Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

PESTE-analyysi Suomesta videoliiketoiminnan näkökulmasta



Kirjoittanut: Jyri Lempinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Olen rakentanut PESTE-analyysin videoliiketoiminnan näkökulmasta Value Creativelle. Analyysin tarkoituksena on ollut tukea tutkimustyötä siten, että esille tuotuja asioita voidaan hyödyntää strategian suunnittelussa. Muutamista aiheista saattaa olla vaikea löytää suoria vaikutuksia videoliiketoimintaan, mutta ne ovat tärkeitä mainita, jos tutkimustuloksissa on täysin ristiriitaisia asioita verraten PESTE-analyysin. Nämä ristiriitaiset aiheet voidaan silloin rajata tutkimuksesta pois.

 

PESTE-analyysi videoliiketoiminnan näkökulmasta

 

Poliittinen näkökulma

Suomi on poliittiselta päätösvallaltaan hyvin jakautunut eri puolueisiin ja näin ollen hyvin tasapainoinen kansallisen päätöksenteon osalta. Kansalaisten vaikuttavuus päätöksentekoon on korkea. Tällöin päätöksissä pystytään katsomaan valtiota askarruttavia asioita monipuolisesta ja kattavasti eri näkökulmista. Suomi on poliittisesti vakaa maa jo itsenäistymisen jälkeen vuodesta 1917. Sisällissodan jälkeen demokraattinen päätöksen teko on soveltunut Suomeen hyvin. Toisen maailman sodan jälkeen Suomi aloitti vahvan kehityksen kohti tämän hetkistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja Suomessa käytetään samaa valuuttaa kuin muissa EU:n jäsen maissa. Suomessa noudatetaan EU:n yhteisiä direktiivejä ja lakeja. (Infofinland 2018.)

 

Videotuotantoyrityksen perustaminen ei tarvitse laillistettua ammattihenkilöä, kuten esimerkiksi lääkäriasemat ja terveydenhoidon palvelut tarvitsevat (Lääkäriliitto 2019). Kuka tahansa voi aloittaa ammatinharjoittamisen videotuotannossa.

 

Suomi on Transparency internationalin mukaan hyvin korkealla valtion luotettavuudessa. Transparencyn ilmoittaman korruptio indexin mukaan vuonna 2018 Suomi on ollut maailman sijalla 3. (Transparency.org 2019.)

 

Suomessa on useita arvonlisäverokantoja. Videotuotannossa noudatetaan yleisen verokannan arvolisäverotusta 24 %. Yritysverotuksessa pääomatulon verotus on 20 %. (Veronmaksajat 2019.)

 

Suomessa on lain määräämä tekijänoikeus, mikä sisältää luodulle materialle tai immaterialle tekijänsuojan. Tekijänoikeuslain on tarkoitus auttaa tekijöitä saamaan tunnustusta heidän tekemälleen työlleen. Suomessa audiovisuaaliseen tuotantoon pätee kokoomateoksen moraliteetti. Videossa käytetty sisältö on yleensä useilta tekijöiltä. Videoon kuuluu usein musiikki ja videon editointi. Raakamateriaaliin pätee myös tekijänoikeus. Immateriaalioikeuksista sovitaan tarjouksen käyttöehdoissa ja tuottajat voivat rajoittaa oman tuotantonsa levittämistä erillisellä lauseella. (EU Intellectual Property Office 2019.)

Koulutuspoliittiset päätökset saattavat vaikuttaa verkostojen rakentamiseen. Verkostojen luomisen ja uuden ammattitaidon kannalta Value Creativelle eduiksi osoittautuu selkeä media-alan koulutus Tampereella ja muissa kaupungeissa. Joten tuoreen tekijäverkoston hankkiminen ei ole haastavaa. Aloittaessa liiketoimintaa videotuotannon alalla ei ole välttämätöntä esimerkiksi hankkia tekijöitä ulkomailta vaan tekijäverkoston rakentaminen on mahdollista aloittaa Suomesta. Opinpolku -verkkosivuston mukaan media-alan koulutusta on saatavilla Suomen isoissa kaupungeissa, mihin kuuluu muun muassa Tampere, Turku, Helsinki, Oulu. (Opinpolku 2019).

 

Ekonominen näkökulma

Markkinoinnista leikataan useimmissa yrityksissä ensimmäisenä silloin, kun Suomessa ihmisten ja yrityksien ostovoima laskee. Hinnaltaan videomarkkinointi on monelle pienemmälle yrittäjälle tai yritykselle kallista, vaikka hinta on tullut alas päin vuosien varrella uusien teknologioiden vuoksi. Lähes kaikki työ on käsityötä videotuotannossa, jolloin tuotantokapasiteetti saattaa tulla vastaan hyvin nopeasti, vaikka ostajia olisikin. Yritys ei pysty palvelemaan kaikkia asiakkaita, jos videotuotannon ammattilaisten resurssit ovat rajalliset. Tällöin kerta hintaa on nostettava siinä vaiheessa kuin sille on perusteet tai on tehtävä investointeja uuteen teknologiaan, joka vähentää työmäärää sekä automatisoi ison osan prosesseista. Näitä havaintoja on tehty Value Creativen asiakastapaamisissa ja huomattu, että videotuotanto on edelleen kallista, eikä kaikilla ole siihen mahdollisuutta panostaa.

 

Valtiovarainministeriö (2019) toteaa Suomen ostovoiman olevan verrattavan korkea vuonna 2019 (Valtiovarainministeriö 2019). Suomessa suurin osa yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria yrityksiä (Suomen yrittäjät 2019). Nykyinen ostovoima kannattelee Suomen talouskasvua (Suomen pankki 2019).

 

Suomen talouskasvu hidastuu kolmen vuoden aikana, kertoo Suomen pankki artikkelissaan. Odotettavissa on, että talouskasvu hidastuu 1,6 %:ta 1,3 %:iin vuosien 2019-2021 välisenä aikana. Epävarmuus kansanvälisessä taloudessa asettaa yritykset tilaan, jossa ne alkavat vähentämään investointeja. (Suomen pankki 2019.)

 

Suomen alhainen korkotaso antaa kotitalouksille taloudellista liikkumavaraa. Epävarmuuden lisääntymisen takia kotitaloudet kuitenkin ovat entistä varovaisempia kulutuksen kannalta. Ne myös harkitsevat säästämistä kuluttamisen sijaan yhä useammin. Yksityinen kulutus on vähentynyt ja käytettävissä olevien varojen käyttäminen ei lisäänny. (Suomen pankki 2019.)

 

Inflaatio on tällä hetkellä 1,3 %:a ja kehittyy 1,6 %:iin vuonna 2021. Talouden ja työllisyyden kasvu vaikuttaa inflaation nousuun seuraavina vuosina. (Suomen pankki 2019.)

 

Yritysten kasvun esteenä ovat olleet jatkuvasti lisääntyvä työvoimapula. Ammattityövoimaa on haastavaa saada, joka rajoittaa muun muassa myyntiä. Suhdannebarometrissa havaitaan myös talouden kasvun hidastumisen takia haittavaikutuksia yritysten välisten investointien kesken. Erityisesti palveluissa 29 %:lla ja rakentamisen alalla 43 %:lla on hankaluuksia saada työvoimaa. Teollisuudessa kärsitään myös työvoiman saatavuudesta, mutta teollisuudessa kehno kysyntä vaikuttaa eniten. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2019.)

 

Joukkoviestinämarkkinoihin on käytetty rahaa vuosina 2016-2017 tuhansia miljoonia. Televisioon käytetään edelleen eniten rahaa ja internetmainontaan käytetään toiseksi eniten. On huomattava myös, että kustannustoimintaan käytetään edelleen paljon rahaa. (Tilastokeskus 2018.)

 

Sosiaalinen näkökulma

Suomen väestö on ikääntyvää ja suurin osa suurista ikäryhmistä syntyi maailman sodan jälkeen vuosina 1945-1949. Tällä hetkellä suomen väestön suuret ikäluokat ovat 65 vuotta tai vanhempia. Suurten ikäluokkien määrä koko suomen väestöstä vuonna 2017 oli 21,4%. (Tilastokeskus 2019) Yleisradio (2019) on tehnyt artikkelin väestönkasvun laskusta. Artikkeli kertoo Suomen väestön lisääntymisen alkaneen radikaalisti laskea kuluvana vuonna ja ennuste näyttää laskusuhdanteen jatkuvan aina vuoteen 2070, mihin mainittu tutkimuksen graafi (perustuu tilastokeskuksen lukuihin) on ajastettu (Kuva 5.). (Yleisradio 2019). Liikkuvaan graafiin pääsee käsiksi lähteiden kautta.

 

KUVA 5. Suomen väestön muutos ikäluokittain 1970-2070 (Yle 2019)

 

Videon käyttö viestinnässä on edelleen kasvava trendi, jota käytetään jatkuvasti viestimiseen sekä henkilökohtaisesti tai yritysten kesken. Yritykset ovat heränneet entistä enemmän videomarkkinointiin ja sen laatuun. Wyzowlin tekemän tutkimuksen mukaan videomarkkinoinnilla yritykset saavat enemmän laadukkaita liidejä ja heidän mainoksiin sijoittamansa rahallinen arvo on ollut korkein käyttäessään videoita. (Wyzowl 2019)

 

Videoita kulutetaan nykyään enemmän sosiaalisessa mediassa kuin esimerkiksi televisiossa. Myös mainoksiin YouTube-käyttäjät suhtautuvat paljon säyseämmin kuin televisio mainoksiin. Kohdistetulla markkinoinnilla käyttäjät saavat sellaista markkinointia, mikä koskee juuri heitä. (Niemi 2019.)

 

TAULUKKO 1. Medialaitteiden käyttö 10 vuotta täyttäneillä henkilöillä (Tilastokeskus 2017)

 

  %
2017 televisio Tietokone 2017 tabletti 2017 älypuhelin Pelikonsoli
2017
Miehet
10-14 vuotta 90 71 48 99 77
15-19 vuotta 69 91 34 100 63
20-24 vuotta 71 96 26 98 51
25-34 vuotta 79 94 44 94 45
35-44 vuotta 90 91 68 92 37
45-54 vuotta 96 95 54 87 17
55-64 vuotta 94 89 51 77 4
65-74 vuotta 94 78 41 59 1
75- vuotta 98 48 17 27 1
Uusi sukupolvi (s. 2000-) 83 77 43 99 72
Naiset
10-14 vuotta 87 75 56 99 32
15-19 vuotta 76 90 48 100 33
20-24 vuotta 84 94 35 99 31
25-34 vuotta 89 97 51 98 24
35-44 vuotta 91 90 61 96 18
45-54 vuotta 92 91 53 90 7
55-64 vuotta 95 88 50 81 1
65-74 vuotta 95 72 41 61 1
75- vuotta 96 31 15 20 1
Uusi sukupolvi (s. 2000-) 83 80 53 99 34

 

 

YouTube on Suomen käytetyin sosiaalisen median kanava videoiden katselemiseen. YouTube-käyttäjiä suomalaisista 25-34 vuotiaista on 86%. Facebookin käyttäjämäärät ovat laskeneet 2-3% viimeisen puolen vuoden aikana. Instagramin käyttäjäkunta sen sijaan on kasvanut 5% ja tutkimuksessa on tehty jakoa sukupuolen suhteen. Naisista 62% ja miehistä 47% iältään 13-34 välillä olevista käyttää instagramia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kokomaisuutena sosiaalisen median käyttäminen on lisääntynyt. (Niemi 2019)

 

Ikäpolvien välinen eroavaisuus medialaitteiden käytössä näkyy yllä olevassa taulukossa hyvin. Nuoret käyttävät entistä enemmän mielellään puhelintaan median käyttöön. Television käyttö on aivan nuorimmilla voimakasta edelleen. On huomattavaa, että 14-15 vuotiaiden keskuudessa ero television käyttöön laskee radikaalisti. (Tilastokeskus 2017) Tämä on johtanut kuluttajille kohdistetun markkinoinnin lisääntymistä sosiaalisessa mediassa. Nuorten sukupolvien kautta yrityspäättäjät ovat valveutuneempia sosiaalisen median käyttäjiä ja etsivät aktiivisesti tietoa ja kokemuksia internetin kautta. Se mitä omalla henkilökohtaisella sosiaalisen median tilillä näkyy, saattaa vaikuttaa myös yrityksessä tehtäviin ostopäätöksiin.

 

Digitaalisessa ympäristössä ihmisten elämäntavat mukautuvat sovellusten ja alustojen mukaisiksi. Sosiaalinen media saattaa olla osalle ainoa sosiaalinen kontakti ja ihmisten välinen kontakti vähenee. Asiakastapaamisissa on yhdessä huomattu, että digitalisaation aikakaudella videon katseleminen on yleistynyt, emme jaksa enää lukea pitkiä tekstejä vaan kelaamme mielellään videoita läpi, joissa osaavat ihmiset kertovat kuinka asiat kannattaa tehdä. Samalla voimme seurata ihmisten elämää videoblogien kautta, kun tavalliset ihmiset ovat aloittaneet tehdä viihdyttävää tuotantoa YouTuben kautta.

 

Nykyään yhteiskunnassa on tavallista lähettää ystäville videoita matkan päältä sen sijaan, että kirjoitettaisiin viestejä. Erilaiset puhelimen viestintä applikaatiot ovat muovanneet aktiivisesti nuorten käyttämää viestintää videoiden suuntaan. Hyviä esimerkkejä kehittyneestä viestinnästä ovat puhelinsovellukset, kuten Snapchat, TikTok. Nämä ovat uusimpia trendejä viestinnällisessä digitaalisessa ympäristössä nuoremmalla sukupolvella.

 

Teknologinen näkökulma

Teknologia on ollut hyvin tärkeässä roolissa Suomessa teknologian kehityksen lähihistoriassa. Nokian valtava menestyminen on nostanut Suomen 1990-luvun rankasta lamasta. Vuonna 2016 Suomessa suurin veroja maksanut ala on ollut peliteollisuus. (YLE 2017). Suomessa on otettu teknologia hyvin aktiiviseen osaan oppimista ja tietotekniikan käyttö on suomessa perustaito. Ylioppilaskokeissa on otettu käyttöön sähköinen kirjoitus ja kokeet tehdään pääsääntöisesti tietokoneilla. (Ylioppilaslautakunta 2019).

 

Teknologiabarometri kuvaa kansalaisten asenteita ja kansakunnan suuntautumista tietoon perustuvaan yhteiskuntaan. Suomi on vuoden 2019 teknologiabarometin (TEKBARO 2019) mukaan TKI-toiminnassa jäänyt kehityksen kasvusta. Teknologiabarometri kertoo nykyisestä teknologian kehityksestä Suomessa. Vaarana on, että TKI-toiminta poistuu hiljalleen Suomesta. Yritysten käyttämät TKI-investoinnit ovat tippuneet aiemmalta sijalta 2 sijalle 7, mikä tarkoittaa sitä, että yritykset investoivat tutkimuksiin, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan entistä vähemmän. Barometrissä on mainittu, että korkean teknologian vienti on tippunut vuodesta 2012, mutta kehitystä on tapahtunut ylöspäin vuodesta 2014 lähtien. Nousu on kuitenkin ollut maltillista. Barometrin mukaan Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset korkeakoulutetun väestön perusteella parantaa asemaansa. (TEKBARO 2019.)

 

Suomalaisissa yrityksissä käytetään sisäiseen viestintään edelleen paljon sähköpostia ja puhelinta. Ulkoiseen viestintään käytetään sosiaalisen median alustoja, kuten Facebook, Twitter ja Instagram. Mainontaa näissä kanavissa käytetään enenevässä määrin. On huomattu, että tulokset kohdennetusta verkkomainonnasta ovat huomattavasti parempia kuin televisiossa lähetetyistä mainoksista.

 

Yritykset käyttävät viestintään jo perinteisiksi muodostuneita menetelmiä, kuten tietokonetta ja älypuhelinta. Näille teknologioille on rakennettu työtä helpottavia sovelluksia yritysten omaan käyttöön. Ohjelmistoja kehitetään yksinomaan yrityksen tarpeisiin ja kehityspalvelut ostetaan yrityksen ulkopuolelta, jos sellaiseen työvoimaan ei itse ole sijoitettu. Yleisiä ohjelmistoja on markkinoilla ja viestinnän tueksi on hankittu muun muassa erilaisia CRM- tai taloudenhallintasovelluksia.

 

Valta osa yrityksistä ovat äskettäin havainneet, että videomarkkinointi on hyödyllistä mainonnassa. Aiemmin ilmaissut tulokset väestön digitaalisen median käytöstä PESTE-analyysin sosiaalisessa osiossa ovat antaneet yrityksille lisää motivaatiota videoiden käyttöön. Videotuotannon tehokkuusmarkkinoinnissa kehittyy. Value Creative on huomannut asiakastapaamisissaan, että osa yrityksistä on aloittanut omien kotikutoisten videoiden tekemisen markkinointitiiminsä kanssa. Tämä osoittaa, että videoiden tekeminen itsessään ei ole haastavaa, mutta laadukkaan sisällön ja ehyen kokonaisuuden kanssa tarvitaan ammattitaitoa. Näissä yrityksissä videotuotannon ymmärretään videotuotannon tehokkuus markkinoinnissa.

 

Virtuaalitodellisuus on yritysmyynnin apuna jo ympäri maailman ja Suomessa kauppoja tehdään hyödyntäen virtuaalitodellisuutta. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa sellaisen tuotteen myyntiä, joka ei ole vielä olemassa.

 

Lisättyä todellisuuttakin (Augmented reality) käytetään taulutietokoneiden ja älypuhelimien kanssa myynnin edistämiseen. Lisätty todellisuus auttaa hahmottamaan erilaisten tuotteiden istuvuuden esimerkiksi kauppoihin. (Myynnin & Markkinoinnin Ammattilaiset 2017). Keinoälyä uskotaan tulevan markkinoinnin työkaluksi tulevaisuudessa. Cannes Lions tapahtumassa voittaneiden markkinointikampanjoiden joukossa jopa 7 %:ssa käytettiin keinoälyä. Keinoälyn uskotaan tulevan entistä enemmän käyttöön, mutta tällä hetkellä sen hyödyntäminen on pientä. Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on edelleen voimakkaassa käytössä ja suurimmassa osassa kampanjoita sitä löytyi. Myös koneoppimista hyödynnettiin markkinakampanjoissa. (Kukkonen 2018.)

 

Ekologinen näkökulma

Suomi on tehnyt strategian vähentääkseen päästöjä. EU:n esittämät päästörajoitukset koskevat Suomea. Suomessa on kansallinen ympäristölaki, joka tuli voimaan 2015. Ilmastolain on tarkoitus pitää huoli siitä, että Suomessa noudatetaan strategiaa, jolla voidaan varmistaa kasvihuonepäästöjen väheneminen ja EU velvoitteiden täyttyminen. Vuoden 2016 lopussa hyväksyttiin Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia, jossa määritellään tavoitteet ja linjaukset vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 tehtiin myös parlamentaarisen energian- ja ilmastokomitean suunnitelmakartta, jossa on pohdittu aihetta vuoteen 2050. (Ympäristöministeriö 2018)

 

Suomella on tavoitteena vähentää kasvihuonepäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Erikseen mainitaan vielä, että kaupallisella sektorilla tavoite on 16 %. Uusiutuvan energian osuus koko energian kulutuksesta on tavoitteena nostaa 38 %:iin. EU on luvannut vähentää kasvihuonepäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. (Ympäristöministeriö 2018). Suomi on onnistunut vähentämään päästöjään 21 % vuodesta 1990 tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Siitä huolimatta yksittäisen ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat maailman mittakaavassa korkeimmasta päästä. (Tilastokeskus 2018)

 

Videotuotannon mielletään olevan hyvin ympäristöystävällistä, koska videot ovat pääsääntöisesti netissä. Ylen tekemän artikkelin mukaan se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Eniten serveritilaa vie lisääntynyt videoiden määrä internetissä. Artikkelissa verrataan striimauspalveluiden käyttöä suhteessa energian kulutukseen. Kahden tunnin HD-videon katseluun menee arviolta vähän yli 1 kWh. Tämä vastaa hiilidioksidipäästöiltään Suomessa noin 158g CO2-päästöjä. (YLE 2019)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close