Podcastissa äänessä on Elli Linjamäki sekä allekirjoittanut, eli Ilona Mali. Me keskustelemme 35 minuuttia siitä, miten sosiaalinen media jakaa mielipiteitä (vai jakaako) ja mistä se johtuu. Toimme keskustelussa myös esiin tutkimusta ja teorioita aiheesta, jotta saisimme mahdollisimman kattavan kuvan aiheesta. Alle on listattu podcastissa mainitut lähteet (, joiden perässä lukee muutamalla sanalla, mihin podcastissa mainittuun asiaan lähde liittyy) sekä niiden perässä yksi kiinnostava lisälukemisto aiheesta.

Lähteet:

Aaker, J., Chang, V., Rospars, J., Hughes, C., Graham-Felsen, S., Allbright-Hannah, K., Goodstein, S., Grove, S., Zuckerberg, R., Sladden, C. & Bohnet, B. 2009. Obama and the Power of Social Media and Technology. Stanford Graduate School of Businnes. Luettu 10.11.2020. Saatavilla verkossa. (Obaman vaalikampanjan strategia)

Boxell, L., Gentzkow, M. & Shapiro, J. M. 2020. Cross-Country Trends in Affective Polarization. Luettu 10.11.2020. Saatavilla verkossa. (Polarisaatio ei ole täysin yhteydessä someen)

Braun, L. 2012. Social median and Public opinion. University of Valencia. (Influensereiden vaikutus polarisaatioon)

Cambirdge English Dictionary. ND. Polarization. Saatavilla verkossa.

Centola, D. 2020. Why Social Media Makes Us More Polarized and How to Fix It. Scientific American. 15.10.2020. Saatavilla verkossa. (Influensereiden vaikutus polarisaatioon)

Creatz, K., Saarinen, J. & Juntunen, M. 2015. Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen. Syponur-väliraportti. Saatavilla verkossa. (Radikalisoituminen ja some)

Hernesniemi, M. 2020. Sosiaalinen media rakentaa yhteiskunnallista polarisaatiota. Uusi suomi blogit. Saatavilla verkossa. (Otsikko summaa hyvin)

Hämäläinen, M. 2020. Propagandaa kyberavaruudessa. Venäjän trollitehtaan toiminta sosiaalisessa mediassa. Politiikan tutkimus. Helsingin yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla verkossa. (Venäjän trollitehdas)

Jyväskylän yliopisto. ND. Polarisaatio. Viestintätieteiden laitos. Saatavilla verkossa. (Polarisaation määritelmää)

Lahikainen, A. & Pirttilä-Bäckman, A. 2008. Sosiaalipsykologian perusteet. Helsinki, Kustannus osakeyhtiö Tammi. (Konformisuusefekti)

Lee, C., Shin, J. & Hong, A. 2018. Does social media use really make people politically polarized? Direct and indirect effects of social media use on political polarization in South Korea. Telematics and Informatics, vol 35 (1) 245-254. Saatavilla verkossa. (Puhuttavat aiheet polarisoivat, ei media)

Lee, F. 2016. Impact of social media on opinion polarization in varying times. Communication and the Public 1(1), 56-71. (Sosiaalinen media ja polarisaatio)

Newman, N. 2017. Digital News Report. Overview and Key Findings of the 2017 Report. Reuters Institute for the Study of Journalism& University of Oxford. Luettu 10.11.2020.  Saatavilla verkossa. (80% nuorista saa uutisensa somesta)

Newton, C. 2020. Why we can’t blame social networks for our polarized politics. The Verge. 28.2.2020. Luettu 10.11.2020. Saatavilla verkossa. (Ezra Klein ja kritiikkiä aiheelle)

Taleb, N. 2013. Musta joutsen – erittäin epätodennäköisen vaikutus. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita. (Narraatioharha)

Xiong, F. & Liu, Y. 2014. Opinion formation on social media: an empirical approach. Chaos,  24(1). Saatavilla verkossa. (Pekingin yliopiston tutkimus: ihmiset tulevat someen vaikuttamaan emme kuuntelemaan)

Lisälukemistoksi:

Vasaramäki M. 2019. Sosiaalisen median vaikutus varusmiesten mielipiteisiin ja asenteisiin. Maanpuolustuskorkeakoulu. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla verkossa.