Pelottava konkurssi, mitä se oikeasti tarkoittaa? 

Akateeminen essee Alina Suni & Tiinu Pärssinen 

Johdanto 

Yrittäjien Voldemort, sitä mitä ei haluta nähdä, kuulla eikä kokea. Jos konkurssiin joutuu, se on tarinan loppu. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Halusimme perehtyä asiaan, sillä a) emme ymmärrä konkurssin todellisuudesta juurikaan mitään ja b) nyt koronaviruksen aikaan koemme tärkeäksi ymmärtää, miten konkurssi tehdään, jos on pakko. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen yrittäjän on mahdollisesti puntaroitava tätä vaihtoehtoa omalla kohdallaan, tai ainakin kuultava aiheesta enemmän. 

 

Mitä konkurssi tarkoittaa? 

Konkurssilla tarkoitetaan velallisen maksukyvyttömyyden aiheuttamaa prosessioikeudellista menettelyä. Konkurssista ja siihen kuuluvasta menettelystä säädetään konkurssilaissa. Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö, yhtiö, yhdistys tai säätiö, joka on maksukyvytön eli muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan. Konkurssimenettelyn tarkoituksena on maksaa konkurssivelallisen velkoja mahdollisimman paljon ja maksukyvyttömän yrityksen toiminnan alas ajaminen, eli lopettaminen. Velallisen jäljellä olevien velkojen maksaminen tapahtuu muuttamalla konkurssipesään kuuluvat varat rahaksi, jonka jälkeen nämä rahat ohjataan velkojien saatavien maksuun. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta konkurssimenettely kuuluu markkinatalouteen ja sen tarkoituksena on turvata yleisesti liiketoiminnan luotettavuutta, kun maksukyvyttömät yritykset poistuvat markkinoilta menettelyn seurauksena. Konkurssimenettelyn tarkoituksena on myös turvata velkojien oikeussuojaa heidän saatavien osalta muihin velkojiin nähden. (Linna 2019) 

 

Konkurssin vaiheet 

Konkurssilain mukaan konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tätä ennen on kuitenkin velallisen tai velkojan tullut hakea konkurssia kirjallisella hakemuksella käräjäoikeudesta ja konkurssin asettamisen edellytysten tulee täyttyä. Konkurssiin asettamiselle säädetty yleinen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys, jonka toteaminen voi perustua velallisen omaan ilmoitukseen tai velkojan vaatimukseen jonkin konkurssilaissa luetellun ’konkurssikypsyyden’ tunnusmerkin nojalla. Lisäksi velkojan saatavasta tulee olla riittävä selvyys mainittujen edellytysten mukaisesti. (Könkkölä & Linna 2013). 

Käräjäoikeuden päätettyä konkurssiin asettamisesta, siirtyy velallisen kaikki omaisuus konkurssipesän hallinnon eli velkojien ja pesänhoitajan määräysvaltaan. Pesänhoitajan määrää tuomioistuin. Pesänhoitajia voidaan määrätä useita, mikäli se on tarpeen. Konkurssipesän omaisuus koostuu velallisen kaikesta ulosmittaus kelpoisesta omaisuudesta, joka velallisella on ollut konkurssin alkaessa tai jonka velallinen saa ennen konkurssimenettelyn päättymistä. Konkurssilaissa on kuitenkin säädetty näitä koskien eräistä poikkeuksista. Konkurssilaissa asetetaan pesän omaisuuden myynnin tavoitteeksi mahdollisimman hyvän myyntituloksen saaminen, mutta myyntitapaa ei määritellä. (Könkkölä & Linna 2013). 

Konkurssipesän hallinnossa velkojat käyttävät ylintä päätösvaltaa. Pesänhoitajan päätösvalta perustuu konkurssilain säännöksiin, joissa on myös tiettyä joustavuutta eikä pesänhoitajan päätösvaltaa ole kaikilta osin tarkoin määritelty. Muulta osin päätösvaltaa käyttävät velkojat. Velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksessa, jossa jokaisen velkojan äänimäärä perustuu velkojan konkurssisaatavan määrään (Linna 2019).  Konkurssipesien hallintoa valvoo konkurssiasiamies, jonka tarkoituksena on ennalta ehkäistä väärinkäytöksiä ja edistää hyvää pesänhoitotapaa. (Könkkölä & Linna 2013). 

Pesänhoitajan ensimmäisenä tehtävänä konkurssimenettelyssä on selvittää konkurssipesään kuuluvat varat ja velat ja laatia niistä pesäluettelo. Tämän lisäksi pesänhoitajan tehtävänä on laatia velallisselvitys ja huolehtia velallisen kirjanpidosta laissa säädetyin tavoin. Velallisselvitys tarkoittaa selvitystä velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta. Velallisselvitykseen liittyen velkojat voivat suorittaa myös erityistarkastuksen, jonka tarkoituksena on syvällisemmin selvittää mahdollisia väärinkäytöksiä tai takaisinsaantiperusteita liittyen velallisen omaisuuteen. Tässä vaiheessa konkurssin raukeaminen on vielä mahdollista. Raukeamisen jälkeen konkurssi voi kuitenkin jatkua julkisselvityksessä. (Könkkölä & Linna 2013). 

Konkurssimenettelyn valvontavaiheessa velkojat toimittavat pesänhoitajalle valvontakirjelmät koskien kunkin velkojan saatavia. Pesänhoitaja tarkastaa saatavien aiheellisuuden ja etuoikeuden. Tämän jälkeen pesänhoitaja laatii ehdotuksen jakoluettelosta, josta ilmenee, miten pesän varat jaettaisiin velkojien kesken. Velalliselle ja velkojille annetaan mahdollisuus ottaa kantaa luettelon oikeellisuuteen. Tämän jälkeen laaditaan varsinainen jakoluettelo, joka toimitetaan käräjäoikeuteen vahvistettavaksi. Vahvistetun jakoluettelon mukaan maksetaan velkojille heidän osuutensa. (Könkkölä & Linna 2013). 

Konkurssipesän selvityksen jälkeen pesänhoitajan on laadittava vielä lopputilitys. Lopputilitys tulee vielä hyväksyä velkojainkokouksessa ja hyväksytystä lopputilityksestä ilmoitetaan Oikeusrekisterikeskukselle. Hyväksytyn lopputilityksen jälkeen konkurssimenettely päättyy (Linna 2019). Päättyneenkin konkurssin jälkeen voi vielä ilmaantua uusia varoja, joiden vuoksi tarvitaan selvitystoimenpiteitä ja tällöin suoritetaan jälkiselvitys. Pesänhoitajalla on oikeus suorittaa ilman erillistä määräystä jälkiselvityksessä tarvittavat toimenpiteet. Pesänhoitajan tulee kuitenkin laatia toimenpiteistään selvitys, joka tulee toimittaa konkurssiasiamiehelle sekä niille velkojille, joita asia koskee. (Könkkölä & Linna 2013). 

 

Konkurssin syyt 

Konkurssiin johtavia syitä on monia. Usein kuitenkin syynä on jonkun asian toimimattomuus. Esimerkiksi asiantuntemuksen puute johdossa ja päätöksenteossa, myyntityön vajavaisuus, yhteinen intohimo yrityksen kehittämiseen puuttuu tai toiminnan kasvu on hallitsematonta. Liian nopea kasvu on riski sekin, sillä sen myötä saattaa iskeä vauhtisokeus ja kestävän toiminnan edellytykset unohdetaan. Konkurssin syynä voi olla myös se, ettei yritykselle löydy jatkajaa. Vaikka usein konkurssiin päädytään jostakin yrityksestä johtuneesta syystä, ei yrittäjä aina voi vaikuttaa siihen johtaneisiin syihin. (Yrittäjät.fi 2018). 

Tämänhetkinen maailmantilanne Koronaepidemian johdosta on varmasti yksi sellainen asia, joka kaataa monia yrityksiä. Tätä voidaan pitää varmasti ainakin suurilta osin sellaisena, johon yritykset eivät ole voineet vaikuttaa. Tärkein oppi mitä olemme tämän kevään aikana saaneet, on se, että yrityksen tulomallin ei kannata olla vain yhdenlainen. Mitä useampi ansaintalogiikka on käytössä, sen turvallisempaa on kriisin sattuessa, että ne kaikki eivät sakkaa samaan aikaan. Toinen oppi on se, että yrityksen, kuten yksityishenkilönkin, on hyvä pitää puskurirahastoa yllä yllättävien tilanteiden varalle. Toivomme, että mahdollisimman moni yritys, jonka toiminta on normaalioloissa ollut kannattavaa, selviäisi tämän ajan yli.  

 

Yhtiömuodon vaikutus konkurssissa 

Halusimme perehtyä vielä tarkemmin siihen, mitä konkurssin tekeminen osuuskuntana tarkoittaa. Osuuskuntana siksi, että tämä on tiimimme yritysmuoto. Konkurssiin kun liittyy vahvasti velkojen periminen ja yhtiömuodosta riippuen yrittäjällä on erilaisia vastuita vastata näistä veloista. Osuuskunta on siitä turvallinen yritysmuoto, että sen jäsenet vastaavat veloista vain omalla osuudella osuuskunnasta, eikä velkoja peritä muusta omaisuudesta (Summarum.fi n.d.). Jos siis kävisi niin, että joutuisimme ajamaan osuuskuntamme konkurssiin, vastaisimme osuuskuntamaksun verran, joka meidän tapauksessamme olisi 150 euroa osakasta kohden. 

Osuuskunnat harvoin tekevät konkurssia. Siitä huolimatta taloudenpito tulee olla kunnossa, sillä se myös ehkäisee taloudellisen tilanteen ajautumista hallitsemattomaan tilaan. Useimmiten osuuskunta päätyy konkurssiin, kun sen toimijoista aktiivisimmat irtaantuvat mahdollisesti muualle työskentelemään. Jäljelle jäävät toimijat nostavat palkkioita, mutta verot ja muut palkanmaksun sivukulut saattavat jäädä maksamatta. Lopulta, jos toimintaa ja tuloja ei ole, osuuskunta lakkaa olemasta, mutta saattaa jäädä roikkumaan kaupparekisteriin. Tällöin ainoa velkoja ja häviäjä on yhteiskunta. (Kaskinen n.d.). 

 

Konkurssin vaikutukset yrittäjään 

Konkurssi ei ole pelkästään paperilla oleva lakitekninen seikka. Sen käsittelyyn liittyy paljon myös yrittäjän tunteita. Yrittäjä menettää paitsi oman toimeentulonsa, mutta myös mahdolliset työntekijät jäävät työttömiksi. Tämä ja monet muut konkurssiin liittyvät asiat aiheuttavat epäonnistumisen ja häpeän tunteita, jotka voivat ajaa yrittäjän mielenterveyden ahtaalle. Suomessa konkurssin tehneisiin yrittäjiin ei suhtauduta samalla tavoin kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa konkurssia pidetään opettavaisena kokemuksena. Konkurssin aiheuttamista tuntemuksista ei kannata vaieta, vaan hakea apua niiden käsittelyyn. Vertaisapua on saatavilla yrittäjäjärjestön kautta. (Yrittäjät.fi 2018).  

Yksinyrittäjille konkurssi saattaa olla kaikista hankalin käsitellä, koska heillä ei useinkaan ole henkilöä, joka olisi jakamassa taakkaa. Jos mietimme osuuskuntamme näkökulman kannalta, mahdollisessa konkurssitilanteessa rinnallamme olisi 18 tiimiläistä samassa tilanteessa. Tällainen tuki on todellinen voimavara, niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Emme kuitenkaan ole edes pohtineet, että osuuskuntamme olisi vaarassa tehdä konkurssin.  

 

Pohdintaa 

Emme tiedä, kuinka mahdollista olisi joutua ajamaan osuuskuntaamme konkurssiin. Proakatemialla ei taida olla yhdellekään osuuskunnalla käynyt niin, vaikka toisilla on saattanut olla kassan riittävyyden kanssa hetkellisesti ongelmia. Suuri osuuskunta usein mahdollistaakin melko riskittömän toiminnan. Eräs näkökulma tähän on se, että joku osuuskuntamme alla toimivista projekteista tuottaa todennäköisesti tilanteesta riippumatta liikevaihtoa ja tulosta, vaikka jollain toisella projektilla olisikin heikompi kuukausi. Koska liiketoimintamme on hyvin monimuotoista, ja tulonlähteitä on useampia samaan aikaan, on todennäköisempää, että yllättävän yhteiskunnalliset kriisinkin sattuessa kaikki tulonlähteemme eivät kuivu kasaan samaan aikaan. Vaikka olennainen osa yrittäjyyttä onkin opetella maksamaan itsellemme palkkaa tehdystä työstä, mikäli olisimme ajautumassa vakavaan kassavajeeseen, voimme päättää olla nostamatta palkkaa ja käyttää saadut voitot pakollisten, juoksevien kulujen kattamiseen.  

Meillä onkin siis lähtökohtaisesti aika ainutlaatuinen tilanne toimia melko riskittömästi yrittäjinä. Konkurssi ei ole oven takana, vaikka toimintamme olisi hetken aikaa vähemmän tuottavaa. Toisaalta tämä on hyvä, esimerkiksi näiden ylempänä käsiteltyjen yllättävien tilanteiden sattuessa omalle kohdalle, mutta suurena riskinä tässä on se, että palkanmaksu ja siitä aiheutuvat kulut jäävät meillä usein huomioimatta realistisella tavalla toiminnassamme. Valmistumisen jälkeen meidän on osattava maksaa palkkaa sekä itsellemme että mahdollisesti myös muille, jos jatkamme tai aloitamme toimimaan yrittäjinä. Nyt olisikin hyvä hetki harjoitella huomiomaan oikeasti myös nämä pakolliset kulut ja palkat, jotta hahmotamme kuinka paljon kannattava liiketoiminta todellisuudessa vaatii tuloja, jotta se on oikeasti kannattavaa ja kattaa kulujen lisäksi myös työntekijöiden palkat. 

Aiheeseen perehtyessämme huomasimme onneksemme, että konkurssi ei aina tarkoita maailmanloppua. Monessa artikkelissa näkyi jopa hyvin rohkaiseva ajatusmaailma siitä, että mieluummin uskaltaa yrittää, kuin pelkää konkurssia niin paljon ettei yritä lainkaan. Asmo Saloranta totesi, että “Tämä oli vain konkurssi elämässäni, ei elämäni konkurssi” (Huhtinen 2018).  

 

Lähteet: 

Linna, T. 2019. Prosessioikeuden oppikirja. Toinen uudistettu painos. Alma Talent Oy. 

Könkkölä, M. & Linna, T. 2013. Konkurssioikeus. Talentum.  

Huhtinen H. 2018. Konkurssi ei ollutkaan maailmanloppu – Asmo Saloranta epäonnistui julkisesti hälventääkseen vararikon stigmaa. Op-media. Luettu 12.5.2020. https://op.media/yrityselama/yrittajyys/konkurssi-ei-ollutkaan-maailmanloppu-asmo-saloranta-epaonnistui-julkisesti-halventaakseen-vararikon-stigmaa-28e5f3c7f39d413c974a29bfcfa153f8 

Kaskinen H. n.d. Osuuskunnan konkurssi ei ole tavallinen tarina. Luettu 12.5.2020. https://www.pellervo.fi/otlehti/uotneuvonta/liite02/konkurssi6.htm 

Yrittäjät.fi. 2018. Konkurssi voi olla uusi alku ja mahdollisuus – “Tätä tehtiin niin täysillä ja hyvin kuin osattiin, enkä ole jäänyt jossittelemaan. Luettu 12.5.2020 https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/uutiset/598760-konkurssi-voi-olla-uusi-alku-ja-mahdollisuus-tata-tehtiin-niin-taysilla-ja-hyvin-kuin