Tämän esseen on kirjoittanut Samuli Viitanen & Tuomas Kuusisto

Johdanto 

Tässä esseessä selvitämme mikä on perintövero ja mitä vaikutuksia sillä on yrityksiin ja tavan kansalaisiin. Perintövero on pitkään kiistelty aihe varsinkin politiikassa. Sitä puolustetaan vasemmistossa ja vastustetaan oikeistossa. Puolustajat näkevät perintöveron tuloerojen tasaajana ja tasa-arvon säilyttäjänä. Vastustajat taas kokevat perintöveron valtion riistoksi, koska perittävästä omaisuudesta on jo maksettu verot moneen otteeseen. Perintöveron koetaan hankaloittavan varsinkin perheyritysten sukupolvenvaihdosta. Tiukoilla eteenpäin pyrkivät perheyritykset välttelevät sukupolvenvaihdosta, koska maksettava vero on suhteellisen suuri, varsinkaan kun sukupolvenvaihdos ei kasvata liiketoiminnan tulosta. Perintövero aiheuttaa suuria tunteita, ja sitä vältellään kynsin ja hampain. Perintöverosta onkin tullut osa yritysten verosuunnittelua. 

Mikä on perintövero   

Perintövero on perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritettava vero (wikipedia 2022). Perintöveroa maksetaan 20 000 euron suuruisesta ja tätä suuremmasta perinnöstä. Ennen pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mis­ta sel­vi­te­tään pe­ril­li­set sekä kuo­lin­pe­sän osak­kaat. Li­säk­si teh­dään pe­run­kir­joi­tus, jossa vain­ajan omai­suus ja velat kar­toi­te­taan ja ar­vo­te­taan. (Mäenpää 2022) Vainajan omaisuuden laadulla ei ole väliä, eli siihen lasketaan perittävän kaikki omaisuus kaasugrillistä alkaen. Omaisuuden arvo määritellään käypänä arvona eli todennäköisenä myyntihintana. (Keijon tuumaustunti 2022.) Perintöveron maksamiseen kuuluu myös poikkeuksia. Hyväntekeväisyysjärjestöt eivät joudu maksamaan perintöveroa. Lisäksi hallintaoikeudella peritystä omaisuudesta ei makseta perintöveroa. Hallintaoikeus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistöä voi käyttää omistajan tavoin, mutta sitä ei voi myydä. (Mäenpää 2022.) 

Perintäverotus toimitetaan perukirjan tai veroilmoituksen perusteella. Perintöverotuksen toimittaa yleensä vainajan asuinpaikan verovirasto. Perintöveron määrä laaditaan kullekin edunsaajalle hänelle tulleen tai tulevan osuuden perusteella, ja sen suuruus riippuu muun muassa perijän ja vainajan sukulaissuhteesta. Perintövero on henkilökohtainen eli jokainen perijä maksaa veron itsenäisesti, eikä toiset perinnön saajat ole vastuussa toistensa suorituksista. (vero.fi 2022) 

Veroluokat 1 ja 2 

Perintöveron määrä lasketaan perijän asemasta suhteessa perittävään. 

Perintöveroluokat 

Perijät ja testamentin saajat on jaettu veroluokkiin sen mukaan, mitä sukua he ovat perinnönjättäjälle. 

I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. 

II veroluokka: Kaikki muut – esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä. 

Avopuoliso perii vain, jos perittävä on tehnyt testamentin, jossa avopuoliso on mukana. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen. 

Myös kihlakumppani perii vain siinä tapauksessa, että hänet on sisällytetty testamenttiin. Jos kihlakumppani saa perintökaaren mukaista avustusta vainajan varoista, hän kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen. Avustuksen saaminen on harvinaista. (veronmaksajat.fi.) 

Haitat 

Perintöveron epäkohtia on muitakin, kuin se, että verot on jo kertaalleen maksettu. Se on argumenttina itseasiassa todella heikko. Kaikesta mitä käytämme tai ostamme, on jo maksettu verot, mutta silti verot liikkuvat tuotteissa ja palveluissa uudelleen ja uudelleen. Perintöveron ongelmat ovat usein dynaamisia, joten niitä on vaikea mitata. Jos yritys siirtää pääomansa ulkomaille, kuinka sen vaikutukset voidaan mitata? Yksityishenkilön perintöveron epäkohtina voidaan pitää mm. sitä, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida. Tämä voi pakottaa perijän myymään perittyä omaisuutta, jotta verot saadaan maksettua. Perintöveroa voi myös vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy. (Tiainen 2018.)
 

Perintöveroa on kiristetty valtion budjetin alijäämän kasvaessa. Karl Fazer on ensimmäinen yrittäjä, joka on antanut kasvot perintövero kapinallisille, ja hän on muuttamassa Portugaliin vältelläkseen perintöveroa, ainakin Yle uutisissa. Suuren käyttöomaisuuden omaaville yrityksille, kuten Fazerille on teoriassa järkevämpää vaihtaa maata kuin maksaa perintövero. Vaikka Karl aikoo muuttaa Portugaliin, on kevyemmin verotettuja maita lähempänä. Esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta on poistettu perintövero jo kokonaan. Suomi, joka kipuilee valmiiksi investointien puutteesta, ampuu itseään jalkaan, ajaessaan pitkään toimineet yritykset ulkomaille.  

– Monille perheyrityksille on ongelma, että perintöverojen maksuun saattaa mennä iso osa yritysten voitoista. Joudutaan maksamaan ylimääräisiä osinkoja, että pystytään perintövero maksamaan. Nämä lisäosingot ovat poissa yrityksen kehittämisestä ja investoinneista, perustelee Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. (Säntti 2015.) 

Yrityksen sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa yrityksen omistus vaihtuu perheen tai lähisukulaisten kesken (OP. n.d.). Yrityksen tehdessä sukupolvenvaihdoksen, ei omaisuutta tietenkään aina jaeta perintönä tai ennakkoperintönä. Sukupolvenvaihdoksia tehdään myös myyntinä tai lahjoituksina. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy paljon erilaisia verotuksellisia näkökohtia ja ne ovat aina tapauskohtaisia. Verokysymykset voivat koskea tuloverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta sekä arvonlisäverotusta. (Grant Thornton 2021.) Sukupolvenvaihdos on niin laaja kokonaisuus, ettei sen laatimisesta juuri löydy tietoa. Paitsi yleiset litaniat kuten “Ole huolellinen ja aloita suunnittelu hyvissä ajoin.” Lopputulema on kuitenkin aina sama lähteestä riippumatta: ota lakimies.  

Esimerkki perintöveron typeryydestä 

Käyttämässämme esimerkissä käsitellään pienviljelijä Perttiä ja hänen kuolinpesänsä jakoa. Pertti oli vaatimaton pienviljelijä Vieremältä. Hän omisti Ladan, pienen mökin sekä 120 hehtaaria metsää. Viljelyn muuttaessa kannattamattomaksi hän joutui jäämään eläkkeelle vuonna 1992 ja pärjäsi siitä lähtien pienellä eläkkeellänsä juuri ja juuri. Pertin omistama metsä on saanut kasvaa rauhassa ja sen arvo on 250 000 euroa. Pertillä oli yksi poika, joka muutti opiskelujen perässä Helsinkiin ja jäi sinne asumaan. Pojalla on sekä auto- että asuntolaina. Pertin kuoleman jälkeen poika perii isänsä, koska myös Pertin vaimo on jo kuollut. Perintöverojen tullessa maksuun pojan ainoat vaihtoehdot ovat ottaa lisää lainaa tai kaataa metsää.  Lainan lyhentäminen ei onnistu, koska pojalla on jo useampi mitä pitää maksaa. Hänen on siis pakko hakata metsää. Tämä tietysti laskee metsän arvoa ja luonnon monimuotoisuus kärsii.  

 Pohdinta 

Perintövero on hankala kokonaisuus sukupolvenvaihdoksissa, joten perintöveron lainalaisuuksista tulisi tehdä selkeämpi yksi yhtenäinen malli. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on lainsäätäjien tehtävä. Tällä hetkellä perintövero on ratkaisuna heikko, joka aiheuttaa yhteiskunnassa ristiriitoja. Tuntuu ettei kukaan ole siihen tyytyväinen. Perintöveron poistaminen on ajettu ainakin kerran eduskuntaan kansalaisaloitteena, mutta mihinkään konkreettiseen se ei ole johtanut. Verojen tarve on kuitenkin melko vakio, joten jos perintövero poistetaan, tulee verot saavuttaa toisella tavalla. On kuitenkin mahdoton arvioida voisiko verotulot kasvaa, mikäli perintövero poistettaisiin. Olisi perintöveron poistosta enemmän haittaa tai hyötyä, tulisi kuitenkin löytää ratkaisu, joka tyydyttäisi edes osaa väestöstä. Perintöveron arvostelu johtuu myös osaltaan tiedon puutteesta. Harva ymmärtää perintöveron vaikutukset kansantaloudelle. Usein kiistely pyörii vain ajatuksen ympärillä siitä, saako joku “ilmaista” omaisuutta verottomasti vai verojen saattelemana. 

Lähteet: 

Wikipedia. 2022. Perintövero. Verkkosivu. Viitattu 22.11.2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perint%C3%B6vero  

Mäenpää, T. 2022. Kuinka välttää perintövero. Verkkosivu. Viitattu 1.12.2022. https://aatos.app/perinnonjako/artikkelit/perintovero/ 

Veronmaksajat. 2022. Perintövero veroasteikot ja luokat. Viitattu 5.12.2022 

https://www.veronmaksajat.fi/Perinto-ja-lahja/Perintovero/#c4031792 

VERO. 2022. Perintöveron maksuohjeet saat perintöveropäätöksessä. Verkkosivu. Viitattu 1.12.2022. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/maksuohjeet/ 

Säntti, H. 2015. Karl Fazer jättää Suomen. Yle Uutiset. 16.3.2015. Viitattu 1.11.2022. https://yle.fi/a/3-7870769 

Säntti, H. 2015. Keskiluokka maksaisi perintöveron poistamisen. Yle uutiset. 16.3.2015 Viitattu 7.12.202. https://yle.fi/a/3-7870426 

Grant Thornton. 2021. Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa – mitä kannattaa ottaa huomioon? Verkkosivu. Viitattu 7.12.2022. https://www.grantthornton.fi/ajankohtaista/osakeyhtion-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/ 

7. N.d. Yrityksen sukupolvenvaihdos. Verkkosivu. Viitattu 7.12.2022. https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/yrityskauppa/yrityksen-sukupolvenvaihdos

Keijon tuumaustunti. 2022. Perintövero. Youtube -video. Viitattu 22.11.2022. Perintövero 

Tiainen, T. 2018. Perusteltu perintövero – kaikki raha on moneen kertaan verotettua. Verkkosivu. Viitattu 7.12.2022. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tiaintu/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua/