Tampere
20 Jan, Wednesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Pohdintaa kyselyn ”Tapahtuman tekijöille” pohjalta 1/3



Kirjoittanut: Marianna Käpynen - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Tammikuun jälkeen olemme aloittaneet työskentelyn tapahtumatiimimme HIGHLEVELin kanssa. Jotta voisimme onnistua tekemisessämme mahdollisimman hyvin, meidän tulee tiedostaa jo aiemmin tehdyt virheet tapahtumien tiimoilta ja kehittää omaa toimintaamme niiden osalta. Ajattelimme, että yksi tehokas keino hankkia mielipiteitä ja kokemuksia tapahtumien järjestämisestä olisi kysely proakatemialaisille, joten teimme sellaisen. Tämä blogiessee tulee pohjautumaan kyselyn vastauksiin ja ajatuksiin, joita saimme yhteensä yksitoista kappaletta.

Kysely jaettiin kolmeen asiakokonaisuuteen, joista ensimmäinen käsitteli tiimiä.
Ensimmäisenä kyselyssä kartoitettiin tilanne siitä, oliko tiimille nimetty vetovastuuhenkilöä ja vastauksista kävi ilmi, että yhdeksässä yhdestätoista vastauksesta vetovastuussa oli joku tiimin jäsenistä. Sen lisäksi halusimme tietää, mitä asioita tiiminvetäjä hoiti hyvin ja esimerkillisesti, jotta voisimme viedä kyseiset opit myös omaan tekemiseemme. Kyselystä nousi esille esimerkiksi aikataulutuksen tärkeys, tavoitteiden asettaminen, yleinen tsemppaaminen sekä päätösten tekeminen vaikeissakin tilanteissa.

Halusimme samassa kysyä myös mahdollisia parannusehdotuksia, miten tiiminvetäjä olisi voinut toimia paremmin. Vastauksista lähes 50%:sta nousi esille delegoinnin sekä vastuiden jako. Sen lisäksi parannettavaa löytyi sekä viestinnässä että ymmärryksessä tapahtumien järjestykseen liittyen. Vetäjältä toivottiin myös kattavaa varautumista kriiseihin ja odottamattomiin tilanteisiin.

Mielenkiinnosta halusimme myös kuulla, oliko vetäjän puuttumisella jonkinlaista vaikutusta tiimiin vai toimiko tiimi myös sellaisenaan. Yllätyksenä lähes jokaisesta vastauksesta käy ilmi, ettei vetäjän uupumisella ollut heikentävää vaikutusta tiimin tekemiseen. Päinvastoin, tämä tehosti osassa tiimeistä luottoa toisen tekemiseen, koska tehtävien delegointi ei ollut vain yhden tiimin jäsenistä vastuulla. Muutamista vastauksista kävi kuitenkin ilmi näkökanta siitä, että jokainen tiimi kaipaa johtajan, jolla on kokonaiskuva hallussa ja joka pitää huolen prosessin tehokkuudesta.

Kuluneen alkuvuoden aikana oman tiimimme pajoissa on noussut usein esille tekemiseen ja sen tehokkuuteen pohjautuva mittaaminen. Halusimme tuoda tehokkuuden mittaamisen esille myös kyselyssämme, jotta tiedostaisimme keinoja, joilla voisimme mitata omaa tekemistämme. Vastauksista kävi ilmi, ettei mittausta tehty lähes puolissakaan tiimeistä millään tasolla. Tiimit, joissa mittausta kuitenkin tehtiin, pohjautui se lähes aina budjettiin eli rahaan. Rahan lisäksi mittareina käytettiin myös käytettyä työaikaa, josta työnteon tehokkuuden pystyi analysoimaan melko helposti.

Halusimme kyselyssämme kysyä myös ryhmädynamiikasta ja siitä, kuinka se toimi esimerkiksi erimielisyyksien ilmetessä. Vastauksista kävi ilmi, ettei yleisellä tasolla ryhmädynamiikassa koettu mitään erityistä tai kuormittavaa. Suurempia erimielisyyksiä ilmeni vastanneiden kesken kolmanneksessa ja tämä jo puolestaan kertoo siitä, että yhteinen sävel on löydetty melko alussa tiimiläisten kesken. Halusimme kuitenkin kuulla tarkentavasti tilanteista, joissa erimielisyyksiä esiintyi, ja kuinka ne hoidettiin ja olisiko käytetyssä tavassa ollut parantamisen varaa. Kaikista vastauksista kävi ilmi, että luonnollisin keino eli keskustelu koko tiimin kesken, oli auttanut käsittelemään tilannetta. Parannettavaa löytyi ainoastaan siihen, kuinka kunnioitus tiimiläisten kesken säilytetään ja kuinka erimielisyydet tulee tuoda esille heti niiden ilmetessä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close