Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Pienten tekojen suuri merkitys



Kirjoittanut: Minna Järvinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Sisäisen työelämän dynamiikka

Sisäinen työelämä on todella tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Hän on suurimman osan elämästään työpaikalla työkavereiden ympäröimänä. Sisäinen työelämä koostuu yksilön näkemyksistä, tunteista ja motivaatiosta työpäivän tapahtumiin (Amabile ja Kramer 2012, s.29). Jokainen hetki, jonka koet työpaikalla merkittäväksi vaikuttaa motivaatioon. Mitä jos tiiminjohtajasi haukkuisi sinut kaikkien nähden? Olisiko sinulla hyvä motivaatio tulla seuraavana päivänä töihin? Sisäinen työelämä tapahtuu siis ihmisessä sisällä. Vaikka jokin työpäivän aikana koettu kokemus on vain ihmisessä itsessään sisällä ja se on hänelle suuri juttu, muut eivät välttämättä edes huomaa sitä. Me olemme kaikki erilaisia, huomaamme erilaiset asiat ja haluamme vaikuttaa erilaisiin asioihin. Sisäisessä työelämässä työntekijä kokee erilaisia tunteita työpäivän aikana. Tunteet vaihtelevat negatiivisesta positiiviseen. Useimmilla työpaikoilla on kirjoittamaton sääntö, ettei negatiivisia tunteita näytetä (Amabile ja Kramer 2012, s.29). Tämä voi johtaa huonoon ilmapiiriin ja tunteiden patoutumiin ihmisten sisällä, joka taas johtaa huonoon sisäiseen työelämään. Toisin taas, onnistuminen ja siitä toisia kehuminen nostaa työntekijän kokemukset ja tunteet positiiviseksi ja tällä on suuri, tukeva vaikutus sisäistä työelämää kohtaan.

 

Sisäisen työelämän dynamiikkaa on vaikea nähdä, varsinkaan ulkopuolisen. Dynamiikan oleellisia osa-alueita ovat näkemykset ja ajatukset. Tässä osa-alueessa on mukana organisaatio, tiimi, johtaja, henkilö itse, työ, sekä tunne siitä, että on saanut jotain aikaan. Näkemyksiä voi tulkita miljoonilla erilaisilla teorioilla, mitä meitä viisaammat ovat aikanaan tutkineet. Me kaikki kuitenkin ymmärrämme, että tämä prosessi tapahtuu ihmisessä itsessään. Uskon, että me kaikki analysoimme tarkasti, mitä mieltä tiimikaveri on jostain ideasta tai mitä johto tekee. Mielestäni dynamiikan saa toimimaan, kun tiimillä tai organisaatiossa on selkeät pelisäännöt, eikä mitään oleteta. Olettamus ajaa ihmiset ojaan, kun he keksivät itse toisen puolesta mitä hän ajattelee tai meinaa tehdä. On kuitenkin tärkeää, että dynamiikka toimii molemmin puolin. Johto astuu alaspäin ja tiimi taas uskaltaa ottaa askelia ylöspäin. Näin kuilu pienenee ja dynamiikka paranee, mikä taas parantaa sisäistä työelämää. Toinen tärkeä osa-alue on Emootiot ja tunteet. Ihmisten tunteita on tutkittu monta kertaa. Tosiasia on, että jokainen voi tuntea täsmälleen samasta asiasta eri lailla. Näin se on myös työpaikalla, kun ilmoitetaan uudesta asiasta. Emootiot rakentuvat täysin tunteiden varaan. Kerroin aikaisemmin, että negatiivisten tunteiden näyttäminen, tai kyseenalaistaminen on joissain organisaatioissa kiellettyä. Pidän tätä asiaa huonona, koska silloin mitään asiaa ei kyseenalaisteta ja kaikki tehdään niin kuin yksi ihminen on nähnyt parhaaksi. Saman asian voi tehdä monella eri tavalla ja lopputulos voi olla jopa parempi kuin olisi uskallettu ajatella. Mielestäni kyseenalaistaminen ja rakentava kritiikki voi viedä annettua ajatusta pitkälle. Sisäiseen dynamiikkaan kuuluu keskustelu ja ajatusten vaihtaminen. Pidän myös tärkeänä, että tiimiläinen saa ja uskaltaa kertoa, jos hänellä on huono hetki tai mönkään mennyt aamu, mikä vie ajatukset pois aamupalaverista. Proakatemialla tykkään fiiliskierroksista. Me olemme käyttäneet tätä työkalua monta kertaa, emmekä siitä luovu. Fiiliskierroksella on lupa kertoa myös negatiivista tunteista ja tällöin jokainen ymmärtää miksi joku tiimiläisistä on allapäin, hiljainen tai vielä kiinni muissa ajatuksissa. Tämäkin voi olla tekijä, joka lähentää organisaatiota, tai tiimiä. Kolmas, muttei vähäisin osa-alue on motivaatio ja draivi. ”Motivaatio on henkilön käsitys siitä, mitä pitää tehdä ja halu tehdä se kullakin hetkellä” (Amabile ja Kramer 2012, s.42). Olen huomannut, että kun tehdään töitä isolla tiimillä, niin siihen joukkoon mahtuu jokaisen oma motivaatio, joka vie tätä ihmistä eteenpäin tai sitten ei. Motivaation lähteitä on jaoteltu kolmeen osaa. Yksi näistä on ulkoinen motivaatio. Mielestäni kukaan ei voi väittää, ettei ulkoinen motivaatio motivoisi häntä ollenkaan. Jokaisessa meissä asuu pieni tyytyväinen ihminen, joka haluaa pitää sen aseman. Ulkoinen motivaatio voi olla esimerkiksi parempi palkka tai parempi työasema. Tämä on piirre, joka motivoi meitä eteenpäin työssämme. Mielestäni se on sitten taas jokaisen oma asia, kuinka paljon haluaa antaa ulkoiselle motivaatiolle tilaa. Vastakohtana tälle on sisäinen motivaatio. Jokainen meistä hakeutuu työhön, jossa viihtyy. Työntekijä yrittää parhaimpansa tehdä työympäristöstään hänelle mukavan ja motivoivan. Pienetkin asiat voivat vaikuttaa hurjan paljon. Useimmiten sisäisen motivaation ollessa korkea työntekijä tai tiimiläinen sitoutuu paremmin työhönsä kuin ulkoisen motivaation alla työskentelevä. Sisäisessä työelämässä ei kuitenkaan ole kysymys vain näistä osa-alueista. Tähän isoon kokonaisuuteen kuuluu monta muutakin palapelin palaa. Sisäinen työelämä on tärkeä osa ihmiselämää, se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja laatuun merkittävällä tavalla (Amabile ja Kramer 2012, s.29). Sisäisen työelämän ollessa kunnossa ihminen tuottaa organisaatiolle kuin itselleen enemmän positiivista arvoa.

 

Sisäisen työelämän vaikutus

 ”Monet tutkimukset vahvistavat näkemystä siitä, että ihmiset suoriutuvat tehtävistään paremmin, kun he ovat tyytyväisiä töihinsä, onnellisempia ja sisäisesti motivoituneita rakkaudesta työhön” (Amabile ja Kramer 2012, s.29). Mielestäni on todella tärkeää, että sisäinen työelämä on positiivinen, jolloin työmotivaatiokin on korkeampi. En ikinä voisi kuvitella työskenteleväni työpaikassa, jossa minulla ei olisi mitään motivaatiota tai kiinnostusta työpaikkaa tai työtehtävää kohtaan. Uskon, että tämä myös välittyisi ympärillä oleviin ihmisiin ja asiakkaisiin. Asiakaspalvelu työtä tekevänä sisäisen työelämän ja motivaation merkitys on todella suuri, koska ei muuten saisi yhtään kauppaa tehtyä tai jaksaisi marisevia asiakkaita. Ihmisen ollessa onnellinen, hänen työntekonsa on tehokasta ja aikaansaavaa. Jos työilmapiiri on stressaavaa ja ihminen murtuu, eikä enää suoriudu tehtävistään. Stressaavissa tilanteissa koetellaan tiimin voimaa ja jaksamista. Jokainen suoriutuu stressistä hetken, muttei pitkään. Sisäisen työelämän ollessa positiivinen ihminen alkaa ajatella, ja toimimaan luovasti (Amabile ja Kramer 2012, s.61). Pystyn täysin allekirjoittamaan tämän väitteen. Kun olen energinen ja valmis kohtaamaan haasteet, osaan ajatella monen erilaisen näkökulman valossa tätä asiaa ja viemään työtä eteenpäin. Luovuutta ei ole havaittavissa, kun annettu työ ei motivoi tai kiinnosta. Luovuutta on myös huomattu olevan enemmän, kun työntekijällä on positiivinen näkemys työympäristöstä (Amabile ja Kramer 2012, s.62). Uskon, että luovuuden yksi tärkeimmistä ajatuksista on motivaatio. Ei voi olla luova, jos ei ole mitään kiinnostusta asiaa kohtaan. Proakatemialla olen huomannut, että ihmiset ovat todella hyvin motivoituneita omaa projektiaan kohtaa ja näin usein uppoutuvatkin siihen omaan työhönsä. Ihailen tätä piirrettä ihmisissä ja ehkä myös samalla kadehdin, koska minulla ei ole tällä hetkellä mitään omaan projektia johon voisin uppoutua tunneiksi ja unohtaa ulkopuoliset. Sisäisen työelämän vaikutus huomataan, kun ihminen on keskittynyt työtehtävään, sitoutunut projektiin sekä hänellä on aikomus työskennellä ahkerasti (Amabile ja Kramer 2012, s.67). Tämä piirre näkyy ulkopuolellekin ja uskon, että saa monet muut mukaan sitoutuneeseen työntekoon. Aluksi tämä piirre kasvaa tiimin sisällä, mutta myöhemmin myös huomataan organisaation ulkopuolella.

 

Katalyyttien vaikutus sisäiseen työelämään

Katalyytit ovat työtä tukevia tapahtumia. Ne vaikuttavat positiivisesti sisäiseen työelämään, sekä auttaa edistymään työssään. Katalyyttien ymmärtämisessä auttaa, kun nostaa esiin seitsemän eri katalyyttiä (Amabile ja Kramer 2012, s.112-113). Ne ovat:

  1. Selkeiden tavoitteiden asettaminen. Mielestäni on yhtä tärkeää, että tiimiläisellä on oma tavoite, mutta myös tiimillä on yhteinen tavoite. Toivon, että nämä kaksi tavoitetta olisi täysin erilaisia, mutta jollain tapaa toisiaan tukevia. Sisäinen työelämä paranee, kun työntekijä tai tiimiläinen tietää mihin suuntaan ollaan menossa ja mitä tavoitetta kohti.
  2. Itsenäisen toimivallan salliminen. Ihmisen on tärkeä kokea itsensä tärkeäksi ja halutuksi työpaikalla. Ei saa olla liian tarkat raamit annetulle työlle tai tavoitteelle, koska silloin ihmisen sisäinen motivaatio laskee ja hänestä tulee kone, joka vain suorittaa annetun työn. Oma ajattelu loppuu kokonaan, eikä yksinkertaisiakaan ratkaisuja tehdä itse. Minä lamaantuisin täysin, kun minulle sanottaisiin todella tarkasti mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä. Tämä jos mikä tappaa luovuuden ja motivaation tulla töihin seuraavana päivänä.
  3. Resurssien tarjoaminen. Jotta työt saadaan tehtyä, täytyy tarpeellisten työvälineiden, kuten rahoituksen, tiedon, materiaalien ja henkilöiden olla kunnossa (Amabile ja Kramer 2012, s.112). Mielestäni kaikki tarvikkeet ja osaaminen ei ole välttämätöntä mutta kyllä se helpottaa asioiden eteenpäin viemistä. Jos jokin osa-alue on puutteellinen, pystyy luovuudella korjaamaan tilannetta. Kun resurssit ovat kunnossa, eikä työntekijän tarvitse huolehtia niistä on motivaatio korkeampi työtä kohtaan ja sisäinen työelämä loistaa läsnäolollaan.
  4. Riittävän, muttei liiallisen ajan antaminen. Moni meidänkin tiimistä kertoo, että työskentelee paremmin annetun aikapaineen alla ja saavat hommat tehtyä nopeammin kuin ilman minkäänlaista aikapainetta. Aikapaine voi olla innostava ja työntekijä näkee asioiden tärkeysjärjestyksen eri valossa, jolloin annetulle asialle jääkin enemmän aikaa. On tietenkin sanomattakin selvää, että liian tiukat aikapaineet saavat ihmiset hätäiseksi, eivätkä he pysty antamaan annetulle tehtävälle kaikkea mitä olisivat rauhassa pystyneet. Tämäkin voi olla syy, minkä takia sisäinen työelämä muuttuu negatiiviseksi oravan pyöräksi.
  5. Auta työssä. Varsinkin tiimissä toimiessa kaikkien työt on jollain tapaa riippuvaisia toisista. On tärkeä huomata, kuinka kallisarvoista apua meillä on työpöydän toisella puolella. Tässä tilanteessa pitää vain itse alentua kysymään apua ja todeta, ettei kaikkea voi osata tehdä itse. Tiimissä on voima, niin avun pyytämisessä kuin auttamisessa. Koen myös tärkeäksi, että työntekijä voi pyytää keneltä vain apua. Tällöin kenenkään ei tarvitse olla varpaillaan ja miettiä asioita yksin vaan edetä työssään. Avun saaminen nostaa sisäistä työelämää ja motivaatiota työtä kohtaan, koska työntekijä tuntee olonsa tärkeäksi. Jos ei koskaan saa apua, eikä sinulta pyydetä apua. Motivaatio voi helposti laskea ja mieliala olla synkkä työtä kohtaan.
  6. Ongelmista ja onnistumisista oppiminen. Jokaisessa työssä tulee varmasti ongelmia vastaan, onkin tärkeää, että niistä puhutaan ja ne käydään läpi, jottei vastedes kohdata samoja ongelmia. Sisäinen työelämä horjuu varmasti, kun ongelmat vain sivuutetaan ja annetaan olla (Amabile ja Kramer 2012, s.114). Sisäinen työelämä ja draivi työtä kohtaan kasvaa, kun huomata kannustaa ja iloita pienistäkin välietapeista ja saavutuksista.
  7. Ideavirtojen salliminen. Amabilen ja Kramerin tutkimuksessa huomattiin, että työntekijöillä oli parhaita päiviä silloin kun heitä aidosti kuunneltiin ja ideoitiin kaikkien kesken. Oli tärkeää, että ideavirrat saivat vapaasti vaihdella muotoaan ja keskusteluun osallistui kaikki johtoportaasta saakka (Amabile ja Kramer 2012, s.114). Näin saadaan myös kasvatettua sisäistä työelämää, kun toiset ovat aidosti läsnä ja kuuntelevat, sekä kommentoivat toisten ideoita. Näistä ideoista voi syntyä helposti jotain kullan arvoista.
Kommentit
  • Salla Vaittinen

    Jau!
    Uppuduin lukemaan tätä ja miettimään vähän syvällisemmin esimerkiksi tuota viimeistä, missä puhutaan aidosta läsnäolosta, kuuntelemisesta ja vuorovaikutuksesta. Kuinka tärkeitä asioita! 🙂
    Niinkuin otsikossakin lukee, tässä on hyvin sisäistetty asia mikä tulee ilmi niin, että jätetään tilaa lukijankin ajatuksille.

    5.4.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close