Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Pienestä se on kiinni



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjan kirjoittajien ajatus ei ollut lähteä tutkimaan sisäistä työelämää, siksi he varmaankin onnistuivat siinä yllättävän hyvin. He lähtivät toteuttamaan laajaa tutkimusta, jossa tutkimuksessa mukana olevien työntekijöiden tulisi kirjoittaa päiväkirjaa tapahtumista ja havannoista, mitä heidän työelämässään tapahtui. Päiväkirja merkintöjä kerääntyi yhteensä 12 000 kappaletta, joten otanta oli hyvin laaja. Näiden perusteella he tekivät havaintoja siitä, miten työtekijöiden hyvinvointi näyttäytyy onnistuvien ja epäonnistuvien yhtiöiden arjessa. Tärkeinpänä kysymyksenä vastaajille oli: ”Kuvaile lyhyesti yksi mieleesi jäänyt tapahtuma tältä päivältä.” Kysymys antoi tutkimuksessa mukana olleille vapaan sanan kertoa, jotain joka heidän työpäivästään jäi mieleen.

 

Sisäinen työelämä

 

Pureudutaas ajatuksissa hieman sisäiseen työelämään ja mikä siitä tekee tärkeää. Kyse on siis yksilön näkemyksen, tunteiden ja motivaation summasta työpäivän tapahtumista, sekä tämän suhtautumisesta niihin. (Amabile, 29) Sisäinen työelämä ei kokonaisuudessaan välity koskaan työntekijän ulkopuolelle ja joskus sen huomioiminen voi mennä ohi myös tekijältä itseltään. Sisäinen työelämä on suurimmalle osalla meistä melko merkittävä asia, kun alkaa laskemaan töissä vietettyjä tunteja elämästään.

 

Avataan hieman nuita kolmea avaintekijää, jotka vaikuttavat sisäiseen työelämään. Edistyminen ja takaiskut ovat ne asiat, jotka vaikuttavat eniten päivän saldoon. Parhaiten onnistuneissa päivissä näiden suhde on päiväkirjojen prosenttimääränä ollut 76 – 13. Kun taas huonoimpina mielialan päivinä prosentit ovat olleet 25 – 67. Kaksi muuta eniten vaikuttavaa tekijää onnistuneessa päivässä ovat katalyytit ja ravinteet. Lyhyesti selitettynä katalyytit ovat aputekijöitä tai toimia, jotka tukevat tekemistä. Esimerkkinä selkeät tavoitteet, riittävän ajan tarjoaminen tai ideoinnin salliminen.  Ravinteet sen sijaan vaikuttavat ihmisten välillä ja näitä ovat mm. kunnioitus, kannustus ja lohtu. (Amabile, 90)

 

Negatiivisten tapahtumien voima

 

Negatiivisten tapahtumien voima on huomattavasti vahvempi kuin edistävien ja positiviisten tekojen voima. Tämän olen itsekkin huomannut selvästi, niin nykyisessä tiimissä kuin aiemmissa kokemuksissani. Tutkimuksessakin huomattin, että ihmiset kirjoittavat huomattavasti pidempiä vastauksia negatiivisista tapahtumista, ja selvästi niissä käydään läpi vahvempia tunteita. (Amabile, 100) Tämähän näkyy monesti arkisessakin elämässä mm. valittamisen helpputena, kun verrataan siihen, että kuinka usein ihmiset kehuvat ja nauttivat olostaan tai onnistumisistaan. ”Yhteys mielialan ja negatiivisten työtapahtumien välillä on noin viisi kertaa voimakkaampi kuin mielialan ja positiivisten tapahtumien merkitys.” Ja varmasti moni pystyy tämän allekirjoittamaan, jo vaikka miettiessä kulunutta päivää tai viikkoa.

 

Johtajuudessa asiaa kannattaa ottaa huomioon pyrkimällä siihen, että vähentää päivittäistä hässäkkää ja siltä osin pyrkii varmistamaan, että hyviä tapahtumia olisi päivässä enemmän kuin huonoja. Tämä herättää itsellä paljon ajatuksia, koska pyrin monesti jättämään huonoja asioita varjoon ja keksimään perään jotain kivaa, jotta tunnelma ja meininki ei latistuisi itsellä ja porukassa. Mitkä sitten ovat niitä asioita, joita kannattaa yrittää välttää ja voiko jo tapahtuneen lakaista pois vai nostetaanko ikävä asia pöytään, jos se on jo ehtinyt tapahtua? Ennaltaehkäisy on varmasti tässäkin se tehokkain keino pyrkiä vain välttämään ikäviä asioita ja kirjassakin ohjeistetusti poistelemaan esteitä sen minkä ehtii, ettei huonot asiat pääse tapahtumaan. Jos ei muuta, niin pyrkiä ainakin omalla tekemisellä olemaan tekemättä vahinkoa.

 

Kuinka huolehtia omasta sisäisestä elämästä?

 

Hieman päästyämme sisään mitä sisäisellä työelämällä haetaan, on järkevää myös pureutua siihen kuinka sitä käytännössä voi tarkkailla ja ylläpitää hyvänä. Tärkeää johtotehtävissä olevalle on tottakai huolehtia, että kaikilla olisi hyvä sisäinen työelämä, koska asia koskettaa kaikkia. Tähän pohjaten tärkein on kuitenkin, että johtajan oma sisäinen elämä on hyvällä tasolla, jotta hänellä on pohjaa mistä ponnistaa auttamaan muita. Yllä kirjoitin edistymisen olevan se suurin tekijä positiivisessa mielessä, ja tämä pätee myös tutkimuksen mukaan johtajilla. Hieman ehkä yllättäenkin kyseessä on kuitenkin useimmiten tiimin edistyminen, eikä vain johtajan. Johtotehtävissä olevan kannattaakin jakaa tiimiläisille katalyyttejä ja ravinteita, jotta hänen oma sisäinen työelämänsä kohenee. (Amabile, 194)

 

Päiväkirja on oiva työkalu

 

Päiväkirja herätti itsellä ensimmäisenä ajatuksiin ala-aste ajat, jolloin yleensä tytöt kirjoittivat eniten päiväkirjoja, joissa käytiin läpi ihastusten päivän tekosia ja sitä kuinka kaveri teki sitä tai tuota, monesti enempi negatiivistakin. Kirjaa lukiessa havahduin siihen, että päiväkirjasta voisi olla iso apu omaan kehitykseen niin hyvinä kuin matalapaineenkin aikoina. Päivän tapahtumien läpikäynti auttaa ymmärtämään omaa edistymistä tai käsittelemään takaiskuja nopeammin ja auttaen siltäosin kehittymistä. Takaiskujen merkitys kannattaa aina pyrkiä kääntämään omaksi edistymiseksi, mitä opin ja miten teen ensikerralla. Tutkimuksessa kirjailijat nostivat tärkeäksi kysymykseksi päivän merkittävimmän tapahtuman ja mikä siitä teki sellaisen. Myös omien tekemisten vaikutusta muihin organisaation tai tiimin jäseniin kannattaa pohtia. Jokaisen antaessa parhaansa ilmapiirille, joutuu siitä hyötymään myös itse. Meillä Hurmassa pidän kivana uudistuksena syksyltä viikkokyselyä, jonka tavoitteena on seurata kuinka tiimillä ja tiimiläisillä menee viikkokohtaisesti. Hr -tiimi seurailee sii mikä on koko Hurman sisäinen työelämä.

 

Loppupohdinnat

 

Kirja sai minut mukavalla tavalla pohtimaan ja luomaan taas uusia ajatuksia johtamisen ajattelun pankkiin. Otanpa varmaan käyttöönkin jonkinlaisen itseä varten tehtävän päiväkirjamallin. Ai että näistä oivalluksista nauttii ja suurin osa tuleekin näistä ”tylsistä ja vanhanaikaisista” kirjoista. Kappas!

 

”Tärkeää on, että johtaminen rikastaisi organisaatiossa työskentelevien ihmisten elämää sallimalla heidän menestyä työssä, jolla on todellista merkitystä heidän asiakkailleen, yhteisölle ja heille itselleen.” (Amabile, 199)

Esseeni päättyy näihin kirjassakin olleisiin, kohtuu viisaisiin viimeisiin sanoihin.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close