Kuuntelimme Idiootit ympärilläni kirjan (Thomas Erikson 2014). Kirja kertoo eri persoonallisuustyypeistä, heidän heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Kirja on tarkoitettu opettamaan sitä, miten käsitellä erilaisia ihmisiä eri tilanteissa. Kirja oli helposti ymmärrettävä ja kirjoitettu rennolla otteella. Kirjassa oli todella mielenkiintoisia pointteja. Kiinnitimme huomiota siihen, että kirjassa ei puhuttu lainkaan tutkimus tuloksista. Kirjassa vakuuteltiin tiedon olevan totta vain sen perusteella, että kirjailija on alan ammattilainen ja työskennellyt yritysmaailmassa kymmeniä vuosia. Lukijalle myytiin kirja asiantuntijuuteen nojaten. Aloin tutkia tarkemmin mitä psykologian ammattilaiset kirjasta sanovat. Löysin Helsingin sanomien artikkelin, jossa eräs psykologi sanoi: ”Idiootit ympärilläni -menestyskirja ei kestä tieteellistä tarkastelua, sanovat asiantuntijat – Vertautuu horoskooppeihin, sanoo suomalaispsykologi” (Heidi Väärämäki, HS, 17.1.2020). Kävimme myös läpi Belbinin   testin tuloksia.

Persoonallisuus tyypit on jaettu neljään eri väriin: keltaiseen, vihreään, siniseen ja punaiseen.

Keltaiset ovat todella sosiaalisia ja positiivisia, he levittävät hyvää oloa ympärilleen. Keltainen henkilö on luova ja tunteellinen. Tunteet ovat vahvoja ja keltaiset innostuvat helposti, mutta myös kyllästyvät nopeasti. Värin heikkouksia ovat hajamielisyys ja tehottomuus.

Vihreät henkilöt ovat empaattisia ja ystävällisiä persoonia, jotka haluavat kaikille hyvää. He voivat kuitenkin olla epävarmoja ja toisten mielipiteistä riippuvaisia. He välttelevät konflikteja viimeiseen asti ja muiden miellyttäminen menee heillä usein oman hyvinvoinnin edelle.

Sinisen värin edustajat ovat pikkutarkkoja ja järjestelmällisiä. Heidän silmiään miellyttävät data ja tutkimustulokset, he eivät halua olettaa asioita. Töitä tehdessä siniset ovat äärimmäisen tarkkoja ja perfektionisteja. Työn jälki on hyvää, mutta hidasta. Siniset ovat kovia kyseenalaistamaan asioita ja heiltä puuttuu riskinottokyky.

Synnynnäisenä johtajana kuvatut punaiset ovat määrätietoisia ja eteenpäin pyrkiviä. Heidän heikkouksiaan ovat kärsimättömyys ja tökerö ulosanti. Punaiset saattavat antaa virheellisesti itsestään kylmän ja ankaran kuvan. He eivät kuitenkaan koskaan tahallaan halua loukata ketään.

Joku voi pystyä samaistumaan väreihin, mutta monelle voi myös olla vaikeaa samaistua yhteenkään. On vähän sinistä ja vähän punaista, ei ole ekstrovertti tai introvertti ja niin edelleen. Emme kumpikaan koe olevamme mikään näistä neljästä väristä, mutta voimme poimia jokaisesta jotain. Jako neljään on hyvin mustavalkoinen ja kapeakatseinen. Tarkoitus onkin vain antaa vähän osviittaa, miten käyttäytyä eri ihmisten kanssa ja miten erilaiset ihmiset voivat reagoida eri ärsykkeisiin. Erään kirjanpitopalveluita myyvän tuttavamme työpaikalla oli pidetty koulutus näistä väreistä. Koulutuksessa oli pohdittu, miten eri persoonallisuuksille myydään. Hän oli kokenut koulutuksen hyödylliseksi ja hänen myynti tuloksensa parani hieman. Näistä voi ollakin montaa mieltä.

Ihmisten lokeroiminen varsinkaan näin tiukasti ja näin harvaan vaihtoehtoon ei välttämättä ole hyvä idea. Me ihmiset olemme hyvin monimutkaisia ja monipuolisia olentoja. Käyttäydymme aivan eritavoin tilanteesta ja seurasta riippuen. Emme tarvitse muita kertomaan meille millaisia olemme. Voi olla jo itsellekin vaikeaa tunnistaa millainen itse on, jolloin muiden mielipiteet voi helposti vaikuttaa liikaa minäkäsitykseen.
Värejä voi käyttää antamassa vähän vinkkiä siitä, minkälainen joku voi olla, mutta ei voi perustaa koko käsitystä ihmisestä näiden värien perusteella. Emme suosittele uskomaan näihin värijakoihin orjallisesti vaan käyttämään omaa kriittistä ajattelua ja nähdä ihminen ihmisenä ja sellaisena kuin on.

Frank Martela kirjoittaa kirjassaan, siitä kuinka ihminen on suhdelo. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa muun muassa ympäristö ja elämän tilanne. Nykyisillä tutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että elämäntilanne ja ihmisten väliset suhteet vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen luultua enemmän. Ihmisten välinen dynamiikka vaikuttaa suuresti yksilön käyttäytymiseen. Nämä tutkimusten tekemät havainnot ovat todiste siitä, että meitä ei voi lokeroida tiettyyn väriin sillä käyttäytymisemme on eri roolissa ja ympäristössä vaihtelevaa. Ihmisen persoonallisuus on joustava ja muuttuva. Meistä on hienoa, että ihminen on joustava ja kykenee erilaisiin rooleihin. On myös armollista ajatella, että ihmiset muuttuvat.

Belbinin testin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia tiimirooli tyyppejä, jotta voidaan ymmärtää omia ja muiden vahvuuksia paremmin, jotta voidaan luoda mahdollisimman tehokkaita tiimejä ja tehokasta viestintää tiimin jäsenien kanssa (Belbin 2021). Rooleja on yhteensä yhdeksän ja vastauksissa näkyy mitä on eniten ja mitä vähiten, eli ei anneta vain yhtä vastausta. Testien teossa käytetään itsearviota ja muiden ihmisten arvioita, joten tulokset ovat suhteellisen monipuoliset. Me olemme ainakin hyvin ymmärtäneet, kuinka jokainen on tarpeellinen tiimissä ja että roolit voivat muuttua. Meidän tiimissämme, Kipinässä, käytämme Belbiniä antamaan osviittaa siitä, miten me saatamme toimia esimerkiksi projektien aluissa ja lopuissa. Emme kuitenkaan orjallisesti lokeroi ihmisiä heidän suurimpiin rooleihinsa. Testit pitävät meidän mielestämme hyvin paikkaansa ja tiimiläisiimme tutustuessa näemme miksi he ovat saaneet tietyt roolit.

Tiimimme tuloksia tutkiessa huomasimme, että ne auttavat meitä olemaan ymmärtäväisempiä erilaisia henkilöitä kohtaan. Teimme havainnon siitä, kuinka hyvin monella teamworker oli tuloksien loppupuolella, mutta silti tiimimme toimii suhteellisen hyvin. Emme siis tee arvioita ihmisistä tuloksien pohjalta, vaan heidän oman käyttäytymisensä perusteella. Tiimimme tuloksissa Resource investigator oli lähes jokaisella kolmen ensimmäisen joukossa. Tämä on täysin paikkaansa pitävä havainto ja pajoissa suun vuoron saaminen onkin usein hankalaa. Tämä on kuitenkin positiivinen ongelma. Meillä on kuitenkin verkostot  hyvin hallussa. Ennen testien tulosten julkaisua olemme Iiriksen kanssa tutustuneet keskenämme ja viihdymme toistemme seurassa, olikin huvittavaa, kun tulokset tulvivat julki ja meidän kolme ensimmäistä tulosta olivat samat. Ihmiset hakeutuvatkin tiedostamattomasti samanlaisten ihmisten seuraan.

Se miten näet muut, kertoo itsestäsi ja se, miten muut näkevät sinut kertoo usein enemmän heistä, kuin sinusta. Kannattaa siis muistaa, että ei voi tuntea ketään täysin niin hyvin, kuin hän itse tuntee itsensä. Nämä kannattaa pitää mielessä myös testejä tehdessä ja muita analysoidessa. Persoonallisuustestejä on hyvin paljon ja niistä voi olla apua juuri esimerkiksi tiimityön kannalta, mutta kriittisyys niissäkin. Belbinistä pidämme, mutta emme olleet Idiootit ympärillä kirjan suurimpia faneja.

Lähteet:

Belbin.com. 2021. Haettu osoitteesta https://www.belbin.com/about/belbin-team-roles

Hs.fi. Päivitetty 17.1.2020. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi/elama/art-2000006375308.html

Erikson, T. (2014). Idiootit ympärilläni: Atena kustannus

Martela, F. (2020). Elämän tarkoitus: Gummerus kustannus