Monelle tuttu kolmen koon sääntö kylmä-koho-kompressio ei ehkä enää olekaan täysin paikkaansa pitävä. Saatat myös tuntea aikaisemmin käytössä olleet akronyymit RICE (Rest, Ice, Compress, Elevate) tai POLICE (Protection, Optimal Loading, Ice Compression, Elevation). Uusimpien tietojen mukaan kylmästä ei olisikaan niinkään hyötyä vaan jopa haittaa. Koho ja kompressio ovat sen sijaan säilyttäneet tärkeän roolinsa uusissa suosituksissa. Nykysuosituksissa muistisääntönä pidetään sanoja ”PEACE and LOVE”, jotka ohjaavat pehmytkudosvammojen akuutin sekä myöhemmän vaiheen toimintaa. (Physiopedia.)

Akronyymit aukeavat seuraavasti:

P – protection – suojele

E – elevation – kohota

A – avoid anti-inflammatory modalities – vältä tulehduskipulääkkeitä sekä jäätä (kylmä) – 

C – compression – kompressio/purista

E – education – kouluta/ohjeista

L – load – kuormita

O – optimism – pysy optimistisena

V – vascularisation – verenkierto/tue verenkierron palautumista

E – exercise – harjoittele

(Physiopedia.) (Dubois & Esculier.) 

Ohjeistuksen osa “PEACE” ohjaa välitöntä toimintaa pehmytkudosvamman jälkeen. 

”Protect” eli suojele osuus ohjeistaa välttämään kuormitusta ja rajoittamaan liikettä yhdestä kolmeen päivään, jolloin verenvuoto vähenee, ehkäisee vaurioituneiden kudosten venymistä sekä vähentää riskiä vamman pahenemisesta. Protect osuus ohjeistaa myös minimoimaan levon, sillä pidentynyt lepo vaarantaa kudoksen vahvuuden ja laadun, ja että on suositeltavaa antaa kivun ohjata, milloin on soveliasta vähentää “suojelua” ja aloittaa asteittain varaaminen. (Physiopedia.) 

“Elevate” eli kohota tarkoittaa, että loukkaantunutta raajaa tulisi pitää sydämen yläpuolella, jotta kudosnesteet virtaisivat paremmin pois vaurioituneista kudoksista. Kohon käytöstä on heikosti näyttöä, mutta se on silti suositeltua matalan riskin ja hyötysuhteen vuoksi. (Dubois & Esculier.)

“Avoid anti-inflammatory modalities” eli tulehdusta vähentävien menetelmien välttöä kuvaillaan seuraavasti. Tulehdusta vähentäviä lääkkeitä tulisi välttää, koska niillä voi olla pidempiaikainen negatiivinen vaikutus kudoksen paranemiseen, sillä optimaalinen kudoksen uudelleen muodostuminen koostuu useista eri tulehdusprosessin vaiheista. Tulehdusta vähentävä lääkitys voi siis haitata kudoksen uudelleen muodostumis prosessia vaikuttamalla tulehdusprosessiin. (Physiopedia.) Kipulääkkeistä parasetamoli on tutkitusti turvallisin. (Parkkari, J.) Myös jään välttäminen kuuluu tähän ohjeeseen, koska jään käyttösyy on usein lähinnä analgesinen eli kipua lievittävä ja on olemassa hyvin vähän korkealaatuista todistetta, jotka puhuisi jään käytön puolesta. Jään käyttö voi myös häiritä tulehdusta ja verisuonten muodostumista sekä lisätä epäkypsiä lihassoluja, joka voi johtaa ylimääräiseen kollageenisynteesiin  ja heikentyneeseen kudosten uudelleenmuodostumiseen. (Physiopedia.) 

“Compress” eli kompressio/purista. Nivelen sisäistä turvotusta ja kudosten verenvuotoa voidaan rajoittaa ulkoisella mekaanisella kompressiolla kuten sidoksilla tai teippauksella. Vaikka tutkimuksissa on esiintynyt ristiriitaisuuksia, vaikuttaa siltä, että nilkan nyrjähdyksen jälkeinen kompressio vähentää turvotusta ja parantaa elämänlaatua. (Dubois & Esculier.) 

“Educate” eli kouluta/ohjeista. Dubois ja Esculier kehottavat terapeutteja ohjeistamaan asiakkaita aktiivisen lähestymisen hyödyistä ja kertovat, ettei passiivisilla hoitokeinoilla (esim. sähköterapia, manuaalinen terapia tai akupunktio) ole suurta vaikutusta varhaisessa vaiheessa kipuun ja toimintaan verrattuna aktiiviseen lähestymistapaan. Passiivisilla hoitokeinoilla voi olla jopa haitallinen vaikutus pitkällä aikavälillä luoden asiakkaalle mahdollisesti tunteen, että hänen täytyy tulla hoidettavaksi ja jopa aiheuttaa riippuvuus käytöstä terapian suhteen. Paremmalla ohjauksella voitaisiin ehkäistä ylihoitamista ja olisi tärkeää kertoa asiakkaalle realistiset ennusteet kuntoutumisesta sen sijaan, että etsitään kaikki mahdolliset nykyaikaiset huipputekniset taikakeinot. (Dubois ja Esculier.) Nykysuositus kannustaa vahvasti omatoimiseen ja aktiiviseen kuntoutukseen. (Kattilakoski yms.) 

LOVE -vaihe

Ensimmäisten päivien jälkeen siirrytään “LOVE” vaiheeseen ja ohjeistuksessa kuvataankin muistisääntönä, että pehmytkudokset kaipaavat tässä vaiheessa “LOVE”a eli rakkautta. 

“Load” eli varaa/kuormita. Aktiivisen lähestymisen liikkeen ja harjoitteiden kanssa on todettu olevan hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön vammoista kärsiville. Normaaleihin aktiviteetteihin palaaminen oireiden sallimissa rajoissa on suositeltavaa. Optimaalinen kuormitus ilman kivun pahenemista edistää rakenteiden korjautumista ja uudelleen muodostumista. (Dubois ja Esculier.) 

“Optimism” eli positiivisuus, pysy optimistisena. Psyykkisellä puolella on merkittävä osuus kuntoutuksessa ja esimerkiksi katastrofiajattelu, masennus ja pelko voivat vaikuttaa kuntoutumiseen heikentävästi. Uskomusten ja tunteiden uskotaan selittävän paremmin oirevariaatioita kuin itse vamman patofysiologia.  (Dubois ja Esculier.) 

“Vascularisation” eli verenkierto. Tuki- ja liikuntaelimistön vammojen hallinta vaatii kardiovaskulaarista liikuntaa. Kivuton kardiovaskulaarinen aktiivisuus toimii motivaation kohottajana ja lisää verenkiertoa vaurioituneisiin rakenteisiin. On myös todettu, että aikaisella mobilisoinnilla eli liikkumisella ja aerobisella harjoittelulla on kohentava vaikutus toimintakyvyssä ja työhön paluussa sekä vähentävä vaikutus kipulääkkeiden tarpeessa. (Physiopedia.)

“Exercise” eli harjoittele. On todistettavissa, että harjoitteellinen terapia hoitokeinona nilkan nyrjähdyksissä on hyödyllistä ja se myös vähentää vamman uusiutumisriskiä. Harjoittelun hyötyinä on myös liikkuvuuden, voiman ja proprioseptiikan (asento- ja liiketunto) palautuminen aikaisin. On suositeltavaa välttää kipua subakuutissa vaiheessa palautumisen optimoimiseksi. Kipua on hyvä käyttää myös ohjeistajana harjoitteiden tasoa muokatessa asteittain haastavammaksi. (Dubois ja Esculier.) 

Suurin muutos uudistuneessa ohjeessa tuntuu olevan tuo kylmän/jään käytön aseman muutos. Aikaisemmin, kun on kuullut, että vamman sattuessa kylmää pitäisi olla vamma-alueella jopa vain 30 sekunnin kuluessa, olen kokenut pienehköä stressiä pohtiessa, kuinka esimerkiksi valmentajana tulisi toimia. Tuo aikaraja vamman tapahtumisesta, vamman toteamisen kautta kylmäpussin noutoon on tuntunut lähes siltä, että täytyisi kulkea kylmäpussi takataskussa ollakseen valmis ensiaputoimiin missä vaan milloin vaan. Voin siis sanoa huokaisevani helpotuksesta, jos kylmän käyttö ei olekaan enää todistettavissa niin hyödyllistä kuin se on aikaisemmin koettu. 

Kuulin tästä ensimmäisen kerran ystäväni lähettämästä TIKTOK:sta, väittäisin siis, ettei tuo ole aivan turha sovellus ;). 

Lähteet: 

Dubois, B. & Esculier, J.F. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. 1/2020. Luettu 16.4.2022. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/54/2/72.full.pdf 

Peace and Love Principle. Physiopedia. Luettu 16.4.2022. https://www.physio-pedia.com/Peace_and_Love_Principle

Parkkari, J.  Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy – ohjeita potilaalle. Duodecim. 4.1.2022. Luettu 16.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00909#F1 

Kattilakoski, O., Toivo, K. & Parkkari, J. Päivitetty 25.6.2021. Luettu 16.4.2022. https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/liikuntavammojen-hoito-ja-kuntoutus/