Tampere
28 Jun, Tuesday
24° C

Proakatemian esseepankki

Pelolla johtamisesta myötätuntoiseen valmennukseen



Kirjoittanut: Anniina Tirkkonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
myötätuntoinen valmennus
Pekka Hämäläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luin Pekka Hämäläisen kirjan myötätuntoisesta valmennuksesta. Kirjassa käydään läpi paljon esimerkkejä urheilumaailmasta, mutta samat ajatukset pätevät oikeastaan myös työelämään ja kasvatustyöyön. Kirja avaa maailmaa kannustavasta ja myötätuntoisesta valmennuksesta. Siinä valmentaja ja valmennettava työskentelevät kunnioittavassa ja välittävässä vuorovaikutuksessa. Ongelmia ratkaistaan yhdessä ja valmennettavien potentiaali pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

 

Hämäläinen puhuu kirjassaan myös pelolla johtamisesta ja sen haittapuolista. Pelolla johtamista ilmenee edelleen urheilumaailmassa, sekä yritysmaailmassa. Sillä keinolla ihmiset saadaan kyllä tottelemaan, mutta ihmiset eivät tee tekemäänsä enää sydämmellä. Sillä keinoin ihmisiä ei voi saada sitoutumaan ja näin he tekevät vain sen mitä on määrätty, eikä yhtään enempää. Tällaisella johtamisella ei voida mitenkään tavoittaa parasta potentiaalia. (Hämäläinen 2021)

 

Hyvä esimiestyö toimii parhaiten kunnioittavan ja läsnäolevan dialogin taidoilla. Esimiehet ja valmentajat tarvitsevat hyvää itsetuntoa. Hyvää itsetuntoa ei voi olla, jos ei tunne itseään. Valmentajalla tulee olla halu oppia ja kasvaa sekä johtaa itseään.  Hämäläisen mukaan mentaalinen osaaminen lähtee persoonasta sekä siitä, miten valmentaja/esimies kohtaa ihmisiään.

 

Luottamuksen rakentaminen on Hämäläisen (2021) mukaan valmentajan tärkein tehtävä. Se vaatii myös halua tutustua alaiseen/pelaajaan henkilökohtaisesti, sillä muuten luottamus rakentuu vain pinnalliseksi. Tämä on tärkeä kohta valmentajalle pohtia, haluaako hän työskennellä ehkä jopa omalla epämukavuusalueellaan. Tässä kohdassa voi nousta haasteeksi valmentajan kykenemättömyys olla läsnä tämän kaltaisessa tilanteessa. Miten siitä voisi selvitä, jos ei osaa tutkia esim. edes omaa sisäistä maailmaansa? Yhteyden rakentaminen on luottamuksen synnyn kannalta silti tärkeää, että syntyy yhdessä jakamisen kokemus. Keskeistä ei ole se, löytääkö valmentaja juuri oikeat sanat, vaan empaattinen kuunteleminen.

 

Valmentajaksi kasvaminen on hidas ja työläs oppimisprosessi. Siinä ei tule koskaan valmiiksi, vaan on elinikäinen prosessti. Valmentajan prosessin tärkein työkalu ja kohde on valmentajan oma persoona. On tavoiteltavaa löytää myös oma identiteetti valmentajana. Kaikki tieto mitä asioista saa, on prosessoitava niin, että sitä pystyy hyödyntämään valmennustyössä. Valmentaja joutuu tekemään työtä myös vuorovaikutustaidoissa, paineensietokyvyn lisäämisessä, omien tunnelukkojen käsittelyssä, itsensä johtamisessa, uskomusten työstämisessä sekä oman elämän ja valmennustyön yhteensovittamisessa. Tämä tarkoittaa melko kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvää valmennusta syntyy Hämäläisen (2021) mukaan silloin, kun valmentaja voi itse hyvin. (Hämäläinen 2021.)

 

Matka oman minuuden syvimpään kohtaamiseen vaatii itseensä tutustumista, niin omien vahvuuksien kuin heikkouksienkin näkökulmasta. Usein Hämäläisen (2021) mukaan valmentaja törmää ensin omiin heikkouksiinsa. Riittämättömyyteen ja keskeneräisyyteen. Tämän työstämisen jälkeen alkaa nähdä vahvuuksia ja kohtia, joissa on puutteista huolimatta vahva. Vahva itsetunto edellyttää siis rehellistä itsetutkiskelua. Tämän prosessin lopputulema on positiivisrealistinen minäkuva. Se edellyttää, nöyryyttä ja sitä, että valmentaja pystyy näkemään omat vahvuudet sekä heikkoudet ja on sinut niiden kanssa. (Hämäläinen 2021.)

 

Valmentaja voi käydä monia johtamisen koulutuksia ja opetella teoriassa miten asiat menevät. Silti, mikäli ei ole yhteyttä siihen mitä syvällä itsessään on, ne jäävät vain rationaalisen mielen työkaluksi, jota on vaikeaa viedä käytäntöön. Ne eivät pääse koskettamaan sydäntä, ja tästä syystä valmentajankaan on vaikeaa koskettaa muita. Usein esimiehet varmasti haluavat olla hyviä, puuttuu vain tarpeellisia keinoja olla ihmisille avuksi. Hämäläisen mukaan huonot valmentajat tai johtajat eivät kohtaa ihmisiään sydämmellä, joka tarkoittaisi toisen tarpeiden ja tunnetilojen tunnistamista, empatiaa, läsnäolevaa kuuntelemista ja toisen ottamista vakavasti. Eli myötätuntoa. Näiden taitojen puuttuessa johtajien on helppa turvautua käskyttämiseen, tylyttämiseen ja mollaamiseen. Valmentajan ja esimiehen muutos on aina mahdollinen, mutta usein se syntyy jonkin kriisin pakottamana. Kun on pakko kohdata itsensä.

 

Hämäläinen puhuu kirjassaan tähdellisten voittojen olevan itsessä olevien esteiden nujertamista. Tästä syystä häviöstä oppii usein enemmän kuin voitosta. Silti voittojakin tarvitaan. Elämässä ja urhelussakaan tärkeintä ei ole se, tuleeko voitto vai tappio, sillä ne molemmat kuuluvat elämään. Tärkeintä on voittaa itsensä, ja oppia uutta. Voitot parantavat itseluottamusta ja häviöt taas nöyryyttä. Keskeistä on, ettei kumpaankaan jää kiinni.

 

Mielen valmentaminen on tärkeää ihan jokaiselle. Oli valmentaja tai valmennettava. Se rikastuttaa elämää. Sen avulla ihmisen mieli voi vapautua häntä sitovista kahleista, kuten pelosta, häpeästä ja syyllisyydestä tai niitä oppii käsittelemään ja toimimaan niiden kanssa. Ihminen, joka työstää itseään, uskaltaa helpommin rehellisesti olla se kuka on. Se auttaa tunnistamaan omia toiveita ha tarpeita. Itseään työstävä ihminen rohkenee näkemään myös itsestään paremman kuvan ja haluaa mennä sitä kohti. ”Hän kasvaa näkemään omaa suuruuttaan, oman sisäisen valonsa kirkkautta, ja jonain päivänä hän on kyllin rohkea paljastamaan valonsa myös muille.” – Pekka Hämäläinen.

 

Myötätuntoisen valmentamisen ytimeen kuuluu Hämäläisen mukaan omien kipukohtien tutkiminen ja työstäminen. Se johtaa korjaaviin ja laadukkaisiin valmennussuhteisiin. Kun näin tapahtuu, vuorovaikutuksesta tulee syvempää ja luottamus kasvaa. Ihmisenä kasvaminen on sekä valmentajan, että valmennettavan haaste.

 

Ihan jokainen meistä voi olla voittaja. Voittajia ovat ne, jotka ylittävät esteitä, on valmis kyseenalaistamaan omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan. Voittajat ovat elämänjanoisia. He ovat avarakatseisia ja lämpimiä muita kohtaan, mutta pitävät silti puolensa. He ottavat vastuun omasta elämästään. Erityisesti voittaja tutkii omaa sisintään, sillä sieltä löytyy kaikki elämään tarvittava voima. Se on suurin rikkautemme. Kun elämä järjestää hankaluuksia, voittaja näkee meissä piilevän kasvun mahdollisuuden. (Hämäläinen 2021)

 

Lähteet:

Hämäläinen, P. 2021. Myötätuntoinen valmennus. Helsinki: Minerva.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close