Tampere
24 Nov, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Plantaarifaskiitti ja sen konservatiivinen hoito



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Kantakalvon kiputila eli plantaarifaskiitti on melko yleinen vaiva ja sillä tarkoitetaan kantakalvon rappeumaa. Tyypillisesti kipu paikantuu kantaluun etureunan alueelle, jonne kiinnittyy myös plantaarifaskia ja jalkapohjan lihaksia.

Päätin tutustua plantaarifaskiittiin tarkemmin, sillä koulussa saamamme tieto on jäänyt mielestäni pintapuoleiseksi. Ensimmäisessä ohjatussa harjoittelussani plantaarifaskiitista kärsiviä asiakkaita oli useampia, joten lyhyenkin ajanjakson sisällä huomasin, että vaiva on melko yleinen.

Tavoitteenani oli lisätä omaa tietämystä plantaarifaskiitista ja siihen vaikuttavista konservatiivisen hoidon menetelmistä. Tekstissä käsittelen plantaarifaskian funktiota, vaivalle altistavia tekijöitä sekä plantaarifaskiitin hoitoa.

 

Plantaarifaskiitti

Plantaarifaskiitilla tarkoitetaan kantakalvon rappeumaa ja kiputilaa. Kantakalvo kulkee kantaluun etualareunasta varpaiden tyviosiin. Kantakalvon insertio sijaitsee varpaiden tyvessä, MTP-nivellinjan (metatarsalphalange) distaalipuolella. Taivutettaessa varpaita dorsifleksioon, kantakalvo kiristyy ja holvikaari aktivoituu. Kävellessä kantakalvo kohottaa jalkaholvia esiheilahdus- ja lopputukivaiheessa. (Klemola 2012, 444-445)

Kantakalvolla on tärkeä rooli jalkaterän passiivisena tukirakenteena. Sen tukivaikutus jalkaholvin toimintaan on dynaaminen, vaikka kantakalvossa ei olekaan supistumiskykyistä lihaskudosta. Windlass-mekanismi eli väkipyörämekanismi tukee jalkaterän toimintaa kävelyn siinä vaiheessa, kun kantapää irtoaa alustasta. Plantaarifaskia vetää kantaluuta eteenpäin ja korostaa jalkapohjan pitkittäisholvia. (Torkki 2008, 90-91)

Tyypillinen oire plantaarifaskiitissa on kipu kantaluun etupuolella liikkeelle lähdettäessä. Kipu on voimakkainta yleensä aamulla ja kävely voi olla tuskallista kivun takia, erityisesti paljain jaloin. (Saarelma 2017)

Usein rappeumaan liittyy jalkaterän suuri rasitus. Vaivalle altistaa myös ylipaino, toistuva rasitus, kuten esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen. Myös jalkaterän asentovirheet altistavat vaivalle. Osalle plantaarifaskiitista kärsiville voi kehittyä kantapäähän kantakalvon kiinnityskohtaan luupiikki, kun kantaluun tyveen kertyy kalkkia plantaarifaskiitin seurauksena. (Saarelma 2017)

 

Plantaarifaskiitin hoito

Useimmiten plantaarifaskiitin hoito tapahtuu konservatiivisesti. Konservatiivisella hoidolla pyritään korjaamaan virheellistä jalkaterän toimintaa. Tavoitteena on palauttaa jalkaterän windlass-mekanismin toiminta. Konservatiivinen hoito sisältää kireiden lihasten venyttämistä ja heikkojen lihasten vahvistamista. (Klemola 2012, 444-445)

Monesti plantaarifaskiitista kärsivillä henkilöillä on lihaskireyksiä. Akillesjänne on sidekudoksella yhteydessä plantaarifaskiaan, jolloin pohjelihaksen kiristyessä myös plantaarifaskia eli kantakalvo kiristyy. Kireä pohjelihas heikentää myös nilkan dorsifleksiota, mikä osaltaan voi vaikuttaa plantaarifaskiitin syntyyn. Pohjelihaksen ja kantakalvon venytyksillä voidaan helpottaa plantaarifaskiitin aiheuttamaa kipua. (McPoil ym. 2008: 12−13, Heiskanen, Niskala & Tahvanainen 2014, 11-13 mukaan)

Venyttelyn lisäksi vahvistavat liikeharjoitteet ovat tärkeitä, koska ne voivat auttaa korjaamaan toiminnallisia riskitekijöitä, kuten intrinsic-lihasten heikkoutta. Intrinsic-lihaksia ovat jalkaterän pienet lihakset, jotka vastaavat jalkaterän hienomotoriikasta. Vahvistaviin harjoituksiin kuuluvat esimerkiksi pyyhkeen rullaus varpailla tai esineiden poimiminen varpailla lattialta. (Roxas 2005, 86)

Kengissä tulisi olla riittävä tuki pitkittäisholville ja kunnollinen iskunvaimennus. Kenkien tulee myös olla hyvin istuvat ja sopivan kokoiset. Kuluneet jalkineet voivat provosoida plantaarifaskiitin kipuoiretta. Ortoosit, teippaus tai yölasta voivat olla vaikuttavia osakomponentteja plantaarifaskiitin hoidossa. (Roxas 2005, 86)

 

Pohdinta

Tutustuttuani lähteisiin ja pohtiessani omia kokemuksia plantaarifaskiitista, ajattelen, että valtaosa plantaarifaskiiteista syntyy juuri jalkaterän toimintahäiriöistä, jonka syyt voivat olla moninaiset. Plantaarifaskiitti voi ilmetä myös esimerkiksi seisomatyöläisellä, jolla on jalassaan huonot kengät. Tässä kohtaa voisi todeta, että paras hoito on ennaltaehkäisy: käytä kunnon kenkiä, harrasta liikuntaa, tee kehonhuoltoa.

Lähteitä tutkiessani vastaan tuli artikkeli, jossa oli pureuduttu syvälle jalkaterän biomekaniikkaan. Se oli todella mielenkiintoista luettavaa, mutta aiheen rajauksen vuoksi en jalkaterän biomekaanisiin ominaisuuksin tässä tekstissä mennyt.

 

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto, 20.9.2017. Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”. Julkaistu 20.9.2017. Luettu 3.12.2017. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01098

Heiskanen, O., Niskala, N. & Tahvanainen, V. 2014. Plantaarifaskiitin terapeuttinen harjoittelu. Asiakkaiden kokemuksia annetuista harjoitteista ja ohjeista. Fysioterapian koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Klemola, T. 2012. Nilkka ja jalkaterä. Teoksessa: Kiviranta, I.& Järvinen, M. (toim.) Ortopedia. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Torkki, M. 2008. Jalkaterän biomekaniikan perusteista. Suomen Ortopedia ja Traumatologia 31 (1), 90-91.

McPoil, Thomas G – Martin, Robroy L – Cornwall, Mark W – Wukich, Dane M – Irrgang
James J – Godges Joseph J 2008. Heel Pain – Plantar Fasciitis: Clinical Practice
Guidelines Linked to the International Classification, Disability, and Health from the
Orthopaedic Section of the American Physical Therapy Association. Journal of orthopaedic
and sport physical therapy 38 (4). 1−19.

Roxas, M. 2008. Plantar Fasciitis: Diagnosis and Therapeutic Considerations. Alternative Medicine Review 10 (2), 86.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close