Johdanto

Kirjassa käsitellään nimensä mukaisesti pelkoa ja sen vaikutusta yksilön toimintakykyyn laaja-alaisesti. Kirjassa käydään mielenkiintoisella tavalla läpi yksityiskohtaisesti erilaisia käytännön esimerkkejä ja sitä, kuinka pahimmistakin peloista ja tukalimmistakin tilanteista voi selvitä, vaikka tilanne vaikuttaisi kuinka epätoivoiselta. Jokainen yksilö kokee pelon omalla tavallaan ja kaikilla meillä on omat asiat, joita pelkäämme. Positiivinen asia on se, että pelon voittamiseen on keinoja. Tämä vaatii kuitenkin yksilöltä työtä, rohkeutta ja asenteen muutosta.

Haastavista tilanteista selviytyminen

Fysioterapian kannalta ajateltuna kirja tarjoaa myös oman ajatusmaailman pelkoon, vaikka kuvatut tilanteet eivät välttämättä ole suoranaisesti niitä, joiden parissa fysioterapeutti työskentelee. Pelko, ahdistus ja stressi ovat asioita, jotka vaikuttavat kuntoutumiseen ja esimerkiksi käypähoitosuositusten mukaan nämä on liitetty alaselkäkipuun. Näitä nimitetään keltaisiksi lipuiksi, jotka tarkoittavat kivun kroonistumisen vaaraan viittaaviin psykososiaalisiin riskitekijöihin. Vaikka mahdollisella asiakkaalla ei olisi vakaviin oireisiin viittaavia tunnusmerkkejä, mutta kipu koetaan päivittäisiä toimintoja haittaavaksi niin esimerkiksi negatiivisten ajatusten muodostaminen ja pahimman tilanteen pelkääminen todennäköisesti pahentavat tilannetta ja kipu koetaan voimakkaampana. Tästä syystä oman ammattini kannalta on aina tärkeää tarkastella ihmistä kokonaisuutena. Tällöin asiakkaan nykytilannetta pystytään ymmärtämään paremmin hänen omasta näkökulmastaan ja toivottavasti myös tarjoamaan oikeat keinot, joilla voidaan parantaa asiakkaan elämänlaatua.

Olen viime aikoina törmännyt mediassa useisiin artikkeleihin, joissa mainitaan psyykkisen oireilun lisääntyneen väestöllä ja etenkin nuorilla. Mieleeni jäi etenkin yksi artikkeli, jossa YTHS:n psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä mainitsi haastattelussa, että jännittäminen, ahdistus ja masennus ovat selkeimmät syyt, miksi opiskelijat hakevat apua. Tilastot olivat kovaa luettavaa ja näissä mainittiin esimerkiksi yliopisto-opiskelijanaisilla olevan uniongelmia lähes kolmanneksella, keskittymisvaikeuksia joka neljännellä sekä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta noin viidenneksellä. Uupumus oli myös yleinen oire ja suurimmat syyt tälle olivat tunne työmäärään hukkumisesta, opiskeluasioiden murehtiminen ja kokemus riittämättömyydestä. (Häyrynen 2017.) Henkinen hyvinvointi on nykyään enemmän pinnalla ja omassa koulutuksessani keskeinen osa-alue. Kirjassa läpikäydyt teemat ja asiat linkittyvät kyseiseen artikkeliin erittäin hyvin. Pelko pahimmasta, stressaaminen ja kovat suorituspaineet elämän jokaisella osa-alueella luovat haastavan tilanteen yksilölle ja tästä syystä on tärkeä tiedostaa, että asioiden kanssa ei ole yksin vaan apua on aina saatavilla. Toisaalta entistä kovempien suorituspaineiden keskellä on osattava olla lempeä itselleen.

Pelon kohtaaminen on sanallisella tasolla helppoa, mutta käytännössä vaikeampaa. Kirjassa mainitaan erilaisia tilanteita, jotka kuulostavat erittäin haastavilta tai tilanteilta, joista voi olla lähes mahdotonta selviytyä. Pelon voittamisen keskeisessä asemassa on pelon kohtaaminen. Pelkoa tulee lähestyä hallitusti ja pienin askelin, jolloin saadaan luotua uusia positiivisia ajatuksia sekä muistoja vanhojen tilalle. Tämän avulla sama tilanne onnistuu seuraavalla kerralla paremmin ja pelon kynnys pienenee. Toimivia keinoja pelottavaan tilanteen valmistautumiseen ovat esimerkiksi mielikuva- ja hengitysharjoitukset. Mielikuvaharjoittelun avulla tilanne käydään läpi omassa päässä ja hengitysharjoitusten avulla keho ja elimistö rauhoittuvat, jolloin pelon kohtaaminen on helpompaa.

Pelon vaikutus

Turvallisuuden tunne ja vakaus elämässä ovat suurimmalle osalle arvoja, jotka näkyvät arjessa. Monella meistä on varmasti lapsuudessa ja myöhemmällä iällä kehittyneitä unelmia siitä missä haluamme olla tulevaisuudessa ja mitä haluamme tehdä, mutta nämä ovat jääneet vain sanalliselle tasolle. Tämä toki riippuu paljon yksilöstä, mutta monesti olen huomannut itseni mukaan lukien, että liiallinen asioiden miettiminen tai epäonnistumisen pelko ohjaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Itse olin tässä samassa tilanteessa lukion jälkeen, kun en vielä tiennyt mitä haluan tehdä tulevaisuudessa ja päätin siirtyä myynnin pariin. Suoraan lukion penkiltä myyntitöihin siirtyminen oli jännittävää, uutta ja haastavaa. Muutaman vuoden jälkeen tajusin kuitenkin, että haluan tehdä jotain muuta, mutta tämä vaatisi hyppyä tuntemattomaan. Suoritin työn ohessa urheiluhierojakoulun, jonka jälkeen kerroin läheisilleni, että haen opiskelemaan fysioterapiaa. Olin päättäväinen ja tiesin, että tämä on se ammatti, jossa haluan työskennellä tulevaisuudessa. Tulosten tullessa sain tiedon, että pääsin ensimmäisellä hakukerralla opiskelemaan. Olin iloisesti yllättynyt ja innoissaan, että pääsisin opiskelemaan, mutta samalla mietin mitä tämä tarkoittaisi. Kuukausipalkkani tulisi olemaan luultavasti pienempi kuin mitä myynnin parissa voisin tienata ja koulu vaatisi ajallisesti isoa panostusta, joten nopeasti ajateltuna tässä ei olisi kovinkaan paljon järkeä. Kirjaa lukiessani huomasin, kuinka oma ajatteluni vastasi kirjassa esiteltyjä esimerkkejä, jossa epäonnistumisen pelko ja liiallinen tilanteiden miettiminen valtaavat ajatukset. Samalla myös unelmat saattavat jäädä saavuttamatta. Tällä hetkellä en ole katunut päivääkään, että tein päätöksen ja päätin tavoitella unelmiani, vaikka tämä tarkoitti omalta mukavuusalueelta poistumista.

Lopuksi

”I’ve missed more than 9000 shots in my career. I’ve lost almost 300 games. 26 times, I’ve been trusted to take the game winning shot and missed. I’ve failed over and over and over again in my life. And that is why I succeed”. Näin ajatteli Michael Jordan, jolla on muun muassa kuusi NBA mestaruutta ja viisi NBA:n arvokkaimman pelaajan palkintoa. Voisin kuvitella, että MJ osaa kontrolloida omia pelkojaan eikä anna niille valtaa.

Hyppönen, H. 2014. Pelon hinta. Helsinki: Tammi

Häyrynen, S. 2017. Yliopisto-opiskelijoiden psyykkinen oireilu lisääntynyt – Lauri selvisi ”kusipaskavuodestaan” YTHS:n avulla. Luettu 4.11.2017

http://www.kaleva.fi/teemat/opiskelu/yliopisto-opiskelijoiden-psyykkinen-oireilu-lisaantynyt-lauri-selvisi-kusipaskavuodestaan-ythsn-avulla/773998/