Tampere
05 Dec, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Pessimistinen yrittäjä



Kirjoittanut: Jesse Pihkanen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Suomea on jälleen tituleerattu maailman onnellisimmaksi maaksi vuonna 2019. World Happiness Report- raportin mukaan Suomi on parantanut pisteitään viime vuodesta. Raportin teemana olivat erityisesti yhteisöt ja yhteisöllisyys, mutta tutkimuksessa käsiteltiin myös sosiaalista tukea, vapautta, bruttokansantuotetta ja terveiden elinvuosien odotetta. Vaikka Suomi olisikin maailman onnellisin maa, on mielenkiintoista huomata, että Suomi oli vasta sijalla 41. positiivisia tunteita koskevien kysymysten perusteella. Eli vaikka Suomessa sosiaaliturva ja terveiden elinvuosien odote olisikin pitkä, kokevatko suomalaiset silti oloaan onnellisiksi, sillä nähdäänhän suomalaiset usein masentuneena ja erakoituneena kansana? Yrittäjyyden elämänasenteen liitetään usein positiivisuus ja optimistisuus. Miksi me suomalaiset, erakoituneet ja pessimistit, olemme kuitenkin pystyneet luomaan Suomeen 611 608 yritystä (PRH 2.1.2019)? Näiden yritysten joukkoon mahtuu myös menestystarinoita, joista Suomi usein maailmalla tunnetaan, kuten Nokia, Kone ja Supercell. Onko yrittäminen aina positiivista ajattelua, vai pitääkö mindsetin olla myös välillä pessimistinen ja katkera?

Suomalaisten pessimistisyyden voisi jopa ajatella kulkevan geeneissä. Asiat ovat sukupolvien ajan olleet huonosti täällä pohjoisessa takapajulassa. Sääolosuhteet, Ruotsin ja Venäjän vallan alla eläminen, toinen maailmansota ja lamat. Onkin hieman koomista, että suomi on vielä 90-luvulla ollut maailman kärkeä itsemurhatilastoissa ja 2010-luvulle tultaessa se on edelleen Euroopan keskikastia, vaikkakin samalla maailman onnellisin maa (Tilastokeskus). Olemmeko kuitenkin sopivassa suhteessa kyynisiä, jotta uskallamme epäonnistua, mutta tarpeeksi optimisteja yrittääksemme uudelleen? Risto Siilasmaa kertoo kirjassaan ”Paranoidi optimisti”, kuinka häntä jännitti Nokian hallituksen puheenjohtajaksi siirtyminen juuri kun Nokia oli pohjalla. Siilasmaa oli kuitenkin vannoutunut nostamaan Nokian suosta uuteen kukoistukseen. Siilasmaasta huokuu tietynlainen katkeruus edellistä hallituksen puheenjohtajaa kohtaan, joka antoi Nokian syöksyä kohti tuhoa. Katkeruus voikin olla tietyissä tilanteissa jopa tervettä, vaikka se usein nähtäisiinkin todella negatiivisena. Ilman katkeruuden tunnetta Siilasmaa tuskin olisi pystynyt pelastamaan Nokiaa. Katkeruus loi Siilasmaalle mindsetin, että hänen täytyy pelastaa Nokia keinolla millä hyvänsä. Mielestäni voisi jopa sanoa Siilasmaan halunneen kostaa näyttämällä, että Nokia pärjää. (Siilasmaa, 2018).

Menestyviä yrittäjiä yhdistää yrittäjämäinen ajattelutapa. Tämä tarkoittaa erityisesti juuri epävarmuuden hyödyntämistä sekä luovaa tapaa ajatella liiketoiminnassa. Yrittäjämäinen mindset pohjautuu kognitiiviseen sopeutumiskykyyn ja kykyyn olla dynaaminen epävarmoissa ympäristöissä. Kyse on siis henkilön oppimisesta ja kehittymisestä saavuttaakseen uusia mahdollisuuksia (McGrath & MacMillan, 2000). Luulen, että me suomalaiset olemme onnistuneet luomaan menestyneitä yrityksiä juuri pessimistisyytemme ansiosta. Olemme aina varautuneet pahimpaan ja skenaario konkurssista kolkuttaa jokaisen yrittäjän päässä. Moni suomalainen on nähnyt, kuinka maailman johtavin matkapuhelinvalmistaja Nokia syöksyi tuhoonsa vain muutamassa vuodessa. Tiedostamme, että menestynyt ja vakavarainenkin yritys voi tuhoutua silmänräpäyksessä, mikäli olemme ylioptimistisia itseemme ja yritystämme kohtaan. Maailmantalous ja globaali kilpailu vaikuttavat yhä suuremmassa osin myös suomalaisiin yrityksiin, joten epävarmuus on läsnä varmasti jokaisen yrittäjän arjessa. Emil Michel Cioran oli ranskalainen filosofi ja aikansa suurimpia vastaanajattelijoita. E.M. Cioran onkin kirjassaan ”Katkeruuden syllogismeja” sanonut: ”Pessimistin täytyy joka päivä keksiä uusia syitä olemassaoloon.” Koen, että juuri tämä on yksi keinoista kohti menestyvää yrittäjyyttä. Pessimisti joutuu haastamaan itseään kohti parempaa minää. Tämän vuoksi pessimistillä on jokaista skenaariota varten mietittynä keinot selviytyä. Ja mikäli yrittäjä on sopivassa suhteessa pessimisti, on hänellä taito varautua pahimpaan yrityksensä kannalta. Myös esimerkiksi psykologi Jarkko Rantasen mielestä pessimistisyys voi olla hyvä asia (Fakta 2/2013). Defensiivinen pessimisti hyväksyy tosiasiat ja näin ollen ikävien vaihtoehtojen pohtiminen vahvistaa luottamusta ja vie ikäviltä asioilta niiden pahimman terän pois. Pessimisti ajattelee, että maailma ei kaadu, vaikka kaikki ei mennyt juuri niin kuin piti. Pessimistillä on tätä varten pohdittuna toinen vaihtoehto. Erona liialliseen optimismiin on juuri se, että optimisti luottaa sokeasti itseensä ja yritykseensä, eikä pohdi tarvittavia varasuunnitelmia.
Yrityksissä ikävien asioiden pohtimista kutsutaankin riskienhallinnaksi. Hyvä todiste liiallisesta optimismisuudesta yrityksissä oli, kun länsimainen finanssijärjestelmä oli kaatua kymmenisen vuotta sitten. (Talouselämä, Heidi Hammarsten).

Koen itse olevani enemmän pessimisti kuin optimisti, varsinkin asioissa, jotka liittyvät rahaan ja liiketoimintaan. Tähän vaikuttaa varmasti suuresti epäonnistumisen pelko juuri rahaan liittyvissä asioissa. Taloudellinen turva on asia, joka on monelle suomalaiselle hyvin tärkeä. Kun itse pelkään epäonnistuvani taloudellisesti, joudun pohtimaan monia eri ratkaisuja ja keinoja, joilla estän yrityksen tai oman henkilökohtaisen talouskriisin. Viimeisin esimerkki lienee lainan hakeminen yrityksellemme, tarkemmin minun ja Mikan Agli-projektille. Olimme aluksi suunnitelleet sijoittavamme hieman omaa rahaa yrityksen pääomaksi, jotta voimme tilata aluksi pienen erän sukkia toimittajalta. Mika sai kuitenkin idean hakea lainaa 10 000€, jonka avulla voimme käynnistää tuotannon ja markkinoinnin jo heti paljon suuremmalla skaalalla. Olin aluksi, hyvin pessimistiseen tapaan, tätä ideaa vastaan, mutta tajusin kuitenkin lainan olevan Aglin kannalta hyvä ratkaisu. Otin vastuulleni lainan kilpailutuksen ja tämän ohella vakuuksista ja takauksista pankkien kanssa neuvotellessa jouduin pohtimaan lainan riskejä hyvinkin paljon. Laskin ja pohdin tarkkaan lainaerien suuruuksia verrattuna potentiaaliseen kuukausimyyntiimme. Olisiko järkevää lyhentää lainaa 650€ kuukaudessa? Entä jos myyntimme olisi vain 200€ kuukaudessa, josta katetta 80€, miten saamme lainan maksettua? Henkilökohtainen takaus tarkoittaisi, että olisimme viimekädessä kaksin Mikan kanssa vastuussa lainan takaisinmaksusta. Tämä tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa reilu viiden tuhannen euron velkaa molemmille. Vaikka lainan suuruus on yritysmaailmassa pieni, on sen riskit silti huomioitava. Lainaneuvottelut ovat vielä kesken, mutta olen jo valmiiksi pohtinut tapoja ja projekteja, joilla saamme lainan maksettua, mikäli Aglin myynti ei riitä lyhennykseen.

Koen pessimistisyydestä olleen paljon hyötyä erilaisissa tilanteissa, varsinkin jos ihmiset ympärilläni ovat kovinkin optimistisia asian suhteen. Pessimistin tehtävä ryhmässä on palauttaa optimistit takaisin maanpinnalle, jotta ideaa voidaan jalostaa realistisemmaksi. Hyvä esimerkki liiallisesta optimistisuudesta on Fyre-festivaalin keulahahmo Billy McFarland. Billy oli festivaalia tehdessään liian optimisti, mikä sai hänet vaikuttamaan uskottavalta, eikä kukaan kehdannut kritisoida toimintatapoja ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Mikäli Fyren ydintiimiin olisi kuulunut pessimisti, ei tapahtuma olisi välttämättä ollut niin suuri katastrofi. On kuitenkin hyvä havaita, että yksinään pessimisti ei voi saavuttaa parhainta lopputulosta. Tunnistaessasi itsesi optimistiksi, etsi tiimiisi pessimisti, jotta idea pysyy realistisena ja kaikki riskit tulevat analysoiduiksi. Jos tunnet olevasi pessimisti, pyri lyöttäytymään yhteen optimistin kanssa. Näin pystytte yhdessä rakentamaan optimistin hulluista ideoista menestyneen yrityksen.

Lähteet:
E.M. Cioran – Katkeruuden syllogismeja, Loki-Kirjat Helsinki 2004.
Risto Siilasmaa – Paranoidi Optimisti, Tammi 2018
McGrath & MacMillan – The entrepreneurial mindset, Harvard Business Press 2000.
http://www.yvi.fi/sanakirja/318-yrittajamainen-ajattelutapa-entrepreneurial-mindset
https://www.talouselama.fi/uutiset/pessimismi-on-nyt-johtamisessa-pop/2d352c01-113b-339d-9cf0-aca78187896c
https://yle.fi/uutiset/3-10311652

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Minna Järvinen

    Hei pessimisti! Loistavaa pohdintaa ja eri lähteiden käyttöä samassa esseessä. Fyre esimerkki lopuksi realisoi koko potin!

    1.4.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close