Johdanto

Tämä essee käsittelee PBL nimistä oppimismenetelmää. Syy miksi haluan kirjoittaa siitä, johtuu keskusteluista, joita olen käynyt muiden kanssa opiskelijoideni kanssa. Näistä tunneista on pidetty, mutta niinkuin missä vain hyvin toimivassa rakenteessa, löytyy myös tästä pieniä ongelmia. Oma suhtautumiseni näihin tunteihin on muuttunut paljon. Varsinkin opiskelut Proakatemian malleilla on saanut minut ymmärtämään niiden mahdollista tarkoitusta enemmän. Toinen lähteeni, eli Circus 2.0 podcast, kertoo tarkemmin narratiivisesta oppimisesta, joka on yksi elementti tässä esseessä.

Toivottavasti tätä kirjoitusta ei oteta liian vakavana kritiikkinä, tarkoitukseni on reflektoida vain omaa kokemustani aiheesta. Jos olen tulkinnut väärin joitain aiheita, niin pyydän että korjaatte minua. Tämä teksti käy läpi minun ymmärrykseni aiheesta, sen takia en myöskään ole käyttänyt PBL ohjeistusta lähteenä (mutta olen lisännyt sen lähteisiin, jotta voit halutessasi lukea sen läpi). Ennenkaikkea tämä essee on oodi dialogille ja opettamisen tärkeydelle (tai ainakin toivon näin).

Toivon, että tämän esseen avulla saan muutettua tai edes avattua ajatusta enemmän kanssaopiskelijoilleni, jotta vastaisuudessa osa näistä PBL tunneista ei menisi hukkaan, motivaation merkityksen puutteesta.

Mikä on PBL?

PBL tulee sanoista Problem-based learning ja on opetusmuoto, jota fysioterapeuttiopiskelijat käyttävät opiskeluissaan. PBL tunneilla opettajat antavat pienryhmälle lähtökohdan, joka on kuva, video tai vaikkapa asiakaskuvaus tekstinä. Pienryhmät, dialogia hyödyntäen, kehittävät itselleen oppimiskysymyksen tästä lähtökohdasta. Kuva polvesta ja kipua kuvaavat symbolit, olisi esimerkki lähtökohdasta ja tästä kuvasta pienryhmä luo itselleen oppimistehtävän, kuten ”Polven anatomia ja polvikivun syitä”. Oppimistehtävää selvitetään kotona ja se puretaan yhdessä seuraavalla tunnilla. Tämän tunnin lopussa kehitetään yleensä toinen oppimistehtävä jatkoksi, kuten ”Millaisia fysioterapiakeinoja on polvikivun hoitoon?”.

PBL istunnoissa on tarkoituksena käsitellä opiskeluita koskevia aiheita dialogin kautta, mutta keskusteltuani kanssa opiskelijoitteni kanssa koen, että PBL opiskeluiden punainen lanka on jäänyt epäselväksi. Oma kokemukseni on, että sen merkitys on jäänyt avoimeksi, ehkä jopa itse löydettäväksi tai sitten opiskelijat eivät ymmärrä sitä. Koen, että opiskelijoiden motivaatio ja mielenkiinto koskee vain osaa näistä tunneista ja se näkyy valmistautumisessa sekä itse keskustelun merkityksellisyydessä. Tarkoituksenani on nyt avata vähän tätä rakennetta ja yrittää poistaa tätä huonoa mainetta ja ilmapiiriä PBL opiskelua kohtaan, mikä on selvästi havaittavissa. Pyrin myös avaamaan miten tunnin merkityksen korostaminen tekisi kaikista PBL tunneista opiskelijalle mieleisiä.

PBL tuntien ”kaksi ”teemaa

Jaan nyt PBL tunnit karkeasti kahteen teemaan. Näistä teemoista opiskelijat pitävät toisesta enemmän. Käytän näistä teemoista nimityksiä ”Faktat tiskiin” – tunti ja ”Kaikkien mahdollisuuksien mielenkiintoisuus”- tunti. Jälkimmäinen teema on yleisesti pidetty ja en ihmettele miksi. Kun keskustellaan kaikista niistä mahdollisuuksista mitä fysioterapiakeinoja on polvikivun hoitoon, se johtaakin yleensä kaikkein mielenkiitoisimpiin dialogeihin, kun vertaillaan mitä kukakin on löytänyt. Ilmapiiri näillä tunneilla on paljon kiinnostuneempi ja näihin istuntoihin on yleensä panostettu enemmän. Lähteet ovat loistavia ja niiden lukemiseen ja ymmärtämiseen on käytetty enemmän aikaa. Jotkut opiskelijoista suorastaan pomppivat paikoillaan ja innoissaan kertoivat, kuinka fanaattisesti he olivat hyppineet lähteestä toiseen ja löytäneet uskomattomia menetelmiä. Aivan kuin he olisivat pudonneet syvään kierteeeseen, jonka loppua ei näkynyt tutkiessaan tätä aihetta.

Mutta ”Faktat tiskiin”- tunti… Siitä ei hirveästi pidetä ja tunnin sisällöstä ei saada mielihyvää.

Näiden tuntien tarkoitus on yksiselitteinen. Aluksi täytyy tietää ja hallita aiheen perusteet, jotta voimme myöhemmin keskustella kaikesta hienosta ja mielenkiintoisesta. Esimerkissämme polvikivun tärkeitä perusteita on muun muassa polven anatomia ja kipua aiheuttavat tekijät polvessa. Nämä asiat on tärkeä tietää, koska mihin muuten perustaisimme myöhemmällä tunnilla kaikki hienot ja mielenkiintoiset menetelmät. Ennen pohdintaa tulee kertoa teoriaa taustalle.

Tunne joka nousee minulle näillä tunneilla on apaattisuus. Paikalle tullaan istumaan zombeina ja vuoretellen ilmaan lauotaan faktoja aiheesta. Faktoja, jotka todennäköisesti ovat muidenkin muistiinpanoissa. ”Tämä on polvi, polvi on sarananivel, polven luita ovat nämä”. Tässä kohtaan puolet ryhmästä haukottelee, osa odottaa omaa vuoroaan puhua, jotta voivat olla lopputunnin hiljaa (arvosanaan perustuu aktiivisuus tunneilla) ja osa harhailee omien ajatuksiensa kanssa toisella puolella maailmaa. Ulkopuolinen henkilö voisi luulla, että kyseessä on täysin eri ryhmä, kuin toisessa tuntiteemassa.

Konseptin väärin ymmärtäminen ja narratiivinen ajatusmalli

Minun mielestäni tämän ”Faktat tiskiin”- tunnin ajatus on väärinymmärretty opiskelijoiden keskuudessa, ja en missään nimessä halua syyllistää opettajia. Opettajat antavat hyviä ohjeistuksia PBL opiskeluun ja sen rakenteeseen, mutta koen, että PBL opiskelun merkitys ei tule esille opiskelijoille tarpeeksi hyvin. Merkityksellä tarkoitan ajatusta; Miksi tämä ”Faktat tiskiin”- tunti on minulle hyödyllisempi, kuin se että opiskelisin nämä asiat kotona.

Minusta suurin ongelma ”Faktat tiskiin”- tunneilla on väärinymmärrys sen konseptista. Opiskelijat tulevat tunnille mentaliteetilla ”Kerron nopeasti vähän faktoja, jotta päästään nopeasti kohti uutta oppimistehtävää ja toivottavasti puoli tuntia etuajassa lounaalle”. Aivan kuin näiden tuntien tarkoitus olisi todistella muille, että ”kyllähän minäkin olen jotain lukenut” ja se on huono ajatus. Kukaan ei ole kiinnostunut istumaan tunneilla, missä kaikilla on täysin samat tiedot omissa muistiinpanoissaan, eikä mitään mielenkiintoista tapahdu ja miksi kukaan haluaisikaan olla tälläisillä tunneilla? Minulla on samat tiedot kuin sinullakin, miksi minun pitää tässä istua ja kertoa niistä sinulle. Miksi en voisi vain opiskella tämän teorian kotona?

Mielestäni ongelma johtuu narratiivisesta ajatusmallista näihin tunteihin. Narratiivisella ajatusmallilla tarkoitan, kun joku kertoo sinulle ”näillä tunneilla kerrotaan vain faktoja yksi kerrallaan” ja tämä ajatusmalli iskostuu sinuun. Opimme muiden kertomuksista paljon maailman menosta ympärillämme ja paha tapamme on papukaijamaisesti toistaa näitä, kun koemme sen todeksi. Myönnän vilpittömästi, että myös minä olen tuota ”Faktat tiskiin”-tunnin narratiivia viljellyt kanssaopiskelijoilleni, ties vaikka olisin jopa sen keksijä tai ehkä joku vanhemman vuosikurssin opiskelija sen kertoi? En muista. Joka tapauksessa tämä narratiivinen, papukaijamainen toistelu ja ajattelu pilaa nopeasti ensiluokkaisen oppimismahdollisuuden. Paikalle tullaan apaattisina ja huonoilla muistiinpanoilla, koska ”Meillä on faktat tiskiin tunti”.

Ja minua harmittaa, että näin loistava mahdollisuus oppimiselle ja harjoittelulle on pilaantunut, pitkälti meidän omien puheidemme takia. Tämä ajatus on muuttunut minullakin vasta aloitettuani opiskelut Proakatemialla. Pajojen oppimiskäytäntö viistää todella läheltä PBL opiskelumallia ja se saikin minut ymmärtämään oman väärän lähestymistapani ”Faktat tiskiin”- tuntia kohti.

Todellinen tarkoitus ja miten tiimiopiskelu on saanut minut ymmärtämään sen

Tiimiopiskelussa on myös samantyylisiä lähtökohtia kuin PBL:ssä. Tiimillä on aihealue, josta joku tai jotkut tuovat tietoa muille. Lisäksi on erittäin tärkeää osata selittää ja opettaa dialogin avulla muita. Pajan pitäjällä on eräänlainen vastuu varmistaa, että kaikki tiimiläiset ovat ymmärtäneet mistä ollaan puhuttu. Jos asiat ovat jääneet epäselväksi, se on haitaksi koko tiimille. Dialogi on haastavaa, mutta myös välttämätöntä. Keskustelun tulisi olla yhteistä tavoitetta ja ratkaisua kohti ajavaa, sekä kunnioittavaa turhien riitojen välttämiseksi. Tiimissä on paljon viisaita ja fiksuja ihmisiä ja heidän kanssaan keskustelemalla valjastat oppimaasi tietoa paremmaksi. Välillä jopa ymmärrämme olleemme väärässä. Aiheen ajattelu itsekseen on hyödyllistä, mutta omien ajatusten sanoittaminen ääneen vaatii myös ymmärtämistä siitä mitä olet lukenut ja ajatellut. Puhumalla ja keskustelemalla joudut selittämään muille, mitä olet oppinut. Se vasta osaakin olla haastavaa. Keskustelulla valjastetaan ajatuksia ja jos yrität opettaa muita ihmisiä puheellasi, joudut valitsemaan sanasi vielä tarkemmin. Vasta silloin todella ymmärrät, mitä olet oppinut.

Ja tämä on minun mielestäni ”Faktat tiskiin”- tunnin suurin heikkous. Opiskelijat eivät tule tunnille ”Pyrin tänään opettamaan muita tästä aiheesta” mentaliteetilla. Tämä on suuri menetetty tilaisuus, koska sitähän fysioterapeutin työ on usein! Asiakkaan opettamista. Asiakkaalle pitää osata selittää ja kertoa, miksi sitä polvikipua tulee, mitä siellä polven seudulla on ja mitä siellä tapahtuu tällä hetkellä. Sitähän tämä meidän työ on. Näistä ”Faktat tiskiin”- tunneista saataisiin paljon enemmän irti, jos ensinnäkin tuosta negatiivisesta narratiivista luovutaan ja aletaan kohtelemaan näitä tunteja kunnioittavasti, jotta osaat itse puhua ja opettaa aiheesta.

Kun puhut, ymmärrät paremmin. Kun ymmärrät paremmin, pystyt opettamaan. Hyödynnä sitä, jotta tulevaisuudessa asiakkaasikin ymmärtävät, miksi sitä polvea sattuu ja miksi on tärkeää tehdä harjoitteita.

Kuinka asioita voisi muuttaa ja miksi.

Asioiden muuttaminen on loppujen lopuksi minun mielestäni helppoa. Yhdellä hyvin ohjatulla oppitunnilla saataisiin tuotua esille, miten näitä tunteja kannattaa lähestyä. Sitä kyllä tehdään jo nyt, mutta koen tarvetta painotukselle ”Miksi tämä on tulevaisuudessa hyödyllistä?”. Yhdellä oppitunnilla saataisiin kyllä muutamalle opiskelijalle varmasti istutettua optimaalisempi ajatusmalli ja äsken kritisoimani narratiivinen ajattelu hoitaa loput. Opiskelijat keskustelevat paljon koulutuksesta ja aina löytyy myös niitä vastarannan kiiskejä, jotka eivät ole kuunnelleet kun on opetettu, mutta he kuuntelevat kanssaopiskelijoitaan ja heidän mielipiteitään.

No miksi tämä on tärkeää? Omissa, ehkä jopa hieman utopistisissa ajatuksissani, näen fysioterapia kuplassa ilmestyksen, missä vastaanotolta ei koskaan poistuisi tyytymätön tai ymmärrystä vailla oleva asiakas. Oma henkilökohtainen kokemukseni on, että osa näistä PBL tunneista on minullakin mennyt pahasti hukkaan, vaikka olenkin yrittänyt virittää itseni kahvin avulla aina keskusteluun. En yksinkertaisesti ole nähnyt tätä mahdollisuutta ja sen takia en ole pystynyt sitä hyödyntämään. Tämän takia toivon, että tulevaisuudessa tämä vuosikurssilta toiselle siirtyvä narratiivi loppuisi. Oli se sitten tämän esseen avustuksella tai sitten dialogin kautta.

Mitä tästä kannattaa siis ottaa irti

PBL opetusmuotona on minusta loistava. Siinä on myös huonoja puolia, joiden ydintä muokkaamalla saadaan varmasti koulutuksesta valmistumaan fysioterapeutteja, joilla on vähän vähemmän pelkoja omasta ammattitaidosta. Opiskelijoiden ajatusmallin muuttaminen faktojen kertomisesta niiden opettamiseen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii ajatusmallin rikkomista ja sen uudelleen muokkaamista. Minä henkilönä, joka yrittää saada elämästä kaikkein eniten irti, mahdollisimman pienellä vaivalla, näen tämän olevan minun kohdallani menetetty tilaisuus.

Oppiminen on ikuinen prosessi ja sitä ei voi koskaan olla liikaa. Tämä loistava tilaisuus ehkä meni minun kohdallani ohi, mutta näitä asioita pitää toistaa kuitenkin tuhansia kertoja, että voin luottavaisin mielin kutsua itseäni ammattilaiseksi. Pieni etumatka tähän taipaleeseen olisi ollut kyllä suurenmoista, mutta näitä mahdollisuuksia on maailmassa pilvin pimein ja ehkä en olisi koskaan edes hakenut Proakatemialle, jos olisin ymmärtänyt PBL- tuntien mahdollisuudesta. En ehkä olisi kokenut tarvetta itseni haastamiselle. Joka tapauksessa, toivottavasti tulevat vuosikurssit ottavat jokaisesta PBL- tunnista kaiken irti mitä pystyvät ja pääsen tulevaisuudessa loistavien ammattitaitoisten ammattilaisten kanssa keskustelemaan, mitä se polvikipu nyt oikeasti on.

Lähteet

Circus 2.0. 2020. Opettaminen on taito. Podcast. Spotify.

https://open.spotify.com/episode/5fMdI3XHOZxpF3FIhN0j1n?si=njsCN560T2e5Ln4Zi6O0sQ

Tampereen yliopisto, TAMK. 2020. PBL:N MUKAISEN KOULUTUKSEN OPAS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN FYSIOTERAPEUTIN TUTKINTO-OHJELMASSA. pdf.

https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2020-05/intra_tamk_fysioterapeutti_liite-4.-pbl-opas-6.5.2020.pdf