Voittamisen anatomia soluessee Juho ja Joni Revenasta

Voittamisen anatomia kätkee sisälleen paremman, onnellisemman ja laadukkaamman elämän reseptit. Kuinka moni siihen lopulta kykenee? Huvitusta herättävät ihmiset, jotka lukevat kirjan ja valaistuvat. Seuraavaksi alkaa elämäntapa remontti, joka kestää viikkoja. Hups, sitä ollaankin palattu takaisin vanhoihin toimintamalleihin. Tästä on tullut jo vitsi kirjan lukeneiden henkilöiden kesken. Miten meillä kävi? Kirjan lukemisesta on nyt aikaa molemmilla yli viisi kuukautta.

Viimeiset sivut ovat luettu ja muutoksia on tehty omaan elämään kirjasta saatujen havaintojen perusteella. Pidemmät yöunet, terveellisempi ja säännöllisempi ruokavalio, enemmän liikuntaa, enemmän aikaa omille mielenkiinnoille, oman minän pohtiminen ja ylipäätään kauhea määrä filosofointia. Kirja saa todella pohtimaan näitä asioita, sillä jokainen aihealue myllätään kattavasti läpi. Se saa lukijan väkisinkin prosessoimaan lukemiaan asioita ja tekemään valintoja. Asioiden jättäminen huomiotta on myös päätös tämän lukukerran jälkeen.

Core

Hintsa on rakentanut mainetta niittäneen menestyksen ympyrän. Hintsan luomien oppien mukaan menestyksen ympyrä rakentuu kuudesta osa-alueesta.

• Yleinen terveys
• Biomekaniikka
• Palautuminen
• Ravinto
• Fyysinen aktiivisuus
• Henkinen energia

Ihminen on kokonaisuus, joka toimii parhaiten vain eheänä kokonaisuutena. Hintsan mallin mukaan yhdenkin osa-alueen heikkous näkyy kokonaisuudessa.  Tämä voi taas käynnistää negatiivisen ketjureaktion: stressi –> huonot yöunet –> epäterveellisempi ravinto –> palautumisen heikkeneminen –> vastustuskyvyn lasku –> ja niin edelleen. Ketjureaktio toimii toki myös toiseenkin suuntaan, siksi jo pienien yksittäisten asioiden muuttaminen on tärkeää. Hintsa lähtikin usein asiakkaidensa kanssa vain muutamista tärkeimmistä muutoksista liikkeelle, jonka jälkeen lähdettiin vyöryttämään tätä positiivisuuden kierrettä eteenpäin aktiivisesti osa-alue kerrallaan. Hintsalla oli siis paljon asiakkaita, jotka olivat täydellisen elämäntaparemontin tarpeessa.

Me olemme yhdessä työskennellessämme huomanneet tämän kokonaisuuden tärkeyden. Tätä ollaan yhdessä työmaalla ja väillä vapaa-ajalla purettu auki. Sen tärkeys korostuu, kun asiaa alkaa mylläämään toden teolla yli ja ympäri. Meillä Pihureilla on ollut todella kiireinen kesä ja syksy. Kuormittavuutta on lisännyt jatkuva epämukavuusalueella oleminen, sillä tiimiyrittäjyys ja yrityksen kasvattaminen on täysin uusia asioita. Helposti harteille alkaa kasautua liikaa asioita, jotka heijastuvat välittömästi arjen tekemiseen. Lopputuloksen voi varmaankin arvata? “Ilman suurta ja näkyvää syytä harva kuitenkaan huomaa muuttaa mitään”, elämän kuormittumiselle ei välttämättä ole näkyvissä selkeää syytä, niin kuin Hintsa toteaa kirjassa. Mitään ei välttämättä tarvitse muuttaa, jos kuormittuminen on hetkellistä ja ulkopuolisista muuttujista syntynyttä. Mutta turhan usein elämästämme teemme raskaan me itse, tiedostamatta. Mikä avuksi? Miten voi tiedostaa tiedostamatonta? Hintsa kehottaa kurkistamaan arvoihin. “Tavoitteiden pitäisi Hintsan mielestä perustua arvoihin, ei toisin päin. Nykyhetkeenkin pitäisi voida olla tyytyväinen, vaikka tavoitetta ei vielä olekaan saavutettu.”

Stressi

Stressi ja kiire ovat meillä helposti pakan sekoittavat tekijät. Toki molemmat tarvitsemme yksilöllisesti vapaa-aikaa, unta ja lepoa. Näistä tekijöistä kuitenkin pakkamme alkaa ensimmäiseksi hajota. Yhdenkin näistä tuleminen arkeen puutteellisena tekijänä johtaa negatiiviseen kierteeseen. Yksi puute seuraa toista ja niin edelleen. Siksi näihin hälytysmerkkeihin on syytä reagoida heti mahdollisuuksien mukaan. Yleinen ongelmaketju on esim: stressi –> huonot yöunet –> työtehokkuuden laskeminen –> virheet töissä –> omien mielenkiintojen pois jättäminen. Tämä kehä alkaa helposti toistaa itseään, syventymään ja paisummaan. “Kiireinen elämä vie helposti mennessään, ellei ihminen tiedosta, kuka hän on, mitä hän haluaa, eikä kontrolloi itse elämäänsä.” Hintsan kysymyksiin, kuka olet, mitä haluat ja hallitsetko elämääsi, voisi nopeasti luulla osaavansa vastata. Olemme useasti Juhon kanssa vaihdellut ajatuksia siitä mitä haluamme, esimerkiksi Pihuri-projektiltamme ja osittain myös elämältämme sen ohella. Molemmilla meillä on halu viedä kyseistä projektia eteenpäin, kasvattamalla sitä liikevaihdollisesti. Meillä molemmilla on selkeästi halu kohdata yrityksen kasvattamisessa ilmeneviä vaikeuksia kuten kannattavuus ja kate liiketoiminnan kasvaessa ja kulurakenteen muuttuessa.

Terveellinen tapa

“Uusimpien tutkimusten valossa on jopa perusteltua väittää, että urheilua harrastamaton, mutta koko päivän jaloillaan oleva, paikasta toiseen kävelevä myymäläapulainen viettää terveellisempää elämää kuin viidesti viikossa tunnin urheileva, mutta päivät toimistotyössä istuva henkilö.” Tälläisen lausunnon terveysalan ammattilaiset antavat kirjassa. Tätä virkettä ajatellen Pihurin ensimmäisen vuoden toiminnassa on ollut terveyden kannalta paljon hyvää. Päivämme ovat suurimmaksi osaksi jaloillaan olemista, liikkumista, nostelemista, kantamista, ylipäätänsä ruumiillista, kuormitukselta hyvin vaihtelevaa työtä. Mutta yhtä säännöllisesti kuin työ on fyysisesti rasittavaa, olemmeko ruokkineet itseämme kiitettävästi työpäivän aikana? Turhan usein emme. Eli terveyden näkökulmasta kompastuskivi on ravinnossa vaikka säännöllinen ruumiillinen työ muuten pitää elämämme tällä hetkellä terveellisenä.

Uni

“Jos ihminen nukkuu vain kuusi tuntia yössä kahden viikon ajan, hänen suorituskykynsä laskee samalle tasolle kuin jos hän olisi ollut vuorokauden nukkumatta.” Minusta tuntuu, että pärjään lyhyemmillä unilla. Juho ei. Juholla näkyy heti huonosti tai vähän nukuttu yö. Se näkyy vaikeutena keskittyä ja fyysisenä väsyn tunteena. Jonilla uneen on erilainen suhde. Hän tuntee korkeampaa virkeystilaa aamusta alkaen ja se kestää yhden päivän läpi, vaikka olisi nukkunut vähän (4-5h). Mutta sekin alkaa tuntumaan seuraavien päivien kohdalla vasta selkeänä väsymyksenä ja unohteluna. Eli koemme kyllä suorituskykymme laskevan mahdollisten univaikeuksien johdosta. Jonin mielestä ei ole ihan tunnistettavissa tuota, että 6h unet eivät riittäisi. Juho pystyy samaistua 6h unen riittämättömyyteen.

Onnellisuus

“Kurjuutta [Afrikassa] oli paljon, mutta merkillistä kyllä myös silmiinpistävää onnellisuutta. Se kosketti. Kuinka ihmiset, joilla on kaikkein vähiten, vaikuttivat siltä kuin heillä olisi eniten? Länsimaissa mistään ei ollut pulaa, mutta ihmiset olivat usein paljon tyytymättömämpiä.” Me havahdumme useasti töissä, siihen kuinka hyvin meillä jo asiat on. Elämässämme ja Pihurin suhteen pääpiirteittäin meillä menee todella hyvin. Kaikilla on varmasti huonoja aikoja ja kurjaa oloa, niin meilläkin. Juho lähiaikoina kokenut läheisen menettämisen ja meitä molempia on muutenkin elämä kohdellut huonommin yksittäisten tapausten myötä. Selviämme kuitenkin pitkälle omien käsittelytapojen ja positiivisen asenteen kanssa. Mutta molemmat koemme saavamme tukea toiselta ja empatiaa. Ja toisen selkeää pahaa päivää toinen pyrkii parantamaan epäröimättä. Esimerkiksi Joni on lähtenyt (Juhon lähettämänä) pitkän ja henkisesti kuin fyysisestikin rasittavan työpäivän jälkeen Juhon autolla omaan kotiinsa, kun Juho jäänyt viimeistelemään työmaan ja ajamaan kaatopaikalle Jonin autolla ja illalla tullut vaihtamaan autot. Lisäksi Juho toi vielä viinipullon kaupasta piristykseksi, kun tiesi että Jonilla oli hampurialaisillallinen kotona. Päivä oli todella kurja töiden takia, mutta Juhon epäitsekäs empaattinen toiminta pelasti ja käänsi päivän fiiliksen ympäri. Onkohan meillä täällä länsimaissa empatialla mahdollista saavuttaa ja antaa suurta onnellisuutta?

Lopetus

Voittamisen anatomia – kirja oli meidän molempien mielestä kiinnostava opettavainen ja hyvä teos. Se mitä siitä eniten jäi meille käteen oli aiheina itsensä johtaminen ja johtaminen työyhteisössä. Työyhteisön johtamisesta kirjassa oli useita konkreettisia esimerkkejä, kuten kokousten pitämisestä erilaisissa ympäristöissä. Itsensä johtamisteemasta innostuen me olemme tietoisesti lisänneet vapaa-aikaa ja painottaneet sen tärkeyttä matkalla yrittäjyydessä, hyvinvoinnin kannalta. Eikä pelkästään vapaa-aika eli töiden ulkopuolinen aika, vaan vapaa-aikana mieleisten asioiden tekemiseen olemme kiinnittäneet huomiota. Joskus joutuu jopa patistelemaan itsensä harrastamaan, mutta siitä aina saa paljon enemmän mitä se ottaa, vaikka tuntuisikin ettei jaksaisi.