Eheä pikku blogi

Heräsipä taiteellinen ajatus näiden esseiden kirjoittamiseen. Luin muutama sekunti sitten toiseksi viimeistä sivua pianisti Anu Vehviläisen kirjallisesta teoksesta – Heittäydy. Ajattelin, että voi juku; kohta minun tulee pystyä kertomaan esseessä omin sanoin jo valmiiksi minulle mystisestä teoksesta. Tiivistämään sitä. Voin toki lainata ja kopioida toisen sanomaa esseessä, mutta lähtökohtaisesti kertoja olen minä.

Kun kirjoitan esseetä, hyppään osin tyhjän päälle. Esseessä saattaa näkyä persoonani ja ajatuksenjuoksuni rivien välistä, vaikka yrittäisinkin vain jakaa opittua. Persoonan peliin pistäminen on toivottua, mutta samalla pelottavaa.

Monesti yritänkin kirjoittaa hienosti ja mystisesti, koska haluan olla hieno ja mystinen. Keino voi osua omaan nilkkaan yliyrittämisenä. Alla pieni kappale Vehviläisen Heittäydy -teoksesta, joka mielestäni osoittaa, kuinka oman tulkinnan ja ulosannin väkinäinen muuntaminen voi kostautua:

”Kun tunteen varassa todentuu jotain spontaania ja välttämätöntä musiikin esittämisestä, me huomaamme sen, yritämme varjella sitä oppimalla sen analysoinnin. Tästä seuraa kuitenkin tapahtuneen esineellistyminen, joka johtaa tietoiseen toistamiseen joka tietenkään ei ole alkuperäisen veroinen. Tulos on aina enemmän tai vähemmän mekaaninen toisinto ilman todellisen luovan hetken sisältämää avarampaa dimensoita” -Ralf Gothoni

Kyseinen ote oli lainattu toisen pianistin Ralf Gothonin teoksesta – Luova hetki. Ote ole itsessään jo sykähdyttävä. Mielestäni se toimi myös alun pohdintaani esseiden kirjoittamisesta. Kun iskee kirjoittamisen vimma ja ajatuksia halajaa tekstiksi, niin antaa mennä. Oikeinkirjoitus on mielestäni tärkeä taito ja peräänkuulutan sitä usein Proakatemian esseistä puhuttaessa. Ehkä juuri oikeinkirjoitustaidon varmuus johtaisi siihen, että myös tunteikkaita ajatuksenjuoksuja ja spontaaneja oivalluksia saataisiin julkaisumuotoon helpommin. Ainakin itselläni varmuus oikeinkirjoituksessa ja tekstin jäsentelyssä tehostaisivat persoonaallisempien ajatusten välittämistä esseisiini.

Hassua, tämän esseen piti käsitellä Vehviläisen Heittäydy – teosta. Piti tehdä yksilöessee. Koin, että tämä ajatus toimii eheänä pikku blogitekstinä näin.