Kirjoittanut:

Helmi Kaihlanen, Roima

Niina Piirainen, Roima

Näkökulmia kulutukseen 

On marraskuu 2022 ja markkinointikanavat laulavat kuorossa Black Fridayn ilosanomaa. Tämä kulutusjuhlan huipentuma jakaa kuluttajien kesken mielipiteitä ja toimintamalleja – osa haluaa hyödyntää tarpeellisiin hankintoihin hyvät alennukset, osa boikotoi ja viettää “älä osta mitään”-päivää ja osa ostaa, vaikka tapetit kaupan seinistä, jos riittävän halvalla saa. Kuinka meidän suhtautumisemme kuluttamiseen on muodostunut? Pohdimme tässä podcast-esseessä kuluttamisen nykytilaa, alennuskulttuuria ja vaihtoehtoisia tapoja päivittää, tai ainakin tarkastella omia kulutustottumuksia.  

Teollistumisen käsipuolessa kasvanut konsumerismi, eli ylikuluttajuus on luonut meille kulttuurin, jossa tavara indikoi varallisuutta ja sosiaalista statusta. Ihmiset ovat olleet tyytymättömiä ja taipuvaisia mielihyvänsä kyllästämiseen jo kauan sitten, joten teollistumisen kulta-ajoilta asti on osattu hyödyntää kuluttajien ostokäyttäytymistä. Näin olemme luoneet kuluttamisen mallin, jossa on krooninen tarve saada enemmän. Teollistuminen ja teknologinen kehitys ovat osaltaan edistäneet elämänlaatuamme huimasti, mutta samalla ne ovat rakentaneet kulttuuriamme keskittymään elintasomme pönkittämiseen sen sijaan, että niitä hyödynnettäisiin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Samalla kun ihannoimme törsäilevää elämäntyyliä, laiminlyömme sisintämme ja sitä myötä meidän kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. (Havia, Lappalainen & Rinta-Loppi, 2014, 38) 

Alennussesonkien vuosikello 

(Kuva: Helmi Kaihlanen – sisällön lähteenä alekone.com – sesonkiajat) 

Nykyistä kulutuskulttuuria ylläpidetään jatkuvilla alekampanjoilla ja ostomanian luomisella. Alesesonkien vuosikello määräytyy juhlapyhien ja vuodenaikoihin sidottujen tapahtumien mukaan. Näiden kollektiivisten alesesonkien lisäksi myymälöillä on omat kanta-asiakaspäivänsä, hintahulinansa ja varaston tyhjennyksensä. Myös yksittäiset alepäivät venyvät viikkojen mittaisiksi ja saavat rinnalleen seuraavia ja vielä seuraavia alepäiviä. Tästä hyvänä esimerkkinä Black Friday, joka nimestään huolimatta, kestää kuitenkin yhden perjantain sijaan viikosta kuukauteen. Black Fridaytä edeltää Sinkkupäivät ja jälkihöyryjä lasketellaan Cyber Mondayn merkeissä. Elämme aikaa, jolloin normaalihintaista ei kannata ostaa, koska nurkan takana odottaa jo seuraava alennus. Tämä myös vääristää kuluttajien käsitystä tuotteiden hinnoittelusta ja tietää vaikeuksia pienemmille yrityksille, jossa ei ole varaa rokottaa katerakenteesta. 

Kulutushan sellaisenaan ei ole paha asia, saati jotain, joka meidän kannattaisi tai voisimme edes lopettaa, mutta ylikulutus aiheuttaa meille ongelmia ympäristöä kuormittavien seikkojen lisäksi myös henkisellä ja taloudellisella osa-alueella. Suhtaudumme omaan kuluttamiseemme positiivisesti pääasiassa siksi, että kokemuksemme kuluttamisesta on tuonut meille mielihyvää. Tätä positiivista suhtautumista kuitenkin helpotetaan myös sillä, että kuva kuluttamisesta silotellaan siivoamalla tavaroiden elinkaaren alku- ja loppupäät pois näkyvistämme. Emme näe tuotteen valmistus- tai loppusijoitusolosuhteita.  (Havia ym., 2014, 39) 

Kuulemme aika-ajoin joko itsemme tai tuttaviemme suusta sanottavan, että “tämä nyt on niin halpa, että ei se haittaa, vaikka ei kauaa kestäisikään” tai muuta vastaavaa. Tämä juuri kielii asenteestamme kulutustavaraa kohtaan ja paljastaa tietämättömyytemme tai välinpitämättömyytemme kulutuksen aiheuttamasta jätteen määrästä. Kun laitamme käytetyn tavaran roskiin, luulemme, että se lakkaa olemasta. Näinhän se ei kuitenkaan ole. 

Kestävä kehitys kuuluu sivistykseen 

Kun puhumme kestävästä kehityksestä osana sivistystä, täytyy määritelmää hieman laajentaa koskemaan muutakin, kuin esseessämme pääroolissa olevaa kuluttamista. Ekologisen kestävyyden lisäksi nykymaailman haasteet oireilevat myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rintamilla. Kärsimme ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, mutta myös köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä ja tuloerojen syömästä kuilusta. 

Suomalainen koulutus on vuosikymmeniä tähdännyt laajaan yleissivistykseen, mikä mielletään useimmiten lukeneisuutena tai valtavien tietomäärien hallitsemisena. Näiden tulevaisuuden uhkakuvien selättämiseksi pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaikka se hyvä alku onkin, vaan meidän tulee laajentaa osaamistamme systeemiseen ajatteluun ja kokonaisuuksien hahmottamiseen, sekä tuoda ymmärrys ja myötätunto osaksi sivistystä. Sivistys kaipaisi uudelleen määrittelyä myös opetussuunnitelmatyön tasolla ja oppimisen tavoitteita onkin viime aikoina tarkasteltu tältä kantilta esimerkiksi Sitran Sivistys+ -hankkeessa. Tällaiset muutokset ovat perustavanlaatuisia kehitysaskeleita siinä, kuinka kasvatamme uusia sukupolvia ja koko yhteiskuntaa tiedostavampaan kestävyyteen. Kun sivistys on jotain sellaista, missä hoidetaan ympäristöä, itseä ja muita, puhutaan planetaarisesta sivistyksestä, jossa kulutustottumustemme muuttaminen on osa globaalia myötätuntoa. (Cantell, 2021) 

“Uudenlaisen ajattelun keskiössä tulee olla myötätunto ja kaikkien kunnioittaminen. Jotta myötätunto olisi globaalia ja tuntuisi myös globaalissa etelässä, meidän länsimaiden ihmisten on pakko muuttaa kulutuskäyttäytymistämme, tyytyä vähempään ja oppia löytämään onnellisuutta ei-materiaalisista asioista. “ (Cantell, 2021) 

Yleinen huolettomuus resursseista, näkyy tavassamme kuluttaa. Kun avaamme silmämme kuluttamisen kokonaiskuvalle, näemme, että se ei ole kestävää. Kestävästi toimiaksemme, meidän tulee opetella kuluttamaan viisaammin. Näin huolehdimme paitsi omasta taloudestamme ja onnellisuudestamme, myös ympäristöstä. Viisaasti kuluttamisella tarkoitamme tarpeeseen perustuvia, tehokkaita hankintoja vaihtoehtona sille, että jahtaamme nautintoa ja mielihyvää kaatopaikkajätteen keskellä. (Havia ym., 2014, 40) 

Tällainen huolettomuus näkyy kuluttamisessamme mm. siten, että mietimme tekemiämme hankintoja hyvin kapeassa valossa. Jos törmäämme kolme kahden hinnalla –tarjoukseen, mietimme harvoin, että tarvitsemmeko oikeasti kolme kappaletta tätä kyseistä tuotetta, vaan teemme valintamme hintapoliittisesti. Meillä on myös usein taipumus lähteä ratkaisemaan kohtaamiamme haasteita hankintojen kautta, kun oikeasti ratkaisu piilee jossain aivan muualla. Esimerkiksi etsiessämme motivaatiota liikuntaharrastuksen pariin, saatamme suunnata ensimmäisenä urheiluväline tai –vaateostoksille sen sijaan, että viettäisimme hetken aikaa pohtien oman motivaatiomme lähteitä ja omia henkisiä tarpeitamme sillä hetkellä. 

Kiertotalous ja kierrättäminen 

Johtaminen ja globaalitalous-kirjassa (2021) paneudutaan liiketoiminnan ja organisaatioiden vastuulliseen jälleenrakentamiseen koronapandemian jälkeen. Liiketoiminnan näkökulmasta yksi ekologisen jälleenrakennuksen mahdollistajista on kiertotalous. (Tienari & Meriläinen, 2021, 105) 

“Kiertotaloudessa raaka-aineet ja materiaalit säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä. Siinä pyritään tehokkaisiin ja mahdollisimman pitkiin kiertoihin (jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen) siten, että materiaalien arvo säilyy kierrosta toiseen. Samalla materiaalien käytön ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan.” (Tienari & Meriläinen, 2021, 105)

Vaikka käsittelemme aihetta nyt kuluttajan näkökulmasta, koskien valmiita tuotteita ja niiden hankintaa, voimme kuitenkin hyödyntää kiertotalouden periaatetta tähän. Kun teemme hankintoja, ne tulisi tehdä niin, että minimoimme hukan ja ympäristön kuormituksen. Kun jaamme, vuokraamme ja kierrätämme, vähennämme tarvetta tuottaa uutta. Ja kun teemme sellaisia hankintoja, jotka kestävät pitkään ja, jotka mahdollisuuksien mukaan toimivat useaan eri käyttötarkoitukseen tai tarpeeseen, takaamme hankintamme tehokkuuden. Ja vaikka hankintoja tehdessämme vaikutammekin vasta arvoketjun loppupäähän, voimme tiedostamalla kuitenkin huomioida arvoketjua pidemmältä aikaväliltä suosimalla sellaisia valmistajia, jotka hyödyntävät kiertotaloutta. 

Yksittäiselle kuluttajalle helpoin tapa lähteä muuttamaan kulutustottumuksiaan on tarpeen kyseenalaistaminen ja käytetyn tavaran markkinoille siirtyminen. Sen lisäksi, että itse kierrätämme, meidän tulee myös avata silmälle kierrätetylle tavaralle, eikä se ikinä ole ollut näin helppoa, kuin nyt. Viime vuosina kiertotalouskulttuuri on kasvanut, kierrätetyn muodin ja tavaran myyntipaikat ovat lisääntyneet, niin myymälöiden kuin erilaisten alustojenkin osalta. Omia myymälöitä suunnataan niin lapsille, kuin vaikkapa merkkivaatteille tai kotimaiselle muodille.  

Kuitenkin tiettyjen asioiden ostaminen uutena on perusteltua, vaikkapa hygienia- tai ergonomiasyistä. Tällaisia voivat olla vaikkapa alusvaatteet, lenkkikengät tai hammasharjat. Monille kenkien osto voi olla haastavaa käytettynä, jos tarvitsee jotain hieman erikoisempaa omalle jalalle, mutta kun ostaa mahdollisuuksien mukaan käytettyä ja uuttakin harkiten, voi senkin tehdä hyvillä mielin. Tarkoituksena on tiedostavampi ja harkitumpi kuluttaminen, ei totaalinen kuluttamattomuus.

Haluamme herätellä ihmisiä tarkastelemaan omia kulutustottumuksiaan ja tarjota helppoja tapoja lähteä päivittämään omaa tapaansa kuluttaa. Niinpä koostimme omien kokemustemme mukaan yhteenvedon tueksi harkittujen hankintojen tekemiseen.  

Muistilista valveutuneelle kuluttajalle: 

1. Tarvitsenko tätä todella? – Kun löydät itsesi seuraavan kerran jonkin hankinnan parista, pysähdy hetkeksi miettimään perustuuko hankintasi nyt todelliseen tarpeeseen? Koita myös muistella löytyykö kaapeistasi jo jotain, jolla tämän saman tarpeen saisi täytettyä.
2. Ennakoi – Viisaat valinnat toteutuvat todennäköisemmin, jos sinulla on aikaa harkita, vertailla ja etsiä tuotetta myös käytettynä. 
3. Suosi Second handia – Ennen kaupoille ryntäämistä, tarkista kiertotalouden eri alustat, kuten Tori.fi, Zadaa, Tise ja erilaiset nettikirpputorit, sekä kierrätysryhmät. Saatat löytää toivomasi tuotteen huomattavasti huokeammin, ja samalla vähennät tarvetta uuden tavaran tuottamiselle. Käytetty tavara ei ole tänä päivänä pelkästään loppuun kulutettua vanhaa sesonkia tai antiikkia, vaan “kiitos” kulutustottumustemme, käytetyn tavaran kattauksessa on myös uutuuttaan loistavia, tuoreen sesongin tuotteita, ja hyvin hoidettuja, laadukkaita vaatteita ja tarvikkeita. “Kaikki tämä yhteiskunnassamme vellova lyhytnäköisyys, kärsimättömyys ja yltäkylläisyys tarkoittavat nimittäin sitä, että käytännössä elämme yhdessä suuressa alelaarissa – suuntaa siis katseesi käytettyjen tuotteiden markkinoille.” (Havia ym., 2014, 44)
4. Varmista käyttöikä tai käyttötiheys – Varsinkin vaatteita tai muita trendisidonnaisia tuotteita ostaessa on hyvä miettiä, onko tämä todella omaa tyyliäni (vielä viikon päästä) ja kuinka pitkään tämä palvelee. Vaatekaapin kulmakivet muodostuvat pitkäikäisistä ja monikäyttöisitä perusartikkeleista, joihin voi yhdistellä erilaisia tyylejä ja värejä. Vaatteen käyttöiän lisäksi voit miettiä sen käyttötiheyttä. Mustia farkkuja tulee käytettyä hieman useammin kuin vaikkapa iltapukua.
5. Lainaa ja vuokraa – Varsinkin silloin, jos tarvitset jotain tavaraa vain hetkeksi tai kertaluontoisesti, muista että perinteiselle omistamiselle on nykyään vaihtoehtoja. Voit vuokrata työkaluja, vaatteita, astioita, kulkuvälineitä ja vaikka mitä muuta. 
   

• Vuokraa asioita – Iittalan Astiapalvelu: https://www.iittala.com/fi-fi/meista/vastuullisuus 
• Vuokraa juhlapukuja – Vaatelainaamo The Ateljé: https://theatelje.com 
• Vuokraa pakettiauto, työkaluja tai vaikka vesijetti – Vuokratori: https://vuokratori.com 
• Vuokraa käyttövaatteita 1-5 viikoksi – Vaatelainaamo Vaatepuu: https://vaatepuu.fi
  

Pohdinta 

Kävimme ennen podcastin äänittämistä keskustelua lähestyvästä joulusta ja ylipäätään lahjojen antamisen kulttuurista. Pohdimme, kuinka vaikkapa kahdeksan vuotta sitten kirpputorilta ostettua lahjaa ei olisi pidetty monen mielestä sopivana. Siihen aikaan lapselle käytettynä hankitut vaatteet tai lelut, saati sitten lahjat saivat ikävän leiman. Jos lapselle ei ostettu uusia merkkivaatteita, oletettiin sen johtuvan rahan puutteesta, eikä kestävyyden ideologiasta. Edelleen voi monella olla pinttyneitä mielikuvia siitä, minkälaista tavaraa siellä kirpputoreilla myydään. Nämä vääristyneet kuvat voivat estää menemästä ja tutkimasta secondhand -tarjontaa.  

Ylikuluttaminen on luonut meille kulttuurin, jossa ihannoidaan jatkuvaa ostamista. On tuhoisaa siirtää samanlaista ajatusta nuoremmille sukupolville. Lapsille ja nuorille on hyvä opettaa ajatusta, että vaikkapa joululahjan hankkiminen käytettynä on ok – itseasiassa enemmän kuin ok. Vanhemmat ovat tässä isossa roolissa näyttämässä lapsilleen esimerkkiä ja opettamassa suhtautumista kuluttamiseen. Kun kotona puhutaan positiiviseen sävyyn käytetyistä hankinnoista, se näkyy lapsen omassa ajatusmallissa hänen kasvaessaan. Vanhempien lisäksi kulutuksen esikuvia löytyy mediasta ja julkisuudesta, joten toivottavasti tulevaisuudessa saamme lisää roolimalleja vastuullisemman kulutuksen saralle.  

Todellisuus on kuitenkin se, että käytetyn tavaran markkinat ovat kehittyneet kahdeksassa vuodessa huimasti. Torikirppikset ovat muuttuneet secondhand-sovelluksiin. Meidän sukupolvellemme käytetyn muodin ostaminen on jo tavallista. Me käymme ostoksilla näissä liikkeissä, aidon tarpeen kanssa, ja löydämme jopa uudenveroisia tuotteita paljon huokeampaan hintaan, kuin mitä kaupassa niistä joutuisimme pulittamaan. Tavoitteenamme on löytää laadukkaita vaatteita ja tavaroita, jotka kestävät käyttöä ja joista käytettynäkin kannattaa vielä maksaa. Kukapa ei haluaisi tehdä siistikuntoisia, kaivattuja löytöjä lompakkoa ja maailmaa samalla säästäen? Siitä puhumattakaan, että hyvin hoidettuna ne voi vielä myydä seuraavalle käyttäjälle melkeinpä ostohintaan. 

Olemme molemmat niin sanottuja elämäntapa kirppistelijöitä, ja siksi niin innoissamme tästä trendistä, jossa käytettynä ostetut vaatteet, asusteet ja huonekalut ovat tyylikkäitä. Siinä missä vuosikymmen sitten kirpputorilöydöt saattoivat tuntua noloilta, nyt ne ovat aarteita, jotka juuri me olemme löytäneet! 

 LÄHTEET: 

Alekone-verkkosivu. Sesonkiajat. Luettu 1.12.2022. www.alekone.com.  

Cantell, H. 2021. KVS-säätiön blogi. Kestävä kehitys kuuluu sivistykseen, ja ajattelua on jatkuvasti uudistettava. Kirjoitettu 14.6.2021. Luettu 5.12.2022. https://kansanvalistusseura.fi/blogi/kestava-kehitys-kuuluu-sivistykseen-ja-ajattelua-on-jatkuvasti-uudistettava/ 

Havia, P., Lappalainen, V., Rinta-Loppi, A. 2014. Erilainen ote omaan talouteen: Vapaus, onni ja hyvä elämä. Alma Talent; Helsinki 

Tienari, J. & Meriläinen, S. 2021. Johtaminen ja globaalitalous. 5. uudistettu painos. Alma Talent; Helsinki