ei ole enään tyylikäs.

Vastuullisuudesta on tullut tietyn ajan trendi jonka seurauksena esimerkiksi monen kotoa löytyy vanhoja kalusteita ja vaatteita ja siitä osataan olla ylpeitä. Toivottavasti tämä trendi ei kuole pois. Tässä on monella on tapahtunut jo muutosta, kirpputoreja ja laadukkaampien vanhojen vaatteiden, asusteiden ja kenkien putiikkeja tulee kokoajan lisää ja niille on kysyntää. Kun lähtee etsimään jotain tiettyä tuotetta niin tarkista ensin löytäisitkö sen käytettynä. Minimalismi ja säästäminen on ollut pinnalla viime vuosina. Kotiin ei haluta mitään ylimääräistä ja ahdistaa jos kaapit ovat täynnä kaikkea mitä ei edes käytä. Karsi kaapeista turhat pois, lahjoita, myy tai kierrätä mitä et enään itse tarvitse.

Yhtenä trendinä on ollut myös ostolakot, jolloin esimerkikiksi vuoden aikana ei osteta uusia vaatteita. Ostolakko voi olla äärimmäinen mutta paras ratkaisu sellaisille jotka käyttävät uusien vaatteiden ja tavaroiden ostoa lohtuna jolloin voi olla ongelmia jo talouden kanssa. Monet ajautuvat ostokierteessä jopa luottotietojen menettämiseen. Ostaminen voi siis olla sairaus, addiktio siinä missä vaikka alkoholismi.

Pohdinta

Vastuullisuus on vaikea ja monimutkainen asia. Vastuullinen käyttäytyminen on jopa asia, mikä huolettaa ihmisiä todella paljon ja luo tuskaa ja negatiivisia ajatuksia siitä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Yksilöä voi ahdistaa oma merkittävyys, koska ei kuitenkaan voi tehdä asian eteen mahdottomia. Lisäksi Suomi on vahvasti edelläkävijä vastuullisuudessa ja muun muassa kierrättämisessä. Mikäli kaikki suomen kotitaloudet eläisivät niin vastuullisesti kuin suinkaan mahdollista niin sekään ei paljoa auttaisi.

Ilmastokriisi ja tämän maapallon kohtalo on loppujen lopuksi päättäjien ja maailmanlaajuisten organisaatioiden käsissä, ja se ihmisiä ahdistaa. Suuria teollisuus maita tulisi rajoittaa erilaisilla lakimuutoksilla ja esimerkiksi meillä Suomessa yksilöt voivat tehdä erilaisia kansalaisaloitteita aktivoidakseen päättäjiä tehdäkseen linjauksia kestävien ratkaisujen suhteen.

Mielestämme kuitenkin jo se, että ajattelee vastuullisuutta ja koittaa tehdä edes joitain valintoja, jotka ovat kestäviä niin on jo askel parempaan. Jos kaikki tekisivät muutoksen käyttäytymistään astetta vastuullisempaan suuntaan, oltaisiin jo pitkällä. Kaikki muutokset lähtevät pienistä teoista liikkeelle ja yksilöiden valinnoilla on merkitystä.

Lähteet:

https://encorepalvelut.fi/2015/12/21/kieli-solmussa-jatetermeissa/

Encore ympäristöpalvelut, Kieli solmussa jätetermeissä, julkaistu 21.12.2015, Luettu 28.6.2022

https://www.molok.com/fi/blogi/kierratyssanasto-tieda-mista-puhut

Molok, Kierrätyssanasto – tiedä mistä puhut, julkaistu: 30.11.2017,luettu 28.6.2022.

https://www.puhas.fi/lajittelu-ja-neuvonta.html

Puhas Oy, Poltettava jäte, Nd. Luettu 29.6.2022.

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/economy/20151201STO05603/mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta

Euroopan parlamentti, Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä?, Päivitetty: 25-04-2022, luettu: 20.8.2022.

https://ek.fi/tavoitteemme/vastuullisuus/

https://areena.yle.fi/1-50278158

Areena dokkari: MOT Käytetyn vaatteen jäljillä. Julkaistu: 17.2.2020.