Tampere
24 Nov, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Patenteilla rahaa



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yrittäjyyteen liittyy innovaatio, innovaatioon uuden luominen ja uuden luomiseen keksinnöt. Keksintöjä tekee keksijät eli oikean elämän Pelle Pelottomat, jotka pyörii piirrustusten ja labratakkiensa kanssa räjäyttelemässä koemaljoja ja luomassa mustia aukkoa – vai miten se menikään?

 

Keksinnöksi voidaan määritellä monta asiaa, mutta kaupallisesti sen luojalla on merkitystä vain, jos se on suojattu. Ja keksintönsä voi suojata patentoimalla sen. Patentti on immateriaalipääoman vaihdannan väline: vastineeksi tarkasta keksinnön kuvaksesta, joka mahdollistaa muille asiantuntijoille teoksen toisintamisen, valtio myöntää keksijälle 20 vuoden määräämisoikeuden patentissa kuvatun teknologian käyttöön ja valmistamiseen. Näin ahneet keksijät eivät panttaa keksintöjään kassakaapeissaan varjellakseen tulonlähdettään, vaan ne saadaan julkisesti näkyville ja kehitys voi kehittyä.

 

Patentti syntyi nousevan kaupankäynnin myötä jo 1400-luvulla, mutta vakiintui nykyiseen muotoonsa 1700-luvun loppupuolella. Perinteisin muoto on uutta fyysistä esinettä tai sen toimintaa koskeva patentti, joka antaa yksinoikeuden 20 vuoden ajalta kaikkeen patenttikuvauksen mukaiseen toimintaan, laitteiston käyttämiseen tai valmistamiseen kaupallisissa tarkoituksissa.

 

Mekaanisten ja fyysisten laitteiden lisäksi patenttia voi hakea karkeasti lähes kaikelle TÄYSIN uudelle tiedolle tai toiminnalle

  • Design-työlle: selkeästi eroavalle ja täysin uudenlaiselle tavalle ilmaista tietoa tai toimivuutta
    • esimerkiksi iPhonen aloitusnäkymä; 4 alarivin ikonia, pyöreäkulmaiset neliöt on patentoitu
  • Metodipatenteille: jotkin prosessit ja niiden osa-alueet rakentavat lopputulosta täysin uudenlaisella tavalla
    • joidenkin psykologisten testausten testausprosessit on patentoitu
  • Utility-patentti: kokonaisuutena valmiille laitteelle tiettyyn käyttötarkoitukseen
    • Käytetään lähennä kokonaisille laitteille, esim. matkapuhelimen pop-socketit. Nämä patentit kestävät vain 10 vuotta.
  • Softapatenteille: Softapatentit ovat monimutkaisia. Tietokoneohjelmistoja ei suoranaisesti voi patentoida, sillä lähdekoodi on aina yleistä tietoa. Karkeasti sääntönä on, että sellaista, minkä ihminen voisi tehdä itse kynällä ja paperilla huolimatta sen vaatimasta ajasta ei voi patentoida. Kuitenkin on mahdollista patentoida softan osuuksia, jotka reagoivat oikean maailman kanssa
    • Esimerkiksi
      Amazon Click: fyysinen nappula, jota painamalla tilaat tuotteen suoraa lähimpään toimipisteen noudettavaksi
    • Appi, joka optimoi nukkuma-aikasi ikäsi, työnkuvasi ja asuinpaikkasi perusteella. Nukkuma-ajan koittaessa ohjelma lukitsee älyjääkaappisi, laskee verhot, himmentää valaistuksen ja sulkee wifi-yhteyden.

 

Näiden patenttien pituudet ja kestävyydet vaihtelevat 5 vuodesta 15 vuoteen, riippuen tilanteesta.

 

Kuka voi hakea patenttia ja mistä?

 

Patenttia voi hakea kuka tahansa laillinen henkilö. Yritys ei siis itsessään voi hakea patenttia, sillä se ei ole laillinen henkilö. Yritys voi kuitenkin omistaa patentit, joten patenttihakemuksessa keksijäksi merkataan keskinnön tehneet työntekijät. Keksijöitä voi olla useita.

 

Patentit ovat karkeasti maakohtaisia. EU:n alueella vallitsee kuitenkin lähes yhtenevät patenttikäytännöt, joten usein se mielletään yksittäiseksi patenttialueeksi. Patenttirekisteriö ylläpitää aina valtiollinen taho, jolle patenttihakemus rekisteröidään ja maasta riippuen patenttiprosessi seuraa karkeasti seuraavaa kaavaa:

 

  1. Patenttihakemus rekisteröidään
  2. Hakemuksen käsittelijä hyväksyy hakemuksen käsiteltäväksi, mikäli hakemuksessa ei ole virheitä (Tässä vaiheessa lisätään markkinointiin ”patent pending”)
  3. Käsittelijä skannaa omaa patenttirekisteriään ja julkisia lähteitä, etsien aikaisempia samasta teknologiasta rekisteröityjä patentteja
  4. Jos niitä löytyy TAI patenttihakemuksessa kuvattu teknologia todetaan jo aikasiemmin julkistetuksi*, hakemus raukeaa.
  5. Mikäli hakemus pääsee läpi näistä vaiheista, hakijalle myönnetään patentti

 

*Julkiseksi tiedoksi katsotaan tieto, jossa on esitelty kuvaus patentin toiminnasta jossain julkiseksi katsotussa tilaisuudessa, kuten luennolla, haastattelussa, myyntineuvottelussa yms.

 

Päivämäärä on kuningas

 

Patenteissa hakemuksen vireillepanopäivä on määräävä tekijä. Hakemus, jolla on aikasin päivämäärä, kumoaa kaikki sen jälkeiset hakemukset (sillä patentin myöntämisen jälkeen tieto katsotaan jo julkisesti esitellyksi). Tämä aiheuttaa kikkailua, sillä patentteja voi linkittää: Yhdysvalloissa ns. vuoden grace period, jossa teknologian julkistuksesta on 365 päivää aikaa laittaa hakemus vireille, jolloin aloituspäivämääräksi saa alkuperäisen julkistuspäivämäärän. Muutamia maita lukuunottamatta euroopassa tätä ei ole, joten ensiesittely estää patentin hakemisen jälkikäteen.

 

Kun Yhdysvalloista on saanut patentin Yhdysvaltoihin, voi sen patenttihallitukselta anoa lupaa viedä patentti ulkomaille. Jos lupa myöntyy, voi saman patentin rekisteröidä muissa maissa ja saada uusien maiden aloituspäivämääräksi Yhdysvaltain patentin aloituspäivämäärän. Muuten saman asian patentoiminen uudessa maassa noudattaa normaaleja sääntöjä ja paikallisia käytänteitä.

 

Kiinassa taas ei-kansalainen henkilö ei voi patentoida tai omistaa immateriaalioikeuksia, joten yrityksellä täytyy olla kiinalaisia työntekijöitä ja kiinalainen tytäryritys tai yhteistyökumppani. Tämän takia esimerkiksi länsimaisten tekijänoikeuksien pakottaminen Kiinassa on hyvin hankalaa ja syntyy paljon kopiotuotteita länsimaissa patentoiduista tuotteista.

 

Patenttiportfolio, lisenssistrategia, patenttilouhinta ja muita hienoja sanoja

 

Oletko patentoinut tuotemerkkisi on yleinen kysymys – ja kompa. Tuotemerkkiä ei voi patentoida. Tuotemerkit, tekijänoikeudet ja muuta esimerkiksi logot ovat erilliseen järjestelmään kuuluvaa IPR:rää (Immaterial Property Rights).

 

Patenttiportfoliolla tarkoitetaan yrityksen omistamia patentteja. Yleensä mitä useampi, sitä parempi, sillä patenteilla voi tehdä huomattavia määriä rahaa. Se tapahtuu joko myymällä patentteja tai vuokraamalla eli lisensoimalla niitä muille käyttäjille. Ja sitä vuokraa ei voi valita maksavansa: mikäli patentin teknologiaa on käytetty tuotteessa, lisenssi tarvitsee maksaa tai tuote täytyy vetää markkinoilta.

 

Lisenssistrategia on suunnitelma siitä, miten omia patentteja vuokrataan, mihin hintaan, kuinka aggressiivisesti patenttirikkomuksia ajetaan takaa ja keneltä vuokrataan lisenssejä omaan käyttöön. Erityisesti suurilla teknologiayrityksillä, kuten Applella ja Samsungilla, on satoja patentteja, joita ne lisenssoivat toisilleen mahdollistaakseen omien tuotteidensa valmistamisen ja myynnin. Matkapuhelimestasi voi olla esimerksi näyttö Applen keksimä, latauspistokse Samsungin, kamera Huawein, akku Nokian ja kaiutin Sonyn. Se on myyty Samsungin nimellä ja he maksavat jokaisen patentin käytöstä lisenssimaksua niiden omistajille. He eivät halua riitauttaa patentteja, sillä silloin muut valmistajat todennäköisesti peruvat lisenssisopimukset myös heiltä ostettuihin patenttilisensseihin.

 

Patenttilouhinta on työkalu patenteilla kilpailemiseen. Se on osa tuotekehitystä ja siinä pyritään löytämään mahdollisimman monta erilaista patentoitavaa yksittäistä osaa tuotteesta. Eli yksi iso patentti pilkotaan mahdollisimman moneksi pieneksi. Patenttilouhintaa harjoitetaan erityisesti sen takia, että teknologia kehittyy todella nopeasti ja monet patenteista muuttuvat turhiksi kauan ennen vanhenemistaan. Louhinnassa pyritään ajattelemaan, mitä tulevaisuudessa voidaan keksiä ja mitä osuuksia siitä voisi patentoida jo nyt.

 

Esimerkiksi:

 

Keksit kaksisylinterisen auton moottorin ja patentoit sen. Kuvauksessa määrittelet patenttisi ”polttoaineella saavutettu mekaanisen voiman tuottaminen liikkumista varten”.

 

Vuoden kuluttua joku muu keksii nelisylinterisen moottorin ja harjoittaa hieman patenttilouhintaa Hän ei voi patentoida koko ajatusta, sillä se rikkoo ensimmäistä kaksisylinterisen moottorin patenttia, mutta jos hän pilkkoo keksintönsä osasiksi hän voi patentoida:

  • Miten sylinterit liittyvät toisiinsa (jos joku haluaa liittää niitä lisää)
  • Miten voimansiirto sylinteristä tapahtuu (jos sovelluskohde muuttuu autosta muualle)
  • Miten sylinterit tahdistetaan (jos sylintereitä lisätään)
  • Miten sylinterit voidaan pienentää/suurentaa (jos koko suurenee/pienenee)

 

Jos seuraava henkilö keksii kuusisylinterisen moottorin, todennäköisesti jokin edellämainituista patenteista rikkoo hänen malliaan ja hän joutuu maksamaan lisenssin käytöstä nelitahtisen moottorin patentoijalle.

 

Patentti on kuitenkin vain yhtä arvokas, kuin se on vahva. Patentin vahvuudella tarkoitetaan, kuinka helppoa on osoittaa, että joku muu käyttää patentin sisältämää teknologiaa, sillä lisenssimaksujen vaatimiseksi täytyy kyetä todentamaan patenttirikkomus. Ja jos yrityksen ydinidea rakentuu patentin näennäisen vahvuuden varaan ja jokin mullistava keksintö tekeekin sen turhaksi, murentuu yrityksen liiketoiminta. Näin on käynyt usein: VHS:n kilpailija Betamax on hyvä esimerkki siitä, miten itsepintainen kiinnipitäminen omasta patentista ajoi yrityksen konkurssiin.

 

Kun patenttien lisäksi ympätään vielä tekijänoikeudet, tuotemerkit, -äänet ja -värit (kyllä, myös hajuja ja ääniä voi suojata tuotesuojauksilla) saadaan sopivan sekava immateriaalioikeussoppa. Jos tekee uraauurtavaa työtä, kannattaa tutkia hetki, mikä osuu omaan kauhaan ja kannattaako soittaa vaikka ilmaiseen lakipuhelimeen ymmärtääkseen paremmin.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close