Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

PIM!-ahtanutta porukkaa osa 1. -Luovuus-



Kirjoittanut: Arto Ala-Seppälä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pim! Olet luova
Sinulla on vain yksi elämä - Anna kiireelle kenkää
Luovan luokan pako
Lauri Järvilehto
Paavo Järvilehto
Pekka Hämäläinen
Richard Florida
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

AIHE: Johtaminen
Luokitus: 3 esseepistettä, Akateeminen essee
Kirjoittajat: Empirian Lauriina Matilainen, Susanna Kankaanpää, Sade Elo sekä Kipinän Arto Ala-Seppälä

 

Johdanto

Halusimme yhdessä kirjoittaa akateemisen esseen ja aihe tähän syntyi keskustelun kautta, jossa puhuimme yrittäjän tarvitsemista taidoista, joista ei niinkään puhuta. Yritysmaailmassa luovuus on välttämätön taito, jonka avulla yritystoimintaa voidaan kehittää sekä parantaa, mutta se harvoin nousee keskusteluissa esiin. Mietimme omien persooniemme kautta, miten luovuus näkyy meissä itsessämme ja miten voimme sitä hyödyntää kukin tiimiyrityksissämme. Näkyykö luovuus jokapäiväisessä tekemisessämme, päätöksissämme ja ihmissuhteissamme? Tässä esseessä pureudumme luovuuteen käsitteenä, mitä hyötyjä ja haittoja siinä on ja kuinka olla luova. Onko luovuus synnynnäistä vai opittua tai voiko luovuus olla myös ohjattua?

 

Mitä luovuus on?

Luovuus on kykyä luoda uutta, rikkomalla vanhoja ajatusmalleja ja olettamuksia. Toisin sanoen, vanhaa kierrättämällä ja muokkaamalla saadaan aikaan jotain uutta. Käytännössä luovuus on erilaisten vaihtoehtojen etsimistä, ideoiden vaihtamista toisten kanssa, asioihin perehtymistä, vanhan kyseenalaistamista, uuden kokeilemista, epäonnistumista ja uudelleen yrittämistä. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 7–9.) Luovuus ihmisissä on synnynnäistä, se on ihmisten eri taitojen summa, mutta itse luovuus kehkeytyy vuorovaikutuksessa ympäristöön ja muihin ihmisiin. Se ei ole vain jonkinlainen prosessi vaan enneminkin tapa olla, elää sekä hahmottaa ympäröivää maailmaa (Järvilehto & Järvilehto 2019, 72). Luovuus on monimuotoisuutta, kykyä ajatella eri vaihtoehtoja ja se auttaa löytämään uusia tapoja toimia. Koko ajan meillä on edessämme suuri vaihtoehtojen maailma. Luovuus meissä avartaa ja suurentaa näkökenttäämme vaihtoehtojen edessä, kun taas epäluovuus rajaa sitä pienemmäksi. Kysymys kuuluukin, oletko rohkea ja katsot luovin silmin maailmaa sekä uskallat yrittää ja epäonnistua? Vai katsotko kapeasti ja valitset aina sen järkevimmän vaihtoehdon tai tavan millä toimia?

Luovuus asuu meissä kaikissa, vaikka osa kokisi, etteivät he olisi niinkään luovia. Toiset ihmiset ovat luovempia ja kun he toimivat luovemmin, he eivät pelkää ideoida uutta sekä jakaa keksimäänsä, vaikka se olisikin ehkä hullua tai mahdottomalta kuulostavaa. Tunteeseen ettei olisi luova, voi vaikuttaa epäonnistumisen pelko, stressi, suorittajamainen tekeminen ja liiallinen miettiminen. Nämä asiat usein voivat hidastaa luovuuden kukkimista tai jopa tyrehdyttää sen. Luovat ihmiset ovat taasen pelottomampia, eivätkä pelkää epäonnistumista vaan ovat valmiita aina kokeilemaan uudelleen ja uudelleen, kenties eri tavalla. Monesti luovilta ihmisiltä löytyvät hyvät ongelmien ratkaisutaidot, sillä luovuuden kimmokkeena saattaa toimia juuri jokin ongelma, johon etsitään ratkaisua tai on asia, johon halutaan muutosta.

 

Miten olla luova?

Luovuushan on kivaa ja mielekästä, eikö? Ollessaan luova pitää päästää epävarmuuksista irti, revitellä ja leikitellä ajatuksilla yhdessä sekä yksin, olla valmis kokeilemaan uusia asioita, tekemään töitä, unelmoida ja ennen kaikkea olla päämäärätietoinen luodakseen jotain luovaa ja näkyvää. Ei siis riitä olla ajatuksentasolla luova, jos ei ole valmis luomaan jotain konkreettista. Ollakseen luova pitäisi löytää itsestään jotain sellaista, mikä saa juuri sinut innostumaan. Pitäisi sanoa asioille useammin kyllä kuin ei, pitäisi olla pelkäämättä väärässä olemista ja sitä ettei ehkä tiedä aina oikeaa vastausta kaikkeen (Järvilehto & Järvilehto 2019, 72). Luovuus vaatii paljolti positiivista asennetta ja tekemistä.

Pim! Olet luova –kirjassa, mainittiin kuinka luovien ideoiden varastaminen ei ole niin paha asia, jos ne käytetään tehosekoittimisessa, johon heitetään omia ideoita sekaan. On täysin eri asia kopioida asioita muilta, kuin se, että käyttää vanhoja ideoita pohjana uudelle ja erilaiselle. Tässä nousee esiin kuinka uudet ideat ovat unohdettua vanhaa. Toisin sanoen jo keksityistä ideoista ja asioista luodaan uutta, sekoittamalla omia luovia ajatuksia vanhaan. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 85–86.)

”Kaikki uusi on kierrätettyä vanhaa. Joka ikinen muusikkokin säveltää hittinsä samoilla kahdellatoista sävelellä” – Paavo Järvilehto & Lauri Järvilehto

Päämäärätietoisuuden merkitystä korostaa myös elämäntaitokirjailija Pekka Hämäläinen, kirjassaan Sinulla on vain yksi elämä. Hän kertoo Ingman Bergmanin luovuuden esikuvasta ja siitä, että luovuuden löytämiseen on monia teitä. Jokaisella meillä on omat tavat saavuttaa luovuuden tila ja Ingman Bergmanilla tämä tapa oli elokuvakäsikirjoitusta kirjoittaessaan toimia aina kurinalaisten rutiinien varassa kellonlyömälleen. Pelkästään aikatauluttaminen ei riittänyt, vaan myös työkalujen piti olla aina samat ja samassa järjestyksessä työpöytää myöden. Hän asettui päivä toisensa jälkeen ajallaan työpöydän ääreensä odottamaan luovuutta kurinalaisesti. Päiviä jopa viikkoja saattoi mennä vain istuessa ja odottaessa ideaa.  (Hämäläinen 2009, 130–131.)

Ehkä tämä Bergmanin tapa ei ole jokaiselle se kivoin ja mielekkäin, mutta se toimi varmasti hänelle. Tärkein sanoma Bergmanin tapauksessa on ehkä kuitenkin se, että luovuus ei tule pakottamalla vaan rentouden ja kiireettömyyden tilassa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Arton osallistuminen Kipinä tiimistä tähän esseeprosessiin. Esseen kirjoitus oli päätynyt pysähdystilaan ja kirjoitustiimillä oli tunne, ettei prosessi vain etene haluttuun lopputulokseen. Sattuman kaupalla kohtasimme Proakatemian kahviossa ja Artolla oli tuoda puuttuvat lähteet sekä ajatukset kokonaisuuden loppuun viemiseksi. Yhteisen keskustelun ja reflektion kautta saimme syvennettyä esseiden aihetta entuudestaan. Edellä mainitussa esimerkissä ei ole kyse kurinalaisuudesta, vaan nimenomaan sattuman voimasta.

 

Luovan työn prosessit ja menetelmät

Luovien prosessien eteneminen ei ole koskaan suoraviivaista vaan ennemminkin poukkoilevaa, monien ajatuksien pyörimistä pään sisällä ja eri vaiheiden välillä pomppimista, kun jokin tökkii. Tällöin valkoisen paperin kammo voi iskeä, kun luova ajattelu takkuaa. Sitä on turha säikähtää, niin käy varmasti monelle luovien prosessien aikana. Jokaisen luovan prosessin alussa pitäisi muistaa aina kerätä tarpeeksi materiaalia ennen aloittamista, se auttaa ajattelemaan asioita monelta kantilta, helpottaa ideoiden jalostamista ja uusien ideoiden syntymistä. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 94.)

Luovien prosessien ja töiden vaiheet:

  1. Kerääminen
  2. Valikointi
  3. Luonnostelu
  4. Jalostaminen
  5. Viimeistely (Järvilehto & Järvilehto 2019, 96.)

Luovassa työskentelyssä ensimmäisenä pitää kerätä ja tutkia erilaisia tietoja sekä materiaaleja, tehdä muistiinpanoja niistä, ajatella yhdessä, jakaa ajatuksia, haastaa ajattelua sekä antaa sattumalle mahdollisuus. Toisena on valikointi, eli ensimmäisen vaiheen aikana kerättyjen materiaalien ja tietojen pohjalta kriittistä tarkastelua, ideoiden selailua, lajittelua, luokittelua ja kenties uusien näkökulmien synnyttämistä. Kolmannessa vaiheessa valikoinnin jälkeen aloitetaan luonnostelemaan valittua ideaa. Tässä kohtaa on hyvä käyttää mielikuvaharjoittelua, hahmotella ja hyödyntää olemassa olevaa sekä täyttää ehkä havaittuja aukkoja ja epäkohtia. Luonnosteluvaiheeseen ei pidä jäädä jumiin, vaan kannattaa antaa heränneille ongelmille ja epäkohdille aikaa, jättää ajatuksia hautuumaan ja nukkua yön yli. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 106–157.)

Neljännessä vaiheessa aloitetaan jalostamaan aikaansaatua. Tässä vaiheessa valitaan kohderyhmä, kenelle luovaa työtä suunnataan ja miksi. Voit myös muokata aikaansaamaasi vielä kolme kertaa, mieti siis kokonaisuutta ja jos jokin tökkii palaa aiempiin työvaiheisiin. Muista myös arvioida ja tutkia kriittisesti aikaan saamaasi sekä pyydä kommentteja ulkopuolisilta. Lopuksi viimeisessä vaiheessa on aika viimeistellä lopputulos. Usein omaan työhönsä ei olla täysin tyytyväisiä, siitä löydetään jotain korjattavaa ja sitä haluttaisiin hioa loputtomiin täydellisen lopputuloksen toivossa. Tärkeintä viimeistely vaiheessa on rajata aika tälle vaiheelle ja ymmärtää lopettaa ajoissa. Kannattaa ehkä pitää taukoa työskentelystä tämän jälkeen ja palata päivän tai viikon päästä työn pariin, sitten tehdä viimeiset muutokset sekä loppusilaus ja päättää, että nyt se on valmis. (Järvilehto & Järvilehto 2019, 160–172.)

 

Luovuuden hyödyt

Luovat ihmiset muuttavat maailmaa ja vievät sitä eteenpäin keksinnöillään. Luovuutta ja innovointiahan käytetään pitkälti uuden kehittämiseen sekä asioiden parantamiseen ja näin ollen luova ajattelu on ydinasemassa työelämässä. Luimme Steve Brownin blogitekstin ”Uralla eteenpäin, eiku sivulle – etsi oma tapasi olla luova” (2022) sekä Lauri Järvilehdon ja Brando Louhivaaran tekstin ”Vinkkejä luovuuden hyödyntämiseen urakehityksessä” (2020). Brandon mukaan luovuus on tietynlaista leveää ajattelua sekä kykyä tarkastella maailmaa avoimin mielin. Hän kehottaa avarakatseisuuteen ja poimimaan sekä yhdistelemään asioita mitä näkee ja kokee. ”Älä mieti niinkään sitä millainen urasi on nyt, vaan mitä urasi voisi olla. Kirjoita auki tulevaa ja luo suunnitelmaa.”

Steven mukaan taas luovuus hyödyttää työelämää kahdella tavalla. Se tuottaa hyvinvointia sekä onnellisuutta, eli tuo iloisuutta ja hauskuutta työhön. Uusien ratkaisujen keksiminen ja niiden avulla onnistuminen tuottavat siis iloa sekä hyvää mieltä. Luovuus tuottaa myös kasvua. Kuten yllä sanoimme, luovuuden avulla halutaan parantaa vanhaa sekä luoda uutta, eli aikaansaada kasvua. Kun kasvu, hyvinvointi ja onnellisuus onnistuvat, voivat yksilöt sekä koko organisaatio paremmin. Kasvu ja hyvinvointi tarvitsevat toinen toisiaan onnistuakseen ja iso osatekijä näiden toimimiseksi on luovuus.

”Eihän sellaista alaa olekaan, missä ei ole ongelmia. Eli luovuutta tarvitaan ehdottomasti kaikilla aloilla.” – Steve Brown

Brownin mukaan suomalaiset eivät lähtökohtaisesti tunne olevansa luovia. Kuitenkin yritysmaailma todistaa toisin, varsinkin suomalaiset start-upit ovat maailman menestyneimpiä, jos katsotaan paljonko ne ovat saaneet rahoitusta. Tässä hyvin näkee suomalaisen nöyryyden sekä anteeksipyytelyn, josta Sade kirjoitti esseessään ”Hullut vievät maailmaa eteenpäin” (2022). Voi olla, että juuri tämän nöyryyden vuoksi olemmekin niin menestyneitä, sillä emme lähde keulimaan ajatuksillamme liikaa, vaan rakennamme asiat hyvin, suomalaisella sisulla valmiiksi asti ennen sen kailottamista maailmalle.

Luovuuden sekä rohkeuden käyttäminen yhdessä mahdollistavat siis sekä yksilöiden, että yritysten kasvua. Luovuuden avulla saadaan luotua uusia palveluita sekä tuotteita ja näin ollen uusia työpaikkoja sekä uramahdollisuuksia ihmisille. Ihmiset pystyvät saamaan täysin erilaisen merkityksentunteen tekemäänsä, koska kuka tahansa voi pystyä luomaan uutta ja saamaan aikaan muutosta. Luovuuden valjastaminen käytäntöön näinä aikoina, kun sosiaalinen media tarjoaa jo valmiin alustan tuotteiden/ideoiden levittämiseen, luo se äärettömät mahdollisuudet itsensä toteuttamiselle sekä ihmisten vapaudelle.

“Luovuus ei ole luonteenpiirre vaan toimintatapa.” -John Cleese

 

Luovuuden haitat

Vaikka luovuus nähdään kenties kepeänä, hauskana hassutteluna ja ideoimisena, on sillä myös omat haittapuolensa. Richard Floridan kirjassa Luovan luokan pako (2006), puhutaan paljon nykyajan ongelmista Yhdysvalloissa, joita luovuus ja sen hyödyntämisen ymmärrys on alkanut aiheuttamaan isoille yrityksille. Ihmiset ovat kyllästyneitä tavallisiin tehdastöihin ja ymmärtävät potentiaalin sekä vapauden, mitä edellä mainittu nykyaika ja some avaavat omille ideoille. Ihmiset haluavat mieluummin kokeilla rohkeammin omia taitojaan sekä kykyjään luoda itselleen uusia töitä ja mahdollisuuksia vanhojen perinteisten ammattien sijaan. Varsinkin kiinnostus esimerkiksi maataloustöihin sekä perinteisiin tehdastöihin ovat heikentyneet ja pinnalle on noussut luovat alat, kuten vaikka parturi-kampaajan työt sekä itse luodut vaikuttajan työt.

Vaikka luovuus tuo paljon iloa ja mahdollisuuksia, voi luovana ihmisenä oleminen olla myös toisinaan erittäin uuvuttavaa. Luovan ihmisen mieli on kuin kone, jota uteliaisuus ruokkii. Se tuottaa jatkuvasti uutta ja jännittävää puhuttavaa tai kokeiltavaa. Hän miettii koko ajan “mitä jos?” ja “miksei?” – itsestäänselvyyksiä ei ole. Apple-guru Steve Jobsin mukaan luova ihminen näkee valmiin kuvion siellä, missä muut vasta yhdistelevät pisteitä. (MTV- uutiset 2016). Luovien ihmisten mielet elävät uteliaisuudesta ja tilanteisiin tarttumisesta. Kyltymätön uteliaisuus pitää tuntosarvet hereillä koko ajan ja pyrkii löytämään uusia kohteita sekä haasteita mitä ideoida. Luovan ihmisen mieli on siis työtilassa 24/7, halusivat he sitä tai eivät. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa uupumiseen, kun suuren innostuksen sekä tekemisen halun vuoksi, alkaa usein ensimmäisenä kärsimään yöunet ja muut arjen askareet.

Luovuus ihmissuhteissa

Luovuus voi aiheuttaa erilaisia haasteita myös ihmissuhteisiin. Välillä luovan ihmisen voi olla vaikea ymmärtää hitaammin eteneviä ja ajattelevia ihmisiä tai päinvastoin. Muille luova ihminen voi näyttäytyä outona tai vastuuntunnottomana, jopa lapsellisena. Omia ideoita voi olla toisinaan vaikea selittää muille ja haasteita voi tuottaa oman innostuksen jakaminen, kun itselle kaikki tuntuisi päivänselvältä ja helpolta. Erittäin luovat ihmiset kuuntelevat sydäntään ja seuraavat intohimojaan, huolimatta siitä mitä muut ihmiset sanovat tai ajattelevat. Useimmat eivät ymmärrä, että luoville ihmisille intohimo on rahaa tärkeämpää. He eivät mukaudu töihin, jotka eivät ruoki luovaa sielua – edes silloin kun palkka olisi hyvä, koska se ei riitä heille. Tästä syystä he voivat vaikuttaa vastuuntunnottomilta. Usein ihmiset eivät ymmärrä sitä, ettei halua olla kahlittu asioihin joita “pitäisi” tehdä, ei se tee heistä naiiveja tai epäkypsiä, vaan ennemminkin rohkeita. (Mielenihmeet 2022.)

”Me luovat ihmiset toimimme vaistonvaraisesti, koska olemme erittäin intuitiivisia. Tästä syystä tykkäämme niin kovasti ottaa riskejä, kokeilla uusia asioita ja tavata uusia ihmisiä. Riskit ovat meille täynnä tilaisuuksia. Ne avaavat oven uusille ideoille ja mahdollisuuksille.” (Mielenihmeet 2022). Nämäkin asioiden erilaiset lähestymistavat saattavat aiheuttaa ongelmia ihmisten välille, koska luovat ihmiset näkevät vain mahdollisuuksia ja ehkä hidasteita, mutta he eivät välttämättä osaa hahmottaa kokonaiskuvaa oikein tai pelästy samanlaisia haasteista kuin muut. Muiden epäilyt tai jarruttelut saattavat syödä omaa energiaa ja luoda turhautumista, jolloin luovat ihmiset saattavat hoitaa itse asioita ja tämä ajaa nopeammin kohti uupumista. Kun motivaatio löytyy sisäisestä palosta eikä rahasta, voi työntekoon olla vaikea saada muita mukaan yhtä kovalla panostuksella.

”Luovan ihmisen tärkein tavoite ei ole olla suosittu, vaan päästä toteuttamaan itseään. Tärkeintä ei ole tehdä kaikkia miellyttävää kompromissia. Luovuus tarvitsee otolliset olosuhteet. Luova ihminen tarvitsee itselleen otollisen työtilan, mikä se sitten onkaan.” (MTV- uutiset 2016). Luovan ihmisen voi olla myös vaikea olla tyytyväinen tekemäänsä. Asiat eivät ikinä tule valmiiksi, kun aina löytyy uutta ja innostavaa näkökulmaa sekä kokeilunarvoista tekemistä. Myös asioiden saattaminen loppuun saattaa ajoittain olla haasteellista, kun uusia ideoita ja projekteja syntyy ajatuksiin tuon tuosta. Luovat ihmiset varmaankin elävät osittain omassa mielessään oman elämänsä Peter Paneina Mikä mikä-maassa ja tämän ymmärtäminen muille voi olla ajoittain erittäin haastavaa. Heille, jotka eivät ymmärrä meidän tapaamme nähdä asioita: yrittäkää katsoa meitä eri tavalla. (Mielenihmeet 2022.)

”Luova ihminen ei menetä lapsenomaista ihmettelykykyä. Hänelle elämä on mysteeri ja seikkailu.” (Mielenihmeet 2022)

 

Pohdintaa

Esseetä kirjoittaessa huomasimme, kuinka laaja aihe luovuus käsitteenä on. Halusimme pureutua yrittäjyysnäkökulmaan sekä siihen, miten luovuus näkyy meidän tiimeissämme, joten päätimmekin kirjoittaa tästä toisen esseen. Toisessa osassa käymme läpi aihetta juuri yritysnäkökulmasta. Tätä esseetä kirjoittaessamme opimme, kuinka moninaista luovuus onkaan ja mihin kaikkeen se vaikuttaa, niin hyvässä kuin huonossa. Syvennyttyämme aiheeseen huomasimme, kuinka ajatusmaailmamme tiimin yksilöitä kohtaan muuttui, kun ymmärsimme paremmin heidän tapaansa nähdä ja kokea asioita. Aihe herätti pohtimaan omia toimintatapojamme ja loi uusia ahaa-elämyksiä, miksi itse olemme toimineet niin kuin olemme.

Koemme kaikki neljä olevamme luovia ihmisiä, mutta luovuus näkyy meissä eri tavoin. Saden luovuus kumpuaa villeistä ideoista ja hauskuudesta. Ideat saattavat yllättää yöllä ennen nukkumaan menoa, mikä vaikeuttaa nukkumista innostuksen takia. Luovuutta on vaikea rajoittaa tietyn asian pariin, sillä helposti luovuus jakaantuu moneen asiaan. Hän pystyi samaistumaan esseessä moneen kohtaan ja tunnisti itsensä nostoista. Lauriina taasen kokee olevansa luova tietyissä tilanteissa. Välillä luovuus on vahvimmillaan silloin, kun muut eivät saa kehiteltyä ideoita. Toisaalta, jos ympärillä olevat ihmiset heittävät paljon ideoita, oma luovuus näkyy jatkokehittämällä tulleita ideoita paremmiksi. Luovuus riippuu paljon omasta mielialasta sekä ympärillä olevista ihmisistä.

Susannan luovuus taas näkyy paljolti visuaalisuuden kautta. Kaikessa tekemisessä missä pääsee ajattelemaan ja tekemään asioita visuaalisuuden kautta, loistaa usein Susannan luovuus silloin. Hän on myös aikoinaan tehnyt työkseen parturi-kampaajan töitä, jossa hän pääsi näyttämään luovuuttaan juuri visuaalisesti hiuksien avulla.  Susanna voi myös samaistua Lauriinaan siinä, kun muut heittävät ideoita, on itselle mielekästä ja helppoa alkaa jatkojalostamaan niitä. Tällä hetkellä hän kuitenkin kokee luovan osan itsestään olevan hieman kadoksissa, stressaavien asioiden ja suorittajamaisen tekemisen vuoksi.

Arton luovuus ilmenee strategisessa suunnittelussa ja suurempien kokonaisuuksien hahmottamisessa. Viidentoista vuoden myynti- ja asiakaspalvelukokemuksen myötä hän pyrkii tuomaan vaikeasti ymmärrettävät asiat helposti ymmärrettäviksi käsitteiksi. Erityisesti toimiessaan kuusi vuotta myyntikouluttajana, hän sai haastaa omaa luovuuttaan ja ihmissuhdetaitojaan yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi.  Kuitenkin hän tunnistaa nämä edellä mainitut luovan ihmisen haasteet, sillä monesti ideointia ei saa sammutettua ajatuksista päivän päätteeksi ja toisinaan innostuksen seurauksena lennokas idea tulee esiteltyä liian aikaisessa vaiheessa.

Olemme kaikki neljä erilaisia, mutta tunnistamme luovuuden parissa yhtäläisyyksiä. Meistä kahdella mielet ovat työtilassa 24/7, kun taas kahdelle muulle luovuus on enemmän tilanne- sekä ympäristökohtaista sekä visuaalista. On mielenkiintoista nähdä mitä tämä meidän neljän luovan ajattelijan kohtaaminen tuo tiimeille ja yhteisölle myöhäisemmässä vaiheessa. Seuraavassa esseessämme pohdimmekin luovuuden hyödyntämistä yritysmaailmassa.

 

Lähteet:

Brown, S. 2022. Uralla eteenpäin. Blogi- kirjoitus. Viitattu 29.10.2022. https://www.lifeworks.fi/blogit/steve-brown-uralla-eteenpain-eiku-sivulle-etsi-oma-tapasi-olla-luova/

Elo, S. 2022. Hullut vievät maailmaa eteenpäin. Proakatemian esseepankki. Viitattu 29.10.2022
https://esseepankki.proakatemia.fi/hullut-vievat-maailmaa-eteenpain/

Florida, R.  2006. Luovan luokan pako. Helsinki: Talentum.

Grupo MContigo, 2022. 7- asiaa, jotka vain erittäin luovat ihmiset ymmärtävät. Blogi- kirjoitus. Viitattu 28.10.2022
https://mielenihmeet.fi/7-asiaa-jotka-vain-erittain-luovat-ihmiset-ymmartavat/

Hämäläinen, P. 2009. Sinulla on vain yksi elämä – Anna kiireelle kenkää. Juva: WS Bookwell

Järvilehto, P. Järvilehto, L. 2019. Pim! Olet luova. Jyväskylä: Tuuma kustannus.

Järvilehto, L. & Louhivaara B. 2020. Vinkkejä luovuuden hyödyntämiseen. Blogi-teksti. Viitattu 29.10.2022.
https://www.lifeworks.fi/blogit/vinkkeja-luovuuden-hyodyntamiseen-urakehityksessa-lauri-jarvilehto-brando-louhivaara/

Mielenihmeet. 2022.  7-asiaa, jotka vain erittäin luovat ihmiset ymmärtävät- blogikirjoitus. Viitattu 20.11.2022.
https://mielenihmeet.fi/7-asiaa-jotka-vain-erittain-luovat-ihmiset-ymmartavat/

MTV- uutisartikkeli. 2016. Luova ihminen tuntee syvästi ja pelkää, ettei sittenkään ole tarpeeksi lahjakas. Artikkeli. Viitattu 29.10.2022.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luova-ihminen-tuntee-syvasti-ja-pelkaa-ettei-sittenkaan-ole-tarpeeksi-lahjakas/5842204#gs.h41r3c

Kommentit
  • Tutta

    Hieno akateeminen essee luovuudesta! Olitte käyttäeet paljon lähteitä ja viitanneet niihin sujuvasti. Esseessä olisi aineksia myös pajan sisällöksi. Lisäksi on hienoa, että akateemisia esseitä kirjoitetaan myös eri tiimeistä olevien henkilöiden välillä.

    14.12.2022
Post a Reply to Tutta cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Tutta Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close