Tampere
18 Jan, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Pelon hinta



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pelon hinta
Henkka Hyppönen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

”Pelolla on hinta; siitä voi hyötyä tai maksaa kalliisti. Pelon tunne määrittää yllättävällä tavalla käyttäytymistämme ja on läsnä lähes jokaisessa elämämme tärkeässä päätöksessä. Pelon hinta kertoo usein väärinymmärretystä luonteesta ja siitä miten pelko voi romahduttaa toimintakyvyn, mutta myös parantaa suoritusta niin bisneksessä, kuin yksityiselämässä. Kirja pureutuu pelon eri ilmenemismuotoihin ja osoittaa, miten tunteen tuhoavat muodot voitetaan ja hyödyt otetaan käyttöön.” – todetaan Henkka Hyppösen, Pelon hinta -kirjan takakannessa.

 

Mitä pelko on?

Pelko on sekä ihmisille, että eläimille yhteinen tunne. Se on vaisto, jota ohjaa biologinen signaali. Pelko liittyy usein ulkoisen vaaran havaitsemiseen. Sen näyttäytyy sisäisenä jännityksenä ja levottomuutena. Yleensä siihen liittyy kauhun tai paniikin tunne. Pelkokäyttäytyminen, joka ilmenee joko taistelemisena, pakenemisena tai jähmettymisenä, seuraa pelkoa. Vaaran havaitseminen, välttäminen ja pelastautuminen menee yleensä aina muiden tunteiden edelle. Tunteita, jotka voivat liittyä pelkoon tai olla lähellä pelkoa, ovat ahdistus, hysteria, paniikki ja viha. Lisäksi joillekin ihmisille muodostuu fobioita, jotka ovat johonkin asiaan tai tilanteeseen liittyvää suhteetonta pelkoa. Tämä johtaa välttelykäyttäytymiseen ja rajoittaa henkilön elämää. Vaikka pelko on epämiellyttävä tunne, voi ihminen joskus nauttia pelon kokemuksesta esimerkiksi kauhuelokuvien kautta.

Pelosta on hyötyä. Pelko ja siihen liittyvät mekanismit (kortisoli, adrenaliini, amygdala, kiertäjähermo) pitävät meidät hengissä. Pelko ajaa selviytymään, mutta voi myös aiheuttaa ihan turhia pelkoja asioista, jotka eivät uhkaa tai ole edes olemassa. Koska pelkoon ei välttämättä liity todellista uhkaa tai vaaraa, sitä on joskus vaikea määritellä. Pelko on kuitenkin todellinen, konkreettinen ilmiö. Ihminen eroaa eläimistä siten, että se voi pelätä esimerkiksi menettämistä. Tällöin pelko on menettämisen suremista. Tähän hyviä esimerkkejä ovat tupakoinnin lopettamiseen liittyvät pelot, kuten se, että pelkää menettävänsä ne rauhoittavat röökitauot tai elämäntapamuutos, pelätään, ettei enää koskaan voi syödä herkkuja vaan joutuu jättämään kaikki hyvät ”mässyt” pois.

Pelko kahlitsee. Se laittaa ihmisiä toimimaan kaavamaisesti sekä rajoittaa tekemistä. Usein ei välttämättä tule ajatelleeksi, että kyseessä on juuri pelon tunne. Pelolla on myös valitettavan helppo manipuloida ja sitä käytetään työkaluna erilaisten asioiden toteuttamiseen. Pelko liittyy myös suoraan oppimiseen. Jollain ihmisellä voi olla hyvin vahvana läsnä oppimiseen liittyvä heikko itsetunto. Oppimisesta tekee haasteen sijaan itselleen helposti muurin, mikäli pelkää epäonnistumista. Tällä tavoin stressi ja pelko ovat myrkkyä aivoille. Ajatellaan, että olen aina ollut huono esimerkiksi matikassa, niin en opikaan. Muovautuminen uuteen ympäristöön ja uusien tietojen ja taitojen saaminen, on palkitsevaa.

Hyppönen mainitsee kirjassaan, että yksin päätöksen tekeminen on vaikeampaa kuin ryhmässä, koska ihmisiä pelottaa riskinottaminen yksin. Ryhmän kanssa se on huomattavasti helpompaa. Itse koen, että Proakatemialla tiimin mielipide on tärkeä ja voi ohjata omia päätöksiä oikeaan suuntaan, sillä tulemme kaikki erilaisista lähtökohdista ja jokainen tuo mukanaan omat kokemuksensa. En haluaisi yksin tehdä päätöstä muiden puolesta. Olen myös huomannut, miten akatemian ulkopuolella erilaiset olettamukset ja muiden mielipiteet vaikuttavat omien päätösten tekoon. Olen kuitenkin pyrkinyt suuntaamaan ajatukseni siihen, mitkä ovat minun tavoitteeni, mikä ajaa minua eteenpäin ja jättämään ulkopuolisten mielipiteet suosiolla syrjempään.

 

Kuinka paljon pelko vaikuttaa erilaisten juttujen toteuttamiseen?

Pelkoa ajatellaan jonakin ihmeellisenä painovoimana, joka on harhakuva. Pelko on suojelija, mutta se voi kasvaa hirviöksi. Jos ihminen keskittyy liikaa pelkotiloihin, voi siitä seurata lamaantuminen. Tällöin olisi suotavaa hakea ammattiapua, jotta normaali toimintakyky palaa takaisin. Pelkoa voisi pitää eräänlaisena navigointijärjestelmänä, johon on merkitty mitä tulisi välttää. Ääritilanteissa pelkoon liittyvät reaktiot, joista ei välttämättä ole mitään aavistusta, mitä sieltä tulee, nousevat esiin. Hyvä esimerkki tästä on tilanne, jossa uskot kuolevasi, kuten se, että kurkku turpoaa umpeen. Tällöin muisti ei välttämättä toimi normaalisti, vaan asiat koodaantuvat mieleen epätarkasti. Olen itse aikoinaan saanut anafylaktisen reaktion parapähkinästä, jonka seurauksena kurkku alkoi turvota, oksensin ja tunsin tukehtuvani odotellessani ambulanssia. Silloin lamaannuin ja helpotus tuli vasta, kun aloin toipua shokista. Tuon jälkeen en ole enää uskaltanut syödä mitään pähkinöitä, vaikka aiemmin pystyin huoletta syömään muun muassa cashew-pähkinöitä. Niitä on helppo vältellä, mutta kaikkia pelkoja ei voi rajata ulos välttelemällä.

”Jos ei elä unelmiaan, elää pelkoaan.” Suomalaiset on tutkimusten mukaan yrittäjähenkistä kansaa, mutta pelko epäonnistumisesta esim. konkurssin muodossa, estää monen kohdalla liiketoiminnan aloittamisen. Yrittäjäksi ryhtyminen on varmasti monen proakatemialaisen unelma, sillä sitähän me olemme tulleet tänne opiskelemaan – yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Kuitenkin myös yrittäjäksi ryhtymisen ja aloittamisen kannalta erilaiset pelkotilat ovat melko yleisiä. Pelätään esimerkiksi turvallisuuden tunteen menettämistä, jos on aiemmin tehnyt kokoaikaista palkkatyötä, jota on turvannut ennalta-arvattavuus. Palkka maksetaan ajallaan ja toimeentulo on turvattu. Jos aina keskittyy näihin negatiivisiin asioihin ja mielessä pyörii vain mitä jos, voi olla varma siitä, ettei yrittäjäksi ryhdykään. Mikä tahansa iso prosessi on rankka ja vaatii totuttelua. Negatiiviset ajatukset voi antaa tulla ja mennä tai niitä voi opetella kääntämään positiivisiksi. Kun keskittää ajatuksensa yrittäjyyteen liittyviin plussiin, joita ovat mm. nopeampi kasvu ja oppiminen, vastuun kantaminen sekä vapaus, joka tulee vastuun mukana, pelko ajaa onnistumaan.

 

Miten pelon voi voittaa?

Pelko on tunne, jota ei voi välttää, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Mieti, miten käyttäydyt pelkotilanteessa. Ihmiset, jotka ei mieti asioita liikaa – tekevät. Pelot helposti jumittavat, mutta ne voi voittaa. Kun pelon pystyy purkamaan alkutekijöihinsä, siitä voi saada kiinni. Hyppönen kertoo kirjassaan muun muassa tunteiden kaksinaisteoriasta. Jos tulkitsee ahdistuksen sijaan tunteen innostukseksi, tulokset suorituksen aikana voivat olla parempia. Elimistö ja ajatukset voivat olla ristiriidassa, tällöin ihminen alkaa käyttäytyä rohkeasti. Tähän kuitenkin täytyy oppia ja se vaatii työtä, jatkuvia toistoja. Kun näitä oppeja harjoittaa, tapahtuu elintilan ja älyllisen joustavuuden kasvu. Innostuminen motivoi ja saa asioita tapahtumaan. Kannattaa siis havitella omia unelmia. On selvää, ettei ihmisen mukavuusalueella tapahdu kasvua.

Monelle yleinen pelko julkinen esiintyminen. Mikään ei poista ruumiin tai sielun luonnollisia heikkouksia, mutta siedättäminen helpottaa. Luonto kuitenkin käyttää voimaansa ja moni ihminen pelkää erilaisia sosiaalisia uhkia, kuten jännittäminen, kasvojensa menettäminen sekä naurunalaiseksi joutuminen. Esiintymisen pelkoon liittyy pulssin nouseminen. Koska kiertäjähermo vaikuttaa mm. äänihuuliin, pelko näkyy selviten äänessä. Pidentämällä uloshengitystä saa pulssin taas oikealle vaihteluvälille, jolloin stressi laskee. Siedättäminen on rankka prosessi, joka vie aikaa. Se voi olla välillä vaikeaa ja epämiellyttävää. Ihmisten edessä puhumisen pelko kuitenkin vähenee siedättämällä, pienin askelin, niin ettei harjoitus keskeydy. Satunnaiset vierailut lavalla eivät auta esiintymisen pelkoon, vaan se vaatii useita toistoja. Kun itsensä ylittää ja onnistuu voittamaan pelon, tulee tosi hyvä fiilis. Se on se kantava voima ainakin itselle.

Hyppönen kuvailee kirjassaan tilannetta, jossa Eagles on sarjan kärjessä, jonka jälkeen tapahtuu romahdus. Sekaannus katkaisi selkärangan, jolloin valmentaja syytti pelaajia. Joukkue odotti ja toivoi valmentajan vaihdosta. Pelaajien pään sisäinen puhe oli epäonnistumisen pelon kautta tuhota itseluottamuksen ja lisäsi paineita. Valmentaja vaihtui ja uusi valmentaja alkoi johtaa rakentavan ja kannustavan, lämpimän palautteen kautta. Hän toi esiin jokaiselle pelaajalle omat tavoitteet ja antoi palautteessaan helpot kehityskohteet. Rutiinien ja itsetunnon kehittämisen myötä jatkuva kehitys johtaa onnistumiseen.

On olemassa erilaisia harjoitteita, joilla voi työstää pelkotiloja. Vihanhallintamenetelmissä opetetaan hengittämään kuusi sekuntia ulospäin ja kolme sekuntia sisäänpäin ja jatkamaan tätä. Myös niin sanotulla kylmätermogeneesillä eli kylmäaltistuksella voi harjoitella hengitystä ja reaktiota pakene-taistele vasteeseen. Samoin mielenhallinnalla eli esimerkiksi meditaatiolla, on vaikutusta mielen reaktioihin. Intensiivinen, säännöllinen meditaatio johtaa amygdalan eli mantelitumakkeen harmaan massan alkaa kehittymiseen. Se parantaa myös havainnointikykyä. Olen jo aiemmin tunnelukkojeni työstämisen kautta opetellut myös työstämään omia pelkojani, mutta niiden kanssa on edelleen tekemistä. Pelot estävät meitä tekemästä asioita, siksi haluan haastaa jokaisen, joka tämän esseen lukee alkamaan työstää omia pelkojaan. On hyvä pitää mielessä, että kuoleman porteilla katuu varmasti asioita, joita on jättänyt tekemättä eikä asioita, joita on tehnyt. Älä siis pelkää turhaan.

Henkka Hyppösen kolme vinkkiä parempaan elämään

  1. Parantaa oppimiskykyä ja elämänlaatua. Kuuluu nykyihmisen työkalupakkiin.
  2. Nukkumattomuus vie elämänhalun ja palautumiskyvyn.
  3. Huolehdi suolistosi terveydestä. Välittäjäaineita muodostuu merkittävästi suolistossa. Hyvät probiootit parantavat merkittävästi palautumiskykyä.

(Biohakkerin käsikirja – #16 yritysvalmentaja Henkka Hyppönen: pelon biohakkerointi)

 

Lähteet:

Hyppönen, H. 2014. Pelon hinta. Helsinki, Tammi.

Biohakkerin käsikirja. 2015. #16 yritysvalmentaja Henkka Hyppönen: pelon biohakkerointi. https://biohakkerit.fi/2015/03/12/16-yritysvalmentaja-henkka-hyppo%CC%88nen-pelon-biohakkerointi/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close