Tekijät: Tomi Lehtonen & Johanna Kinnunen

Turvallisuudentunne on ihmisen perustarve. Ihmisellä on luontainen halu olla turvassa ja elää ympäristössä, jossa kokee turvallisuutta. Joskus ympäristö voi kuitenkin haastaa ihmisen turvallisuudentunnetta eri tavoin. Näitä haasteita voivat olla mm. kiusaaminen, ympäristön erilaiset uhat, väkivalta, sairastuminen, taloudelliset haasteet, epämiellyttävät sosiaaliset vuorovaikutustilanteet tai onnettomuudet. Saamme tietoa ympäristön tapahtumista ja mahdollisista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä havainnoimalla sitä tässä hetkessä. Lisäksi median eri kanavat ja internet tuovat oman lisänsä jo hyvin tapahtuma- ja ärsykerikkaaseen elämäämme. (Sallinen 2022.) Usein ihmisen vaistomainen reaktio edellä mainittuihin ympäristön haasteisiin on pelko. 

Mitä pelko on? 

Pelko on tunne, kuten ilo, suru, viha tai kateus ja sen tarkoituksena on ollut auttaa ihmistä selviytymään olemassaolon taistelussa. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019). Pelko on luonnollinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen ja se varoittaa mahdollisesta vaarasta. Jos ihminen näkee esimerkiksi metsässä karhun, kuuluu kehon tuottaa tilanteessa pelkoreaktio. Tällöin ei kuitenkaan ole aihetta pidempiaikaiselle tai piinaavalle karhujen pelolle. (Mielenterveystalo n.d.) 

Pelon tunne on ollut merkittävä ihmisen suojautumisen ja eloonjäämisen kannalta. Se on auttanut mm. ennakoimaan vaaraa ja valitsemaan taistelu- tai pakoreaktion (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019). Nykypäivänä pelot eivät kuitenkaan ole aivan samanlaisia kuin ennen vanhaan ollessamme metsästäjä-keräilijöitä tai maalaistalon asukkeja. Etenkään länsimaisen teknologiasta ja lääketieteestä nauttivan ihmisen ei enää tarvitse pelätä esimerkiksi petoeläimiä tai huonoa viljasatoa. 

Vaikka pelon kohteet ovat ainakin osittain muuttuneet kehityksen ja teollistumisen myötä, pelkoon liittyvät tunteet ja reaktiot ovat edelleen hyvin samanlaisia. Tyypillisiä pelkoon liittyviä tunteita ovat muun muassa avuttomuus, hämmennys, epävarmuus, jännitys, ahdistus, kauhistuminen, alistuminen, hauraus, yksinäisyys, mitättömyys, nolostuminen, lannistuminen ja huoli (Jääskinen 2020). Tapamme reagoida pelkoon tai pelottaviin asioihin ja tilanteisiin ei ole muuttunut, sillä aivomme ja biologiamme ei ole kehittynyt juurikaan sitten savanniajoistamme toisin kuin ympäristö, jossa elämme. 

Pelon hallinta 

Pelon hallinnassa oleellista on, että pelko ei saa saada suhteettomasti valtaa. Pelko tulee olemaan joka tapauksessa läsnä elämässämme ja se on inhimillistä. Jokaisella pelko kohdistuu eri asioihin; joku pelkää pimeää tai sairastumista, toinen taas korkeita paikkoja tai jonkin asian tai henkilön menettämistä. Omaa pelkoaan voi olla vaikea myöntää ja ihminen pyrkiikin yleensä kamppailemaan sitä vastaan; ei haluta, että pelko ottaa vallan ja voittaa. Pelkoa voi olla myös vaikea tunnistaa itsessä, vaikka sen helposti tunnistaisikin muissa. (Savolainen 2020.)  

Pelottelu ja pelon lietsominen ovat yhtä inhimillisiä kuin itse pelkokin. Kauhutarinoiden kertominen ja pahimman skenaarion ääneen spekulointi ovat pelottelua. Pelottelua ei tehdä useinkaan tietoisesti vaan tiedostamatta ja sen tarkoituksena on usein lievittää omaa pelkoa. (Savolainen 2020.) Pelottelun tai pelon lietsomisen seurauksena pelko voidaan kuitenkin oppia toisilta. Esimerkiksi lapsi ei alun alkaen osaa pelätä hämähäkkejä, mutta jos vanhempi pelkää ja lapsi huomaa sen, niin lapsikin oppii pelkäämään niitä. (Sallinen 2022.) 

Usein saatetaan ajatella, että ei pelätä juuri mitään, mutta toimintaa saattavat ohjata kuitenkin pelkoon pohjautuvat uskomukset ja ajatukset (Jääskinen 2020). Jos ihminen väittää, että ei pelkää mitään, hän valehtelee. Jokainen ihminen pelkää varsinkin tuntemattomien asioiden tai uhkien äärellä, mutta jokainen pelkää vain eri asioita.  Pelossa ja epävarmuudessa helpottavat erilaiset keinot eri ihmisillä.  (Savolainen 2020.) Jokaisella on erilaisia tapoja hallita ja käsitellä tunteitaan. Tärkeää onkin, että oman pelkonsa hallintaan ja käsittelemiseen löytää juuri itselleen sopivat keinot. (Sallinen 2022.) 

Pelko päätöksenteossa 

Jos pelon syy ei poistu, pelkokaan ei poistu. Pelon kanssa on tällöin yksinkertaisesti opittava elämään, tai se rajoittaa yksilön toimintaa tämän loppu elämän ajan. (Savolainen 2020.) Omia pelkojaan ei voi hallita, mikäli niitä ei osaa tunnistaa. On rohkeaa uskaltaa pelätä ja oppia hyväksymään oma pelkonsa. Pelolla on suuri vaikutus päätöksentekoon ja se voi saada ihmisen tekemään hätiköityjä päätöksiä tai siivittää tekemään uskomattomia tai äärimmäisiä suorituksia. (Sallinen 2022.) Vaikka pelko olisikin läsnä, pelon tunteen ei tulisi kuitenkaan johtaa hätiköityihin päätöksiin tai huonosti tehtyyn työhön (Savolainen 2020). 

Ihmisessä pelon välttely on juurtunut syvälle. On inhimillistä jättää asioita tekemättä tai väistää niitä asioita, jotka pelottavat tai ajavat meidät epämukavuusalueelle. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi vaikeat päätökset tai uhkaavat tilanteet. Pelon jatkuva väistely ja välttäminen saattavat estää monia saavuttamasta omia unelmiaan. Pelkojen ajattelu saatikka pelosta puhuminen saattavat jo aiheuttaa voimakkaan epämiellyttävän tunnereaktion. Se, että pystymme hallitsemaan ja säätelemään tunteitamme, luo turvallisuuden tunnetta. Pelon ymmärrys voi lisätä hallinnan tunnetta ja lievittää pelkoa tai pelkoa pelosta. Usein ihminen pelkääkin enemmän pelon tunnetta kuin varsinaista pelon kohdetta. Kun ymmärrämme omia pelkojamme, pystymme paremmin ymmärtämään myös muiden pelkoja. (Sallinen 2022.) 

Pelon kohteet? 

Pelko ei välttämättä liity johonkin konkreettiseen asiaan, kuten pimeään tai hämähäkkeihin. Se voi liittyä myös nolatuksi tai hylätyksi tulemiseen, oman potentiaalin käyttöön ottamiseen, näkyville tulemiseen, oman mielipiteen tai ajatuksen ilmaisemiseen tai rakkauden vastaanottamiseen. (Jääskinen 2020.) Pelon tunteen pelko, eli pelon pelko, on myös varsin yleistä. Tällöin johonkin koettuun tapahtumaan tai asiaan liittyvään pelkoon lisätään pelkoa kokea kyseisiä ei-toivottuja tunteita ja tuntemuksia uudelleen, jonka seurauksena syntyy ikävä noidankehä ja ihminen voi alkaa jopa välttelemään kaikkea, mikä tuntuu pelottavalta. (Mielen ihmeet n.d.) 

Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee muita kanssaeläjiä ympärilleen. Ryhmässä ihminen selviää paremmin ja hakeutuu seuraan, missä kokee samankaltaisuutta. (Sallinen 2022.) Yksi yleisimmistä peloista on kuitenkin riittämättömyys. Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi, jotta kokisi kuuluvansa joukkoon. Alitajuinen pelko siitä, että ei tule hyväksytyksi ohjaa usein ihmisen toimintaa esimerkiksi työpaikalla tai sosiaalisessa mediassa. Kyseisellä ilmiöllä on vaikutusta ihmisen jaksamiseen ja mielenterveyteen. Monen uupumuksen taustalla ilmeneekin ainakin osittain pelkoa ja vääristyneitä uskomuksia omasta riittävyydestään. (Jääskinen 2020.)  

Suhteettomat mittasuhteet 

Joskus pelko voi kasvaa suhteettomiin mittasuhteisiin, jolloin siitä muodostuu paniikkihäiriö tai fobia (Jääskinen 2020). Pelko vaikuttaa sitä enemmän käyttäytymiseen, mitä suurempi tai voimakkaampi pelkotila on (Sallinen 2022). Sitkeistä ja syvistä peloista vapautuminen vaatii pitkäjänteistä työstämistä. (Jääskinen 2020). Ihminen, joka kärsii fobioista, pyrkii yleensä välttämään pelkoa aiheuttavia asioita ja tilanteita, joka usein johtaa pelon voimistumiseen välttämiskäyttäytymisen seurauksena. (Mielenterveystalo n.d). 

Tehokkain tapa päästä eroon suhteettoman suureksi kasvaneista peloista, on vähittäin tapahtuva altistaminen pelon kohteelle. Altistus voi tuntua ahdistavalta, mutta pienin askelin toteutettuna ja tarvittaessa ammattiauttajan avustuksella se on kuitenkin täysin turvallista. Altistuksen myötä ihminen oppii vähitellen kontrolloimaan pelkoaan ja kerryttää luottamusta omasta selviytymisestään kyseisessä tilanteessa. Kun pelätty asia kohdataan tarpeeksi usein ja monta kertaa, aivot oppivat vähitellen, että kyseinen asia tai tilanne onkin turvallinen. Altistuksen tarkoituksena on pois-oppia vähitellen liiallisesta pelkoreaktiosta. (Mielenterveystalo n.d.) 

Pelkojen kohtaaminen on tie rohkeuteen 

Pelot ovat harvoin rationaalisia tai helposti selitettävissä. Ne voivat olla isoja tai pieniä asioita ja tilanteita, tai ne voivat liittyä itse pelon tunteen kokemiseen. Ne kertovat elämäntarinastamme, herkkyydestämme, haavoittuvaisuudestamme ja epävarmuuksistamme. Lisäksi ne kertovat myös siitä, mikä on meille tärkeää. (Vuoristo 2017.) 

Pelot syntyvät usein kipeistä ja epämiellyttävistä kokemuksista, joiden käsittelyyn ei ole ollut tarjolla tarpeeksi tukea tai voimavaroja. Pelko on primitiivinen reaktio ja se yrittää suojella meitä emotionaalisen tai fyysisen kivun toistumiselta. (Vuoristo 2017.) Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus rajoittaa tai estää ihmistä tekemästä haluamiaan ja toivomiaan asioita. 

Pelko on epämiellyttävä ja ei-toivottu vieras, mutta sillä on tarkoituksensa ja paikkansa. Se kertoo meille mahdollisesta vaarasta tai uhasta, ja sen pääpyrkimys on pitää meidät hengissä. Ilman pelkoa ei olisi myöskään sen vastakohtia rohkeutta ja rakkautta, joiden kokeminen lisää roppakaupalla minäpystyvyyttä ja kontrollin tunnetta. 

Ehkä on hyvä välillä pohtia seuraavia kysymyksiä: 

Kumpi tunne minua ohjaa, rohkeus vai pelko?  

Kumman tunteen haluan minua ohjaavan, rohkeuden vai pelon? 

Pelon tunne yrittää ohjata sanomaan ei mahdollisuuksille, kun taas rohkeus ohjaa löytämään positiivisia syitä sanomaan kyllä. Rohkeus vaatii asennetta ja päätöksiä. Kohtaamalla aidosti omat pelkonsa on polulla rohkeuteen. (Sallinen 2022.) 

Lähteet: 

Jääskinen, A. 2020. Opi perustunteista: Pelko suojelee elämää ja ohjaa turvaan. Tunne & taida. Viitattu 4.10.2022. https://www.tunnejataida.fi/opi-perustunteista-pelko-suojelee-elamaa-ja-ohjaa-turvaan 

Mielenterveystalo. N.d. Pelot (fobiat). Viitattu 4.10.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietoa_oireista/Pages/pelot-fobiat.aspx 

Savolainen, T. 2020. Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse. Lääkärilehti. Viitattu 4.10.2022. https://www.laakarilehti.fi/blogi/terhi-savolainen/ainoa-mita-pitaa-pelata-on-pelko-itse/?public=df138bc615253966a227cdba89d7713f 

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2019. Lapsi pelkää. Viitattu 4.10.2022. https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-pelkaa/ 

Sallinen, S. 2022. Pelko ja rohkeus. E-kirja. Otava 

Vuoristo, E. 2017. Pelot eivät katoa niitä pakenemalla – Kokeile näitä keinoja pelon lievittämiseen. Hidasta elämää. Viitattu 4.10.2022. https://hidastaelamaa.fi/2017/10/tunnetason-pelkoja-ei-voi-pakottaa-pois-mutta-niita-voi-katsoa-lempeasti-silmiin/ 

Mielen ihmeet. N.d. Pelon pelko: avain ahdistuneisuushäiriöihin. Viitattu 4.10.2022. https://mielenihmeet.fi/pelon-pelko-avain-ahdistuneisuushairioihin/